Opettajien osaaminen mahdollistaa onnistuneen digiopetuksen

Kouluvierailuilla opettajien jututtamisen lisäksi kerättiin aineistoa lomakkeella ja Walk in –työpajaosuudella. Lomakkeelle avattiin avoimien kysymyksien avulla opetustilannetta, jossa hyödynnettiin digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti. Opettajat kertoivat tarkemmin onnistumisen taustalla olevista tekijöistä, joihin lukeutui mm. toimivat ja saatavilla olevat laitteet, opettajan oma osaaminen ja toimivat sovellukset ja hyvä etukäteissuunnittelu.

Digitaalisten ratkaisujen käyttö onnistuneesti on opettajan näkökulmasta usein kasvattanut oppilaiden motivaatiota ja näin tehostanut oppimista. Digitaaliset ratkaisut ovat tuoneet myös helpomman tavan toteuttaa jonkin työvaiheen ja siten myös positiivisen kokemuksen opetustilanteesta. Muistiinpanojen teko ja töiden raportointi on helpompaa, kun voidaan esimerkiksi tehdä portfolio OneNotessa ja hyödyntää oppilaiden tuottamaa kuvamateriaalia sen tukena. Myös töiden seuranta helpottuu, kun opettaja pystyy tarkistamaan oppilaskohtaisen etenemisen ohjelmasta koko opetusjakson ajan. Sanakokeita ei tarvitse tulostaa, vaan voidaan käyttää esimerkiksi Formsilla luotuja kokeita, kustantajan valmiita materiaaleja tai vaikka visailun hengessä Kahootia.

Suosittu visailuohjelma Kahoot

Lomakevastauksia analysoidessamme huomasimme monia hyviä esimerkkejä helpottamaan tai tuomaan lisämaustetta opetukseen. Tässä listattuna muutama digivinkki osaavilta opettajiltamme:

  • Oppilaiden jakaminen ryhmiin tapahtuu helposti esimerkiksi TeamShaken avulla
  • Omien kirjojen tekemiseen voi käyttää Book Creatoria tai OneNotea
  • Animaatioita voi iPadilla tehdä iMotionilla, muilla tablet-laitteilla voi käyttää esimerkiksi Movie Makeria tai Stop Motionia
  • Suunnistamiseen saat uutta näkökulmaa QR-koodien avulla tai viemällä tehtävänannot seppo.io:hon
  • Kyselyitä ja esimerkiksi kielten sanakokeita voi tehdä Kahootin avulla, joka mainittiin oppilaita innostavaksi sovellukseksi
  • Listauksen vapaasti kuvia tarjoavista kuvapankeista löydät täältä: https://www.omnipartners.fi/artikkelit/parhaat-ilmaiset-kuvapankit/
  • GarageBand-sovelluksella voi tehdä omia kappaleita valmiista rytmi- ym. elementeistä
  • Sykemittareiden ja eri älypuhelimien sovellusten avulla voi tarkkailla omaa aktiivisuuttaan tai kuljettua reittiä esimerkiksi liikunnan tunneilla

Opettajien osaaminen on tärkeässä asemassa digitaalisuuden hyödyntämisen suhteen opetuksessa. Tämä tiedostaen pyrimme luomaan kestäviä ratkaisuja osaamisen tukemiseksi ja parantamiseksi hyödyntäen esimerkiksi Opeka-kyselyn vastauksia ja aineistoamme Oulun koulujen ”digiloikan” kehitystyössä.

Digiloikka 2020 –tiimi

Koulujen digitalisuuden kehittämistä rehtorifoorumilla

Aikaisemmassa tekstissä kerroimme, että kouluvierailuiden jälkeen järjestämme mm. osallistavia työpajoja, joissa kehitämme aineiston pohjalta perusopetuksen nykyistä tilannetta. Näistä yksi järjestettiin tiistaina 7.11.2017 Hiukkavaaran monitoimitalolla. Hiukkavaaraan kokoontui peruskoulujen rehtoreiden kehittämisfoorumi, jonka aiheena oli digitaalisuuden kehittäminen kouluissa. Paikalle kokoontui reilun 50 henkilön asiantuntijaryhmä sisältäen rehtoreiden lisäksi henkilöitä mm. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden HR:stä ja ICT-tiimistä.

Työpajatyöskentelyä Hiukkavaaran koululla

Päivän ohjelmasta vastasi Digiloikka 2020 -projektitiimi, joka esitteli kouluvierailuilta kerättyä aineistoa galleriakävely-muodossa. Digiloikkarit vierailivat kevään ja syksyn 2017 aikana kaikissa Oulun peruskouluissa, yhteensä 67:ssa kouluyksikössä. Aineistoa varten haastateltiin koulujen rehtorit ja TVT-vastuuopettajat sekä osallistettiin työpajatyöskentelyyn yli 700 opettajaa.

Esittelyn jälkeen läsnäolijat pääsivät laatimaan kehittämistoimenpiteitä aineistosta nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kehittämistoimenpiteitä laadittiin neljässä ryhmässä, joiden aiheet olivat 1) osaamisen kehittäminen, 2) tekninen tuki, 3) laitteet ja verkot, 4) ohjelmistot ja oppimisympäristöt.

Digiloikka-tiimi työstää parhaillaan kouluvierailuaineiston pohjalta selvitysraportta koulujen digitaalisuuden nykytilasta. Tämän jälkeen työpajoissa laadittuja toimenpiteitä käytetään pohjana työstäessä Oulun perusopetuksen digikehittämissuunnitelmaa. Nykyisiä toimenpiteitä täydennetään vielä tammikuussa rehtoreille suunnatussa johtamisen työpajassa.

Digiloikka 2020 -projektiimi
Anssi, Sara ja Ville

Oulun Tuotantokeittiön toimitusjohtaja: ”Voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa?”

Maittavan ja ravitsevan ruoan merkitys on suuri meille jokaiselle, mutta etenkin kasvuikäisille. Lukuisat tutkimukset kertovat ravinnon laadun tärkeydestä ja linkittävät sen suoraan ihmisen fyysiseen kehittymiseen ja oppimiskykyyn. Ruokailutottumukset, energian kulutus ja tarjonnan monipuolisuus ovat muuttuneet aikojen saatossa ja ravinnolta vaaditaan nykyään paljon enemmän kuin ennen. Siihen on syynsä. Se mitä syöt vaikuttaa laajasti yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi ihmiset ovat nykyään paljon valveutuneimpia ruoan suhteen kuin ennen, mikä on hyvä ja yhteiskunnallisestikin tärkeä asia.

Mutta otsikon kysymykseen viitaten, voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa? Tähän voin antaa vastauksen, että kyllä voi ja sen ehdottomasti pitää olla, mutta helposti se ei onnistu. Ei ilman kovaa työtä, uuden oppimista, tuotekehittelyä, tarkempaa suunnittelua, töiden jatkuvaa organisoimista, hyvää ammattitaitoa ja sitoutumista työtehtäviin ja mikä tärkeintä, nöyrää asennetta, kiinnostusta omaa työtänsä kohtaan sekä uskoa ja luottamusta tulevaan.

Uusi ympäristö, kohteiden ja valmistettavan ruoan suuri määrä ja toimintatapa luovat omat haasteensa. Se tiedetään kaikki, eikä sitä voi käydä kieltämään. Toimintaympäristö ja puitteet on nyt annettu, mutta se ei silti saa tarkoittaa sitä, ettei ruoan laatu, maku ja rakenne voisi olla silti hyvää, parhaimmassa tapauksessa jopa erinomaista. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite ja etu.

Joka tapauksessa meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ruoan laatu vastaa vaatimuksia myös tässä uudessa haastavassa toimintaympäristössä. Vastaavaa ei tässä laajuudessa ole ennen tehty.

Toimintaympäristö luo uusia vaatimuksia toiminnalle. Tuotteet tulee mm. merkitä erillä tavalla kuin ennen. Paljon tarkemmin, mikä saattaa herättää aluksi kummastusta. Tuotteita ja reseptejä on oltava huima määrä. Osa resepteistä on valmiita ja hyväksi todettuja, mutta paljon on myös sellaisia, jotka vaativat edelleen hiomista ja kehittämistä, jopa kokonaan uusien luomista.

Lisääntyvät erikoisruokavaliotarpeet tuovat omat haasteensa mukaan.  Valmistustapojakin on erilaisia, ja oikein valjastettuna ne auttavat saavuttamaan paremman lopputuloksen. Asiakaskohteiden omat vaatimukset ovat myös jonkin verran toisestaan poikkeavia, jotka nekin täytyy omaksua. Kaikkiaan on paljon uutta opittavaa. Paljon samanlaista, mutta ei täysin samaa. On uhkia, mutta myös mahdollisuuksia.

Olemme täysin uuden edessä ja vasta aloittamassa toimintaa. Onnistuminen sellaisessa ympäristössä ei tule ilmaiseksi. Massatuotantoleimasta emme pääse eroon, ja se on meidän taakkamme, joka on kannettava nöyrästi jatkuvasti toimintaamme kehittäen. Henkilöstö toimii ihailtavasti, huolimatta paljon aiemmasta poikkeavasta uudesta toimintaympäristöstä. On perustettu suuri Tuotantokeittiö, jopa yksi Suomen suurimmista. Se herättää epäluuloja ja varauksellisuutta mutta myös kiinnostusta sekä paljon odotuksia. Ihan syystä.

Onnistumiset ja kannustamiset kasvattavat luottamusta omaan tekemiseen ja auttavat eteenpäin. Epäonnistumiset tietenkin harmittavat joka kerta kuten kuuluukin, välillä kovastikin, mutta niistä emme saa lannistua vaan sitäkin tarvitaan, jotta toiminta kehittyy. Jos jokin ei ole onnistunut halutulla tavalla, niin pahoittelemme tapahtunutta ja nöyrästi korjaamme toimintaamme. Paljon onkin vielä tehtävää, aivan joka saralla ja sitä työtä jatkuvasti teemme.

Kiitämmekin kannustavasta asenteesta, jota olemme paljon saaneet! Työ, jota teemme, on vasta alkuvaiheessa. Joka päivä kehitymme ja se hetki, että voimme vastata täysin odotuksia, ei tule itsestään, vaan se syntyy haasteiden, onnistumisien ja epäonnistumisienkin kautta. Niitä aikoja elämme nyt kun olemme uuden äärellä, tekemässä jotain sellaista mitä ei aikaisemmin ole tehty. Näistäkin hetkistä tulee meidän olla kiitollisia ja ottaa katse kohti tulevaa. Tehdä maukasta ja ravitsevaa ruokaa, joka päivä.

Toni Kalliorinne
toimitusjohtaja
Oulun Tuotantokeittiö Oy

Ps. Olemme koonneet yhteen vastauksia meille saapuneisiin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Usein kysyttyjä kysymyksiä Lööki-suurkeittiön ruuasta

Oulun Tuotantokeittiö Oy vastaa.

Olemme saaneet ruuasta monenlaista palautetta ja paljon kysymyksiä. Olemme nyt koostaneet yhteen meille useimmin tulleita kysymyksiä ja niihin vastauksia.

Miksi ainesosaluetteloissa on niin paljon e-koodeja ja muita aineksia mitä ennen ei ole ollut?

Elintarvikkeiden ainesosaluettelon merkitsemistä ohjaa elintarvikelaki. Kun toimitaan yritystoiminnassa, jossa tuotetta myydään, niin tulee kaikki ainesosat olla tarkoin merkittynä ja avattuna. Enää ei riitä, että merkitään jauheliha, peruna ja lihaliemikuutio, vaan esimerkiksi myös lihaliemikuution ainesosat tulee olla tarkoin purettuna esille ja sieltä saattaa paljastua ruokailijalle yllätyksiä, joita ennen ei ole osannut huomioida. Raaka-aineet ovat edelleen samat, samoilta sopimustoimittajilta hankittu ja mitään lisäaineita ei ole ruokiin lisätty tuotantokeittiön toimesta.

Miksi ruoat maistuvat niin suolattomilta?

Suola on ravitsemussuosituksiin liittyvä asia ja suolan määrä on tarkoin määritelty.  On totta, että aikuiseen makuun joissakin ruuissa saisi suolaa olla enemmän, mutta tämä on kuitenkin mahdollista ruokailijan itse säätää lisäämällä suolaa makunsa mukaan. Ravitsemussuosituksia tulee meidän kuitenkin noudattaa.

Miksi ruoka tulee nyt ties mistä, eikä kotimaista ja lähiruokaa hyödynnetä?

Elintarvikkeet hankitaan edelleen samoilta sopimustoimittajilta kuin ennen. Raaka-aineita käytetään monipuolisesti suositusten mukaan, kuten lähiruokaa, kasviksia, luomua ja pääasiassa kotimaisia tuotteita aivan kuten ennenkin.

Miksi kala- ja kanapihvejä ei enää erota toisistaan, eikä tiedä onko kyseessä liha- vai kalapulla?

Kappaletavaratuotteet kuten liha-, kala- tai kanapihvit, pyörykät ym. ovat edelleen samoja tuotteita kuin ennenkin. Osa kohteista tilaa tuotteet suoraan sopimustoimittajalta asiakaskohteisiin, ja ne siellä valmistellaan tarjoiltavaksi. Palautetta saamme myös näistä tuotteista, joita emme valmista emmekä toimita asiakaskohteisiin. Tähänkin panostetaan yhdessä, yhteistyöllä sekä ennakoinnilla ja tiedottamisella.

Miksi tuotteet pakastetaan, vaikka pakastetut tuotteet huonontavat ruoan laatua? Varsikaan perunat eivät kestä pakastamista.

Tuotantokeittiö ei toimita pakastettuna tuotteita. Ei etenkään perunoita. Normaalit tuotteet valmistetaan ja toimitetaan kohteisiin joko kuumana ns. kuumatoimituskohteisiin yli 60°C-asteisena tai jäähdytettynä 0 – +4 °C-asteisena ns. kylmätoimituskohteisiin. Lämpötilat määrittelee elintarvikelaki.

Miksi yksinkertainenkin ruoka voi olla niin haastavaa tehdä kunnolla tai miten voi olla mahdollista, että ruoka on toisaalla ihan hyvää ja toisaalla laatu ei vastaa odotuksia?

Se miksi yksinkertainenkin voi olla joskus haastavaa, johtuu siitä, että reseptit ovat muun muassa eri valmistusmenetelmistä johtuen hieman erilaisia. Eivät kaikki, mutta useat kuitenkin. Haastetta valmistukseen tuovat uudet koneet ja laitteet sekä myös osaltaan uusi reseptiikka, jota meidän pitää edelleen hioa ja kehittää systemaattisesti. Nämä ovat keinoja, joilla saamme siitä omaan tuotantoomme toimivan. Ensiarvoisen tärkeää on saada ruoka padasta asiakkaalle mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti. Lisäksi kohteissa kuumennettava ruoka tulee osata kuumentaa/kypsentää oikein, jotta lopputulos säilyy haluttuna. Kohteiden valmistus- ja kuumennusohjeiden tulee olla oikeanlaiset laitteet ja varusteet huomioon ottaen. Tämä meidän tulee osata ennakoida ja meidän tulee korjata reseptit, kypsennysajat ja valmistusohjeet sellaiseksi, että lopputulos on asiakkaan lautasella juuri halutunlainen. Tämä myös vaatii jatkuvaa yhteistyötä Serviisin ja kohdekeittiöiden kanssa.

Miksi mikään ei muutu, vaikka olemme antaneet palautetta?

Kyllä muuttuu. Palaute on tärkeää, vain sen perusteella osaamme tehdä korjaavia toimenpiteitä. Kuten korjata reseptejä sekä parantaa ohjeistuksia, ennakointia ja tiedottamista. Ruokalistakierto on viisi viikkoa. Eli sama ruoka on tarjolla vasta viiden viikon päästä seuraavan kerran, jolloin viimeistään palauteen vaikutukset tulisi olla näkyvillä. Toki hyödynnämme palautteita vastaaviin resepteihin, jotta kehittyminen reseptien ja toiminnan suhteen on mahdollisimman nopeaa.

Valmistettavien tuotteiden variaatioita on paljon. Joka päivälle on eri kastikkeet tai keitot, ravintolisäkkeet, vuokaruoat, jälkiruoat, kasvisruoat, välipalat ja kaikkien näiden vaihtoehtojen erityisruokavaliomuunnokset, joita niitäkin on eri laskelmien mukaan jopa yli 200 eri vaihtoehtoa. Lisäksi näille resepteille tulee olla oikea, oma valmistusmenetelmänsä aina asiakaskohteen mukaan, joita niitäkin on erilaisia. Kuumavalmistus eli Cook and Hold, kypsennä ja jäähdytä -menetelmä eli Cook and Chill ja kylmävalmistusmenetelmä eli Cook Cold. Nämäkin asettavat kaikki resepteille omat vaatimuksensa, sillä kaikki reseptit eivät sovellu kaikille valmistusmenetelmille.

Yhdessä nämä tekevät sen, että käytössä on koko ajan jopa 350-500 eri reseptiä tai reseptien muunnoksia.  Lisäksi ovat yksilölliset erityisruokavaliot, joiden tulee olla ensisijaisesti turvallisia, mutta myös maukkaita. Kaikissa näissä vaihtoehdoissa olisi joka tapauksessa onnistuttava, koska siitä tosiasiasta ei voida tinkiä, että ruoan täytyy olla maistuvaa, ravitsevaa ja turvallista joka kerta. Näiden reseptien saattaminen sellaiseksi, että ne myös onnistuvat joka kerralla nyt ja tulevaisuudessa, ei kuitenkaan onnistu helpolla eikä varsinkaan ilman asianmukaista palautetta. Toki se vaatii myös aikaa, mutta pyrimme tekemään korjaukset aina mahdollisimman nopeasti ja riittävän laadukkaasti.

Oulun Tuotantokeittiö Oy

Digiloikka 2020 -projekti kouluvierailuiden jälkeen

Viimeinen kouluvierailu pidettiin 13.10. Madetojan lukiossa ja Pohjankartanon koululla. Kokonaisuudessaan saimme etuoikeuden vierailla kouluvierailuiden aikana yhteensä 67 peruskouluyksikössä ja 11 lukiossa.

Projektin seuraavassa vaiheessa teemme projektitiiminä osittain päällekkäin kolmea eri tehtävää:

  • Raportoimme kirjallisesti nykytilan selvitystä peruskoulujen ja lukioiden digitaalisuudesta
  • Järjestämme osallistavia työpajoja, joissa kehitämme aineiston pohjalta perusopetuksen nykyistä tilannetta
  • Kirjoitamme kirjallista toimintaohjeistusta seuraaville askeleille, joiden kautta kaupungin digitaalisuutta voitaisiin lähteä perusopetuksessa kehittämään eteenpäin

Olemme saaneet perusopetuksen ja lukioiden kouluvierailuilta yli 120 nauhoitettua haastattelua (sekä rehtorit ja TVT-vastuuopettajat) ja 727 Walk in -työpajojen vastauslomaketta opettajilta. Odotamme vielä marraskuun viimeisenä päivänä valmistuvaa Opeka-kyselyn aineistoa, josta saamme luettavaksi ja analysoitavaksi arvioilta noin 700 peruskoulun opettajan vastaukset.

Kiitos jokaiselle koululle, jossa saimme vierailla ja kiitos jokaiselle rehtorille ja TVT-vastuuopettajalle, joka varasi aikaa haastatteluille. Seuraavaksi lähdemme viemään aineiston antia eteenpäin eri sidosryhmille kaupungin sisällä.

Projektissamme keväästä saakka mukana ollut Anne Koskela (kuvassa toinen oikealta) siirtyi sivistys- ja kulttuuripalveluiden sisällä uuteen projektiin lokakuun alusta. Projekti kantaa nimeä Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ja on osana laajempaa 6Aika-hanketta.

Annen projektin päätavoitteena on edistää käyttäjälähtöisten oppimisympäristöjen kehittymistä kuutoskaupungeissa. Hankkeessa rakennetaan hankepartnereille yhteinen viitekehys koskien yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, kaupunkien ja käyttäjien yhteiskehittämistä luomalla yhteiskehittämiselle toimivat ja selkeät toimintamallit. Tuloksena tavoitellaan myös uusia tai kehitettyjä fyysisiin tai virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja, tuotteita tai teknologioita. Näin yhteiskehittämisestä hyötyvät niin oppimisympäristöjen käyttäjät kuin ratkaisuja tuottavat yritykset.

Digiloikka 2020 ja Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ovat jo tehneet ja tulevat tekemään yhdessä asioita tulevien kuukausien aikana Oulun kaupungin koulujen digitaalisuuteen ja toimintakulttuuriin liittyen.

Tsemppiä ja menestystä Annelle uuteen projektiin!

Digiloikka 2020 -projektiimi
Anssi, Sara ja Ville

Bulevardi Kemintielle

Kemintien ympäristö Alppilassa ja Välivainiolla tulee lähivuosina uudistumaan voimakkaasti. Alueelle laaditaan vuoden 2017 aikana kaavarunko, jolla ohjataan asemakaavojen muutoksia ja alueen usean vuoden aikana tapahtuvaa vaiheittaista rakentamista. Keskeisenä muutoskohteena on itse Kemintien liikenneympäristö ja kaupunkikuva siten, että se bulevardisoinnin myötä muuttuu maantiemäisestä ympäristöstä kantakaupunkimaiseksi eläväksi katutilaksi.

Lähtökohdat yleiskaavasta

Kemintien ympäristön keskeiset kehittämistavoitteet on määritelty Uuden Oulun yleiskaavassa. Sen mukaisesti keskustan ja yliopiston välistä aluetta kehitetään toiminnoiltaan monipuolisena, kaupunkikuvaltaan urbaanina, vehreänä ja tiiviinä sekä korkealaatuiseen kävely- ja pyöräily-ympäristöön ja joukkoliikenteeseen perustuvana kaupunkiympäristönä.

Yleiskaavan mukaisesti erityistä huomiota tullaan kiinnittämään rakentamisen korkeaan tehokkuuteen, kaupunkikuvan korkeaan laatuun, katutason elävyyteen, eri kulkumuotojen yhteensovittamiseen sekä kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristön viihtyisyyteen, houkuttelevuuteen ja toimivuuteen.

Bulevardi yhdistää

Bulevardisointi yhdistää keskustan ja Linnanmaan nykyistä paremmin toisiinsa. Edullinen sijainti keskustan ja Linnanmaan puolivälissä mahdollistaa uusien asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen rakentamisen kaupungin parhaan joukkoliikenteen ja parhaiden pyöräilyreittien äärelle.

Tulevan bulevardiympäristön tiivis ja monipuolinen rakentaminen yhdistää myös Alppilan ja Välivainion alueet fyysisesti ja toiminnallisesti toisiinsa. Muutos mahdollistaa koko Alppila-Välivainio-alueen väestömäärän ja palvelujen merkittävän kasvun ja bulevardin ympäristöstä muodostuu yhdistyvän alueen viihtyisä keskus.

Kemintien bulevardisointi luo Oululle ja oululaisille uutta, korkeatasoista kaupunkiympäristöä ja lisää uudenlaisia vaihtoehtoja asumiseen ja yrittämiseen. Alue tarjoaa asukkaille ja yrityksille houkuttelevan sijainnin, joka on erinomaisesti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Keskustan pohjoisen sisääntuloväylän sekä sen ympäristön uudistaminen korkealla laatutasolla tulevat vahvistamaan Oulua rohkeasti uudistuvana pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina.

Kaupungin keskeisillä alueilla varaudutaan yleiskaavan mukaisesti raitioliikenteeseen erityisesti Linnanmaan kampuksen, keskustan ja yliopistollisen sairaalan välillä. Kemintiellä on jatkossakin suuri merkitys ajoneuvoliikenteen pääkatuna ja keskustan sisääntuloväylänä.

Luonnokset nähtäville

Kemintien kaavarungon suunnittelu käsittää alueen toiminnot, mitoituksen, luonteen, liikenteen, katujen, ympäristön, liikunnan sekä energia- ja vesihuollon perusratkaisut. Yhtä aikaa kaavarungon kanssa laaditaan alueelle liikenteen- ja ympäristön yleissuunnitelma.

Loka-marraskuussa 2017 asetetaan nähtäville kolme kaavarunkomallia, jotka esittelevät erilaisia alueen kehittämistapoja. Oleellisin muuttuja on alueen tuleva asukasmäärä, joka vaikuttaa suoraan tulevan palvelutarjonnan määrään ja sitä kautta merkittävästi myös katukuvaan ja alueen elävyyteen. Kaavarunkomallit sisältävät myös erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisutapoja mm. nykyisen Kemintien linjauksen, liikkenneverkon, korttelirakenteen ja viheralueiden osalta.

Lue lisää

Rehtorihaastattelut osana kouluvierailuja

Kouluissa käydessämme haastattelemme aina TVT-vastuuopettajien lisäksi rehtorit. Osassa haastatteluissa on ollut mukana myös koulujen varajohtaja. Haastattelut aina nauhoitetaan, litteroidaan ja analysoidaan jokainen.

Tähän mennessä olemme pitäneet reilut 40 rehtorihaastattelua, ja kokonaisuudessaan vuoden aikana tulemme pitämään yhteensä noin 60 haastattelua koulujen johtajille.

Rehtoreita haastatellessamme olemme käyttäneet seuraavia kysymyskategorioita:

  • Johtaminen ja strategia
  • Resurssit
  • Opettajien työ
  • Käytännöt, normit, linjaukset
  • Yhteistyö ja tulevaisuuden tila

Haastattelut ovat kestäneet keskimäärin 32 minuuttia.

Rehtoreilla on ollut painavaa kerrottavaa koulujen digitaalisuuteen liittyen, ja esimerkiksi lukioiden osalta erityisesti sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistautuminen ovat vaikuttaneet merkittävästi koulujen työskentelyyn.

Kirjoitamme kaikkien vierailujen jälkeen lisää konkreettisista havainnoista, joita kouluilta on löydetty.

–Digiloikka 2020 -projektiimi
Anne, Anssi, Sara ja Ville

 

TVT-vastuuopettajat Digiloikka-projektin tietolähteenä

Digiloikka-tiimimme on vieraillut tänä syksynä jo 20:ssa kouluyksikössä. Kevään vierailut mukaan lukien Walk In -kyselyyn on osallistunut yhteensä 43 yksikköä.

Yhtenä tärkeänä osana kouluvierailuja on TVT-vastuuopettajien haastattelut. Projektin puitteissa haastatellaan jokaisesta Oulun koulusta yksi tai useampi TVT-vastuuopettaja. Haastattelussa käsitellään muun muassa opettajien digivalmiuksia ja osaamisen kehittämistä, TVT-vastuuopettajan toimenkuvaa, koulun laitekantaa, sekä tukipalveluiden toimivuutta.

Haastatteluiden avulla saadaan erittäin arvokasta tietoa koulun arjesta, tarpeista ja toimivista ratkaisuista digitalisuuden hyödyntämiseen liittyen. Haastatteluaineisto tulee olemaan olennainen osa selvitystyön raporttia. Olemme kiitollisia kaikille haastatteluihin osallistuneille!

Juttelua porkkanaleivosten äärellä

Kouluun saapuessa kannamme monenlaista tavaraa mukanamme. Erään ruotsalaisen ketjun siniseen kassiin mahtuu vanerilevyt, kyniä, post-it -lappuja, nauhurit haastatteluita varten, kyselylomakkeita ja muuta tarpeellista tavaraa. Työparin kädessä keikkuu kuivaustelineet ja porkkanaleivokset. Näistä kokoamme opettajanhuoneisiin walk in –kyselyn, johon voi osallistua esimerkiksi välitunnin aikana arjen kiireiden niin salliessa.

Kyselyyn voi osallistua täyttämällä ensin lomakkeen, jonka jälkeen vastataan vanerilevyillä oleviin kysymyksiin post it -lapuilla. Osallistuminen vie 10-15 minuuttia vastaajasta riippuen. Mikäli jostakin aiheesta on enemmän sanottavaa, niin keskustelemme mielellämme pidemmänkin aikaa. Olemme kiitollisia aidoista kohtaamisista jokaisessa vierailemassamme koulussa ja kuulemme mielellämme lisää koulujen digitaalisuuteen liittyvistä kompastuskivistä ja onnistumisista.

Kyselyä on vetämässä koulun koosta riippuen 1-4 henkilöä Digiloikka 2020 -tiimistä. Kyselyn aineisto kerätään kehityssuunnitelman teon tueksi. Jokainen koulu on ollut erilainen, mutta samankaltaiset huolet esimerkiksi oppilaiden eriarvoistumisesta nousevat esille. Vaikuttamisen ja keskustelun mahdollisuutta ei kannata ohittaa, vaan kannustamme jokaista opettajaa tulemaan juttusillemme digitaalisuuteen liittyvien ajatustensa kanssa.

Koulun henkilökunnalle suunnatun kyselyn lisäksi teemme TVT-vastuuopettaja- ja rehtorihaastattelut. Niitä avaamme tulevissa blogiteksteissä tarkemmin.

Nähdään porkkanaleivosten äärellä!

Syksyn suunnitelma: Digiloikka 2020

Uusi lukuvuosi on alkanut ja kouluilla on jo täysi vauhti päällä. Digiloikka-tiimi jalkautuu myös kouluille heti elokuun puolen välin jälkeen, ja tässä postauksessa avaammekin vähän tarkemmin syksyn aikataulua ja sisältöä.

Syksylle olemme sopineet yhteensä 54 kouluvierailua, joista 11 ovat lukioissa ja loput eri peruskouluyksiköissä Oulun alueella. Ensimmäiset kouluvierailut ovat 22.8. tiistaina, kun suuntaamme Aseman, Jokikylän ja Kuivasojan kouluille. Näillä näkymin syksyn viimeiset vierailut ovat 13.10. Madetojan musiikkilukiossa ja Pohjankartanon koulussa.

Lokakuun puolivälissä meillä on käsissä dataa kaikista Oulun alueen peruskouluyksiköistä ja lukioista. Olemme siinä vaiheessa tavanneet yli tuhat opettajaa ja haastatelleet alueemme jokaisen rehtorin. Näin laajaa nykytilan selvitystä ei ole vielä aikaisemmin Suomen kunnissa tehty opetuksen digiloikkaan liittyen. Kaiken tämän arvokkaan aineiston analysointi, tärkeimpien havaintojen nostaminen esille ja tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden hahmottaminen täyttävät loppuvuoden.

Keskeinen teema projektissamme on ollut yhdessä tekeminen ja kaikkien sidosryhmien osallistaminen. Samaa tulemme jatkamaan projektimme jokaisessa vaiheessa.

Hyvää uuden lukuvuoden alkua toivottaen!

–Digiloikka 2020 -projektitiimi

Anne, Anssi, Sara ja Ville