Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen

Oulussa julki tulleet rikosepäilyt ovat järkyttäneet meitä oululaisia mutta myös ihmisiä ympäri Suomen. Olen samaa mieltä Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa siitä, että jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. Se kuuluu arvoihin, joihin yhteiskuntamme perustuu ja joita jokaisen on noudatettava. Oulun kaupungissa pidämme näitä arvoja tärkeinä ja emme hyväksy epäilyjen kaltaisia tekoja missään olosuhteissa.

Poliisi tekee hyvää työtä ja asiantuntijamme tukevat ja auttavat hyväksikäytön uhreja. Kaupungin tukea annetaan kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja nuorten palveluissa. Chat-palvelumme toimii myös nimettömänä. Keskustelu lasten ja nuorten kanssa on tärkeää kaikilla foorumeilla ja kaikissa tilanteissa, niin kotona kuin kouluissa. Terveydenhoitopalvelut kouluissa ovat myös käytettävissä.

Kouluissa on nostettu ja nostetaan jälleen keskusteluun myös some-käyttäytyminen ja vaarat, joita sosiaalisessa mediassa on. On tärkeää antaa lapsille ja nuorille tiedot ja taidot, joilla he pystyvät turvallisesti toimimaan myös nykyisenkaltaisessa some-ympäristössä.

Meidän on rohkaistava lapsia ja nuoria puhumaan ja kertomaan tuntemuksistaan ja kokemuksistaan. Tämä on kotien ja koulujen yhteinen tehtävä.

Poliisi on korostanut myös sitä, että kaikkia maahanmuuttajia ei saa syyllistää. Rikokset tutkitaan, ja syylliset saavat aikanaan rangaistuksensa. Vihapuhe pitää torjua, ja järkytyksen keskelläkin on syytä pitäytyä faktoissa. Tämä luo myös turvallisuuden tunnetta lapsille ja nuorille.

Kaupunki haluaa antaa panoksensa nyt ilmi tulleen tapauksen aiheuttaman järkytyksen hoitamiseen sekä vastaavien rikosten ennaltaehkäisyyn yhteistyössä poliisin kanssa. Oulu on kaikesta huolimatta turvallinen kaupunki, niin aikuisille kuin lapsillekin.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Kaupunki innovaatioalustana – mistä on kysymys?

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala Kaikkialla vaikuttava digitalisaatio on megatrendi, jota emme voi ohittaa. Se muuttaa merkittävästi myös kaupunkien toimintaympäristöä, jossa verkostomaisella toiminnalla ja alustataloudella on yhä suurempi rooli.

Suurin osa tulevaisuuden alustoista, datalähteistä ja sensoreista keskittyy kaupunkeihin, joten kaupungit muuttuvat eturintamassa digitaalisiksi ympäristöiksi. Tulevaisuuden suomalaiset digitaaliset älykaupungit luovat meille alustan, jonka avulla voimme jalostaa ja hyödyntää kaupungissa syntyvää dataa vaikkapa tekoälyä hyödyntäen.

Yhteisellä kehitystyöllä eteenpäin

Suomen kuudella suurimmalla kaupungilla on ollut vuodesta 2014 alkaen yhteinen kaupunkikehittämisen strategia, 6Aika. Strategian tavoitteena on kehittää Suomeen entistä avoimempia ja älykkäämpiä palveluja ja luoda mahdollisuuksia liiketoimintaan ja sen myötä työllistymiseen.

6Aika –strategian toteuttamisessa jaetaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia ja luodaan ja edistetään avoimia toimintamalleja, jotka ovat kenen tahansa käytettävissä ja hyödynnettävissä. Välineinä ovat olleet muun muassa avoimet innovaatioalustat ja avoimen datan jakaminen.

Esimerkiksi Oulussa on 3D-kaupunkimallialusta, joka perustuu kaupungin paikkatietojärjestelmän tietoihin. Yhdistelemällä paikkatietodataa erilaisiin kuvantamismenetelmiin pystytään luomaan luotettava ja todentuntuinen 3D-kaupunkimalli, jota voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Mallin avulla voidaan esimerkiksi mahdollistaa kaupunkilaisten uudenlainen osallistuminen kaavoittamiseen tai sijoittaa suunnitteluvaiheessa oleva talo tontilleen tarkastelua varten. Oulun 3D-kaupunkimalli on saatavana avoimena datana, joten kuka tahansa voi päästä sen avulla tutustumaan kaupunkiin aivan uudella tavalla.

Helsingissä vastaavantyyppistä innovaatioalustojen hyödyntämistä tehdään Kalasataman nopeiden kokeilujen toimintamallin kautta. Espoossa on KYKY-tori, joka toimii oppimisympäristöjen kehitysalustana sekä koulujen ja yritysten kohtaamispaikkana. Turussa vierailukeskus Joki toimii innovaatio-osaamisen promootioalustana ja Tampereella Koklaamo arjen kaupunkiympäristön kehitysalustana. Vantaalla Ratkaisutehdas-toimintamalli hakee vastauksia kaupungin haasteisiin yhteistyössä yritysten kanssa.

Yhteistä näille kaikille on tavoite parantaa palveluja, kehittää liiketoimintaa ja edistää parhaiden käytäntöjen siirtymistä kaupungista toiseen. Kaupungit ja yritykset ovat tehneet yhdessä avoimia innovaatioalustoja, joiden avulla on saatu aikaan asiakas- ja asukaslähtöisiä palveluja.

Oulussa pidettiin kesäkuussa Kaupunki innovaatioalustana –tapahtuma osana 6Aika-strategiaa. Tapahtumassa käytiin läpi alustoja, toimintamalleja, työkaluja ja menetelmiä, joita on syntynyt niin Suomessa kuin maailmalla ja jotka ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Tapahtumassa esiteltiin muun muassa yrityksille suunnattu avoin innovaatioalusta, Citybusiness.fi –sivusto, joka kokoaa suurten kaupunkien kehitysympäristöt ja ekosysteemit samaan paikkaan asukkaiden, yritysten ja eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Samalta sivustolta löytyy myös innovaatioalustan toimijoiden käsikirja. Jaetuista toimintamalleista näkyvimmäksi on noussut Nopeat Kokeilut -toimintamalli, jonka sovelluksilla on eri kaupungeissa tehty yritysten kanssa kymmeniä yhteisiä kokeiluja.

Suomesta alustatalouden veturi

Yleensä alustoiksi mielletään globaalit jätit kuten Google, Amazon tai Facebook. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset nousta alustatalouden veturiksi. Meillä on erinomaista esineiden internet –osaamista ja olemme 5G- ja Oulussa jo 6G-teknologiassa edelläkävijöitä. Suomessa on myös korkeasti koulutettu ja hieman teknologiaan kallellaan oleva kansa.

Alustatalous ja tekoäly ovat hallituksen kärkihankkeita. Hallitus on asettanut tavoitteen, että Suomi luo globaalia alustataloutta. Ennuste on, että vuonna 2030 Suomen kansantaloudesta jo 30 prosenttia tulee alustataloudesta. Tavoite ja ennuste velvoittavat kuntia ryhtymään alustatalouden osaajiksi ja käyttäjiksi.

6Aika-strategian avulla kaupungit pyrkivät vastaamaan näihin haasteisiin. Kaupungin rooli muuttuu palvelun järjestäjästä ja tuottajasta yhä enemmän uusien palvelujen mahdollistajaksi. Suomen kuntien ja tulevien maakuntien tulisikin luoda kehittäjäverkosto, joka jakaa innovaatioita ja kannustaa toisilta oppimiseen ja kokemusten jakamiseen. Kysymys ei ole vain kuuden suurimman kaupungin sisäisestä toimintakulttuurista vaan koko maata koskevasta muutoksesta.

Alustatalous, jonka ilmentymiä kaupunkien innovaatioalustat ovat, on yhteiskunnallisesta muutoksesta nouseva toimintatapa. Varmaa on, että alustamaiset toimintamallit yleistyvät merkittävästi tulevaisuudessa, ja sen myötä syntyy uudenlaisia palveluja sekä uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Teksti on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 17.6.2018. Maanantaina 18.6. 6Aika-strategia palkittiin Brysselissä älykaupunkikehityksen eteen tehdystä esimerkillisestä työstä. Palkinnon myönsi ENTREPS eli The International Board of Entrepreneurs & Business People.

 ENTREPS palkitsee vuosittain parhaita käytäntöjä, aloitteita, henkilöitä ja saavutuksia sekä innovatiivisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ansaitsevat globaalia tunnustusta toiminnassaan. Aiemmin palkinnon ovat saaneet mm. Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton, Meksikon entinen presidentti Vicente Fox, yrittäjä Madi Sharma ja Harvard Business School.

 Lisäksi EU valitsi helmikuussa 6Aika-strategian koheesiopolitiikan 30. juhlavuoden esimerkkihankkeeksi Suomessa.

 

Oulun kauppahallin väistötilaratkaisun takana on yritysten tasapuolinen kohtelu

Viime viikkoina Oulussa on keskusteltu vilkkaasti Oulun kauppahallin tulevasta peruskorjauksesta ja siitä, tulisiko kaupungin tukea kauppahallin yrityksiä väistötilojen rakentamisessa ja vuokraamisessa hallin remontin vuoksi.

On ymmärrettävää, että yrittäjiä ja myös kauppahallin asiakkaita huolettaa se, millä tavalla kauppahallin yritysten toiminta jatkuu peruskorjauksen ajan ja sen jälkeen.

Remontista on väistämättä haittaa toiminnalle, toteutettiin se miten tahansa. Tässä tapauksessa kaupunki on nähnyt parhaaksi, että kauppahalli on kokonaisuudessaan poissa käytöstä remontin ajan ja remonttiaikaa tiivistetään niin lyhyeksi kuin mahdollista. Peruskorjauksessa joudutaan tekemään sellaisia töitä, että niiden vuoksi kauppahallin pitäminen osittain käytössä remontin aikana on käytännössä mahdotonta. Osissa tekeminen johtaisi todella kalliisiin väliaikaisiin järjestelyihin, pitkittäisi hankkeen aikataulua kohtuuttomasti ja aiheuttaisi toiminnallista haittaa kaupan harjoittamiselle.

On myös ymmärrettävää se, että kaupungin päätös olla kustantamatta väistötiloja kauppahallin yrityksille peruskorjauksen ajaksi aiheuttaa harmistusta ja pettymystä. Päätös ei johdu siitä, etteikö kaupunki arvostaisi kauppahallitoimintaa ja –miljöötä ja pitäisi niitä tärkeänä osana Oulua ja kaupungin vetovoimaa. Päätös ei myöskään johdu siitä, että jatkossa remontoituun kauppahalliin haluttaisiin uudenlaisia ketjuyrityksiä, kuten julkisuudessa on spekuloitu.

Keskeinen syy ratkaisuun on se, että kaupunki haluaa kohdella yrityksiä tasapuolisesti. Kaupungin omistamalla Tilakeskuksella on vuokrasopimus Kauppahallista Narikka Oy:n kanssa, joka edelleen vuokraa tiloja yrittäjille.  Tällä hetkellä vuokraus on kaupungille tappiollista noin 136 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että kaupunki subventoi jo nyt kauppahallin toimintaa noin 10 000 eurolla siellä toimivaa yritystä kohti vuodessa. Jos kaupunki järjestäisi väistötilat yrityksille peruskorjauksen ajalle, maksaisi se 529 000 euroa, ja tuki olisi näiltä osin yli 40 000 euroa jokaista kauppahallissa toimivaa yritystä kohti. On jo kysytty, että entä ne muut kaupungin keskustassa toimivat kivijalkayritykset tai väistötiloja tarvitsevat yritykset? Tilanne ei olisi tasapuolinen.

Tämän typpisen tuen estävät myös Euroopan unionin säännökset. Julkisia varoja ei saa kanavoida yksityisiin tai julkisiin yrityksiin eikä tuki saa etenkään kohdistua vain rajattuun osaan yrityksiä. Kaupungin toimenpiteet eivät saa olla sellaisia, että ne voisivat vääristää kilpailua. Nämä kaikki kriteerit täyttyvät ajatuksessa, että kaupunki kustantaisi kauppahallin yrityksille väistötilat peruskorjauksen ajalle.

On selvää, että kauppahallin sulkemisesta aiheutuu kielteisiä vaikutuksia ihmisille, jotka hakeutuvat torialueelle viettämään aikaa, viihtymään ja tekemään kauppaa. Parakkitiloihin investoimalla ei kuitenkaan olisi merkittävästi pystytty lieventämään yrittäjille kohdistuvia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Kaupunki pyrkiikin ratkaisuillaan siihen, että kokonaishaitta niin yrityksille kuin asiakkaille ja torialueella liikkujille olisi mahdollisimman vähäinen. Siksi kauppahallin remontti on tarkoitus ajoittaa yhteen sen viereen nousevan Torihotellin rakennustöiden kanssa.

Haluamme myös helpottaa yritysten tilannetta siten, että peruskorjauksen aloittamisen aikataulua siirretään yrittäjien toiveen mukaisesti alkamaan vasta vuoden 2019 alussa, jolloin kauppahalli on mahdollista pitää auki vuoden 2018 joulukaupan ajan. Lisäksi kaupunki tarjoaa kauppahallin yrityksille apua sopivien väistötilojen löytämisessä muualta keskustan alueelta. Toivomme, että Liikekeskus ja Narikka Oy voivat olla tässä työssä mukana yhdessä Business Oulun kanssa.

Kauppahalli on kulttuurihistoriallinen ja arvokas osa Oulua, ja sellaisena sitä halutaan vaalia jatkossakin. Peruskorjaus on tärkeä toteuttaa, jotta kauppahalli säilyy kunnossa ja voi palvella asiakkaita entistä paremmin ja monipuolisemmin. Hallin yrityspaikat avautuvat entistä ehompina remontin jälkeen, ja tuolloin myyntipaikoista järjestetään tarjouskilpailu. Yrittäjien valinnassa otetaan huomioon paitsi hinta, myös laadulliset tekijät eli se, että yrityksen toiminta soveltuu kauppahallin kokonaisuuteen.

Toivomme, että keskustelu kauppahallista jatkuu hyvässä hengessä ja että siellä toimivat yritykset löytävät peruskorjauksen ajalle itselleen mahdollisimman toimivat tilapäisratkaisut joko kaupungin avulla tai itsenäisesti. Kauppahalli on torialueen helmi, ja nyt on aika kiillottaa se entistä säihkyvämmäksi – ei himmentää sen hohtoa.

Päivi Laajala
Kaupunginjohtaja

Perusopetuksen digitalisuuden nykytilan selvitysraportti on julkaistu

Perusopetuksen digitalisuuden nykytilan selvitysraportti julkaistiin helmikuun lopussa. Kyseinen selvitys toimii pohjana perusopetuksen digitaalisuuden kehittämissuunnitelmalle ja digistrategialle, jotka valmistuvat tämän kevään aikana.

Projektin selvitystyön aikana huomattiin, että perusopetuksen digitaalisuutta on kehitetty Oulussa hyvin. Tämän lisäksi on asioita, joiden edistämiseen on tärkeää keskittyä myös tulevaisuudessa. Verkkoyhteyksien toimivuudessa ja muun muassa päätelaitteiden määrissä on suurta hajontaa eri kouluyksiköiden välillä. Lisäksi huomattavalla osalla opettajista on haasteita opettaa niitä digitaalisia taitoja oppilailleen, jotka ovat merkittyinä kullekin vuosiluokkatasolle oppilaiden osaamistavoitteiksi. Kaupungin sisällä digitaalisuuteen liittyvää johtamista tulee selkeyttää niin koko sivistys- ja kulttuuripalveluiden kuin koulujen tasolla.

Koko raportti on luettavissa Oulun kaupungin sivuilla: https://www.ouka.fi/documents/64277/104162/Digiloikka2020_selvitysraporttii.pdf/c5b87f1a-e5b7-4f4e-ad7d-f8c5955298db

Terveisin,

Digiloikka-tiimi

Skandinavian pääkaupunki säilyy vaikka valovoima tulee

Oulun kaupungin strategia on valtuuston siunausta vaille valmis. Strategiassa määritellään suuntaviivat sille, millainen Oulusta halutaan kehittää vuoteen 2026 mennessä. Mistään turhasta asiakirjasta ei ole kyse, sillä strategiaa voi kuvata peruskiveksi, jolle toiminta rakennetaan ja jonka varaan tavoitteet asetetaan.

Oulussa strategiatyöhön on osallistettu myös kuntalaisia muun muassa erilaisin tapaamisin ja työpajoin. Oujees-kampanjalla kyseltiin netin kautta ihmisten ajatuksia siitä, millainen Oulun tulisi olla. Esiin nousivat vahvasti pehmeät arvot kuten luonto, turvallisuus ja hyväntuulisuus. Älykkyydelle, teknologialle ja bisnekselle kaivattiin selvästi vastapalloa.

Varsinkin kaupungin päättäjien ja johdon strategiatyöpajoissa pohdittiin kovasti myös sitä, mitä tehdään kaupungin markkinoinnissa käytettävälle tunnuslauseelle Capital on Northern Scandinavia. Tämä muutama vuosi sitten käyttöön otettu brändilupaus on jakanut mielipiteitä koko olemassaolonsa ajan. Toiset pyörittelevät silmiään ja muistuttavat, että Suomi ei ole Skandinaviaa eikä Oulu pääkaupunki. Toiset taas taputtavat käsiään ja pitävät brändilupausta rohkeana, tavoitteellisena ja kansainvälisesti taitavasti rakennettuna.

Vaikka jotkut tulevat seuraavasta pettymään, sanon sen kuitenkin: Capital of Northern Scandinavia säilyy edelleen Oulun brändilupauksena.

Oulun brändikäsikirjassa lupausta perustellaan seuraavasti: ”Oulun brändilupaus kertoo Oulun sitoutumisesta merkittävään, kansainväliseen rooliinsa pohjoisessa. Brändilupaus myös sijoittaa meidät oikeaan kolkkaan maailmassa, vaikkei se olekaan tarkka maantieteellinen määritelmä. Brändilupaus kertoo Oulun asemasta pohjoisen elinkeinoelämän, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena sekä pohjoisen Skandinavian suurimpana kaupunkina. Se viestii myös Oulun halusta toimia aktiivisesti johtavassa roolissa koko pohjoisen alueen kehittäjänä ja yhdistäjänä.”

Tämä kaikki pätee myös uuden strategian myötä. Siinäkin korostetaan Oulun asemaa pohjoisen elinkeinoelämän, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena ja nähdään Oulu aktiivisena ja johtavana pohjoisen alueen kehittäjänä.

Täytyy myös muistaa, että kaikki tässä maailmassa eivät tiedä missä Oulu ja Suomi sijaitsevat. Hiukan useampi osaa paikallistaa Skandinavian, ja siksi ”Capital of Northern Scandinavia” toimii erityisen hyvin kansainvälisissä yhteyksissä.

Hyvä on huomata sekin, että brändityö on pitkäjänteistä puuhaa. Brändi syntyy pitkän ajan kuluessa ihmisten mielissä, ja se tarkoittaakin nimenomaan ihmisten mielikuvaa jostain asiasta, tuotteesta tai alueesta – tässä tapauksessa siis Oulusta. Brändillä on hyvä olla historia ja jatkuvuutta, ja jos sen rakennuspalikat laitetaan uusiksi kerran valtuustokaudessa, ei brändityötä kannata tehdä.

Oulun visio sen sijaan muuttuu, jos valtuusto uuden strategian hyväksyy. Kaupungin visio on viime vuodet ollut ”Rohkeasti uudistuva pohjoisen Skandinavian pääkaupunki”. Sitä on valitettavasti näkynyt myös muodossa ”Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki”. Huomaatko ajatusten eron? Mahtipontisuudessa jälkimmäinen peittoaa ensimmäisen 100-0.

Uudessa strategiassa visioksi muodostuu ”Valovoimainen Oulu”, jos valtuusto niin päättää.
Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Se on johtamisen työkalu, ja on hyvä, jos se vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Vision ja brändin on tuettava toisiaan, mutta sama asia ne eivät ole.

Jatkossakin siis Oulun kaupungin autoissa, esitteissä, mainoksissa tai vaikkapa ruohonleikkureissa lukee ”Oulu, Capital of Northern Skandinavia” – ei ”Valovoimainen Oulu”.

Jos jossain vaiheessa päätetään, että brändi uudistetaan, on se sitten kokonaan toinen juttu. Strategiatyön sivussa brändiuudistusta ei voi tehdä, vaan se vaatii huolellisen valmistelun, hyvät resurssit ja pitkäjänteisen markkinoinnin onnistuakseen. Oulun brändin vahvistamisessakin riittää töitä, ja uusi strategia antaa siihen lisää rakennuspalikoita.

Sanna Keskinen
Viestintäjohtaja, Oulun kaupunki

Kärkenä kouluyhteisön hyvinvointi


”Tiedän, että olet kiireinen, mutta olisiko sinulla hetki aikaa?” on kysymys, jota olen pyrkinyt kunnioittamaan omassa johtamistyössäni. Se kertoo minulle, että työkumppanillani on jotain niin tärkeää, että on syytä pysähtyä yhdessä ja kuunnella aidosti. Kohtaamista ei voi korvata sähköpostilla.

Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan 4. ja 5.-luokkalaisista Oulun koululaisista puolet kokee, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Yli puolella (60 %) on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Oulun koulun 8. ja 9.-luokkalaisista 10 % tuntee kokevansa koulu-uupumusta. Nuorista 12 % kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

Lasten ja nuorten tuntemusta omasta hyvinvoinnistaan ei pidä väheksyä. Meillä ei ole varaa romahduttaa oppimisintoa ja altistaa oppilaita syrjäytymiskehitykselle. Jyväskylän yliopiston professori Katriina Salmela-Aro tuo esille, että nyt elää nuorten sukupolvi, joka ensimmäistä kertaa on stressaantuneempi kuin aikuiset. Aikuiset kotona ja koulussa eivät nuorten uupumusta välttämättä edes huomaa.

Kun Opetushallitus hyväksyi nyt käyttöönotetun uuden opetussuunnitelman, oli tarkoituksena edelliseen verrattuna korostaa hyvinvointia oppiainesisältöjä vähentämällä. Suomalaisten koululaisten kouluviihtyvyys oli ja on verrokkimaita heikompaa.

Oulun koulujen kehittämisen kärkenä on jo toista lukuvuotta kouluyhteisön hyvinvointi. Puhumme hyvinvointikoulusta, hyvinvoivasta kasvuyhteisöstä, jossa sekä lapset että aikuiset voivat hyvin. Koulun tulee tarjota oppilaille opetusta ja ohjausta, joka lisää itsetuntoa, itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. On keskeistä tulla kuulluksi, huomatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Toivon, että meillä on rohkeutta panostaa hyvinvointiin ja oppiainesisältöjen ohella rakentaa yhdessä monialaisia, elämään valmentavia oppimiskokonaisuuksia sekä rauhoittaa koulun arki lasta ja nuorta kuuntelevaksi, onnelliseen elämään valmentavaksi. Tarvitsemme koulun hyvinvoivaan arkeen riittävästi aikuisia, joilla on aikaa.

Hei Oulu, ovatko arvomme ja asenteemme kohdallaan lasten ja nuorten tulevaisuuden rakentamiseksi? Jos tavoite on kirkas, kohdistetaan voimavarat sen saavuttamiseen.

Minun Ouluni – onnellisten ihmisten kaupunni. Kirjoitusvirheestä huolimatta.

Marjut Nurmivuori
perusopetus- ja nuorisojohtaja

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Forum24-lehdessä 30.1.2018.

Koulut ja museot – miksi, missä ja miten niistä päätetään?

Oulun kaupunki on viime aikoina saanut julkista palautetta ja huomiota kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen eli Sikun palveluverkkoselvityksestä. Erityisesti museot ja kouluverkko ovat herättäneet keskustelua.

Palveluverkkoselvityksen tekeminen perustuu kaupunginhallituksen päätökseen ja on osa kaupungin muutosohjelmaa. Selvitystyö on käynnissä. Asiasta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kaupungin luottamushenkilöille ja kaupunkilaisille, mikä on osa avointa valmistelua.

Vaikka selvitystä ei ole vielä käsitelty eikä hyväksytty, yleinen käsitys on ollut, että päätöksiä ja linjauksia selvityksen pohjalta olisi jo tehty. Tällainen virheellinen käsitys on päässyt syntymään ehkä sen vuoksi, että kaupunki ei ole riittävän selvästi kertonut, kuinka palveluverkkoselvitystä käsitellään ja milloin se hyväksytään.

Kaupungin päätöksentekoa säätelee erityislainsäädäntö, kuntalaki ja kaupunginvaltuuston hyväksymä hallintosääntö. Hallintosäännön mukaan Sikun palveluverkkoselvitykseen pohjautuvasta palveluverkkosuunnitelmasta päättää kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Valtuuston linjauspäätös siis sitoo kaupunginhallituksen päätöksentekoa.

Sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää yksittäisten toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä palveluverkkosuunnitelman täytäntöönpanosta. Lautakunnan tulee tehdä päätöksensä siten, että ne noudattavat kaupunginhallituksen hyväksymää palveluverkkosuunnitelmaa ja kaupunginvaltuuston linjauspäätöstä.

Sikun palveluverkkoselvitys valmistuu helmikuun alussa, jonka jälkeen valmistelusta vastaavat viranhaltijat luovuttavat selvityksen kaupunginjohtajalle. Kaupunginhallitus pyytää selvityksestä tarvittavat lausunnot.

Kaupunginvaltuusto puolestaan tekee palveluverkkosuunnitelmasta uuden linjauspäätöksen. Uusi linjauspäätös tarvitaan, koska suunnitelma kattaa kaikki Sikun palvelut. Vastaavaa, kaikkia Sikun palveluja koskevaa linjauspäätöstä ei kaupunginvaltuusto ole vielä tehnyt.

Kun lausunnot on saatu ja kaupunginvaltuusto tehnyt linjauspäätöksen, päättää kaupunginhallitus palveluverkkosuunnitelmasta selvityksen, lausuntojen ja valtuuston linjauspäätöksen pohjalta.

Kun palveluverkkoselvitystä tehdään, on hyvä muistaa, että peruskunta ja sisäiset ja ulkoiset liikelaitokset investoivat Oulussa tänä vuonna lähes 151 miljoonalla eurolla. Investointikustannusten lisäksi on tärkeää huomioida myös investointien aiheuttamat käyttö- ja ylläpitokustannukset.

Samalla kun kaupunki rakentaa uutta ja peruskorjaa olemassa olevia tiloja, on tilojen käyttöä tehostettava. Toimintaympäristön muutos, palvelujen tarve, uudet toimintatavat sekä digitalisaatio vaikuttavat tilojen tarpeeseen ja määrään. Laaja ja muuttuva palveluverkko vaikuttaa asukkaiden asioimiseen ja joukkoliikenteen järjestämiseen. Jos tiloja poistuu käytöstä, on oltava myös suunnitelmat ja päätökset siitä, mitä vapautuville tiloille tehdään.

Kaupungin investoinnit perustuvat tarpeeseen kehittää palveluverkkoa, kouluverkkoratkaisuihin ja maankäytön toteuttamisohjelmaan sekä erillisinvestointien tarveselvityksiin ja hankesuunnitelmiin. Kaupunki rakentaa ja peruskorjaa tänä vuonna muun muassa liikuntatiloja ja -alueita, katuja, pääliikenneväyliä, venesatamia, valaistusta, puistoja, alikulkuja, sataman syväväylää, kunnallistekniikkaa, päiväkoteja, valmistuskeittiöitä, kouluja ja hyvinvointikeskuksia. Paljon siis tehdään peruspalvelujen hyväksi.

Manner-Suomessa on 295 kuntaa ja Ahvenanmaalla 16. Erilaisia kuntavertailuja tehdään runsaasti. Oulu on vertailuissa pärjännyt hyvin muun muassa peruspalvelukuntana. Erilaisissa kuntavertailuissa Oulu on aina kymmenen parhaan kunnan joukossa, joissakin vertailuissa jopa Suomen paras.

Kaupungilla on laaja palvelujen järjestämisvastuu. Oulu on kehittänyt omaa palvelutuotantoaan, perustanut yhtiöitä ja liikelaitoksia ja hankkinut palveluja yksityisiltä palvelutuottajilta. Omistajapoliittisilla linjauksilla kaupunginvaltuusto ohjaa ja seuraa toiminnan kehittämistä. Kaupunki on esimerkiksi kehittänyt hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja tuottamista kuuden hyvinvointikeskuksen perustamisella ja monituottajamallilla, mistä uuden maakunnan on hyvä jatkaa.

Oulun kaupungin pitää tehdä veto- ja pitovoimaa eli elinvoimaa lisääviä päätöksiä ja investointeja. Oulun kaupungin talouden pitäisi olla niin kestävä, että kaupunki voi tehdä peruspalveluja ylläpitäviä mutta myös kaupungin yritystoimintaa tukevia ja vauhdittavia investointeja.

Oulu tarvitsee yrityksiä ja työpaikkoja. Tämä edellyttää kaupungin investointitarpeiden ja olemassa olevien investointien jatkuvaa arviointia ja priorisointia. Tästä syystä me tarvitsemme myös Sikun palveluverkkosuunnitelman.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Kirjoitus on julkaistu myös sanomalehti Kalevassa 25.1.2018

 

Ei viekkaudella tai vääryydellä vaan virkavastuulla

Oulun muutosohjelman toteuttaminen sisältää sivistys- ja kulttuuripalvelujen palveluverkkoselvityksen. Johtoryhmätasolla on linjattu, että viranhaltijat valmistelevat kaksi vaihtoehtoista esitystä rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi. Lukioverkko on osa tätä kokonaisuutta.

Palautetta valmistelijoille on tullut jo tässä vaiheessa. Pääosin päättäjien reaktiot ovat olleet kannustavia, mutta osa ei voi hyväksyä ehdotuksia lukioverkon tiivistämisestä. Ehkä turhan vähälle huomiolle on jäänyt sekin seikka, että vaihtoehtoja on kaksi! Neljälle alueelle esitettävät vaihtoehdot ovat luettavissa Oulun kaupungin nettisivujen Palveluverkko-sivulla.

Merkittävä osa muutosohjelmaa on säästötavoite. ’Oulu haluaa säilyttää elinvoimansa rakenteellisten ratkaisujen avulla’. Mikäli näin ei toimita, vaihtoehtona on henkilöstömäärän vähentäminen sivistys- ja kulttuuripalveluista noin 100 henkilötyövuodella 2020 mennessä. Lukioiden osalta tarvittavat säästöt syntyisivät verkkoa tiivistämällä. Vaihtoehto 1 mukaan tavoiteltaisiin n. 1,4M€ säästöjä ja vaihtoehto 2 mukaan n. 600 000 euron vuotuisia säästöjä. Laskenta perustuu laajemman kurssitarjonnan yhteiseen käyttämiseen, ’lukioresurssituntien’ supistumiseen sekä ohuempaan hallintoon.

Oulun kaupungin lukioissa on vuosina 2013-17 vähennetty opetusta 270 kurssia, vaikka opiskelijamäärä on kasvanut 120:llä. Siis yhden pienen lukion verran! Vuoden 2018 talousarvio ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma eivät tuo helpotusta vaan säästötarvetta on ainakin 30 kurssin verran. Kun toimenpiteitä voidaan tehdä vasta syksyllä uuden lukuvuoden alkaessa, urakka tuplaantuu. Näin ei voi jatkua!

Myönnettävää on, että päätöksenteon valmistelu, tiedottaminen ja vaikutusten arviointi on vaativaa työtä. Edellisellä ’kierroksella’ tuli moitteita siitä, että asioita tuotiin keskeneräisinä tai liian erillisinä päättäjille pureskeltaviksi. Nyt tulee moitteita siitä, että asioita olisi jopa piiloteltu.

Voin vakuuttaa, että lukioverkko haluttiin tuoda keskusteluun osana kokonaisuutta juuri kansalaisraateihin, Oulun raateihin. Tällä haluttiin välttää se, että lukiokeskustelu hautaa kokonaisuuden. Kansalaisraadithan ovat merkittävä osa vaikutusten arviointia, jotka sitten jatkovalmistelussa huomioidaan.

Avoimuuden kannattajana ymmärrän, mikä vaikutus tiedotusvälineillä ja sosiaalisella medialla on. Tarkka päättäjä ja viranhaltija kuitenkin pitäytyy tosiasioissa. Vaihtoehto 1:n mukainen uuden lukion perustaminen Kaukovainiolle ei ole mikään ’jättilukio’ vaan n. 800 opiskelijan koulu, kuten muutkin keskusta-alueen lukiot jo nyt tai lähitulevaisuudessa. Vaihtoehto 2 taas tehostaa tilankäyttöä jo olevassa verkossa. Kummassakin vaihtoehdossa yhdistettäväksi ehdotetun Oulunsalon lukion henkilökunnan kanssa on järjestetty keskustelutilaisuus ennen ehdotusten julkaisemista.

Suuren ja pienen lukion eduista ja haitoista keskustellaan jatkuvasti. Voin väittää, että Oulun lukioissa opetusta, ohjausta, opiskelijahuoltopalveluja ja välittämistä suunnitellaan ja johdetaan tasapuolisesti hyvässä hengessä lukiokoulutuksen johtoryhmässä. En ole kuullut perusteltuja väitteitä jonkun olevan mainittavasti parempi tai huonompi. Kaikista nuorista pidetään hyvää huolta.

Lukiokoulutus on linjattu seudulliseksi palveluksi. Uusi lukiolaki tuonee lukio-opetukselle yhteistyövelvoitteen korkeakoulujen kanssa ja ylioppilaskirjoituksen painoarvo kasvaa. Nuoret valitsevat itse jatko-opiskelupaikkansa eikä heitä voi sijoittaa johonkin tiettyyn lukioon. Tähän peilaten hyvä olisi, että vetovoimaisuudessa ei syntyisi mainittavia eroja koulujen kesken ja ettei koulutuksen laatu kärsisi.

Kunnallisessa päätöksenteossa perusperiaate on tietenkin se, että viranhaltijat virkavastuulla valmistelevat ja päättäjät päättävät. Tämän souvin aikataulun mukaan palveluverkkoesitys luovutetaan kaupunginjohtajalle 5. helmikuuta.

Pekka Fredriksson,
Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja

Palveluverkkoselvityksen valmistumisajankohtaa täsmennetty 24.1.2018.

Väärää tietoa liikkeellä Oulun museokeskustelussa

Kierikin sali

Museot ja niiden tulevaisuus ovat puhuttaneet viime viikkoina Oulussa. Oulun yliopiston eläinmuseon kohtalosta keskusteltiin vilkkaasti syksyllä, ja muut museot nousivat esiin sen jälkeen, kun kaupungin verkkosivuilla julkaistiin diasarja Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitykseen liittyen. Diasarja ei selvästikään ole ollut tässä kohtaa paras tiedon jakamisen muoto – sen verran virheellistä ja puutteellista tietoa on keskusteluissa ollut liikkeellä.

Tässä muutama virheellinen käsitys ja asian oikea laita:

Kierikkikeskus ollaan ajamassa alas

Ei pidä paikkaansa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta on linjannut tämän vuoden käyttösuunnitelmassa, että Kierikkiä kehitetään voimakkaasti. Keskuksella nähdään olevan edellytyksiä nousta yhdeksi Oulun vetovoimatekijäksi. Se taas edellyttää, että niin Kierikin päärakennus ja kokoelma kuin kivikauden kylä ja kaivausalueet säilytetään.

Virheellinen käsitys on syntynyt todennäköisesti siitä, että palveluverkkoselvityksen väliraportissa mainitaan, että museokeskus Luuppi luopuisi Kierikin päärakennuksesta ensi vuoden alussa. Raportissa kyllä mainitaan myös, että kivikausikylän toiminta jatkuu, mutta ilmeisesti sitä ei ole riittävästi painotettu.

Nykyisin Kierikkikeskus on yli puolet vuodesta suljettuna. Kierikki kaipaa kehittämistä, ja on hyvä selvittää, löytyisikö yksityisen sektorin matkailu- ja palveluyrittäjiltä kiinnostusta asiaan. Se, että kaupunki luopuu Kierikin päärakennuksesta, ei tarkoita keskuksen alasajoa. Päinvastoin, toimenpiteillä on tarkoitus hakea Kierikille uusia kehittymismahdollisuuksia. Tulevaisuus näyttää, millainen konsepti Kierikkiin löydetään.

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmia aiotaan siirtää Vantaalle

Ei pidä paikkaansa. Oulussa on puutteelliset tilat niin sanotun olosuhdevalvotun aineiston säilyttämiseen. Koska tällaisten tilojen rakentaminen on helposti yli 10 miljoonan euron investointi, on järkevää selvittää olisiko jossain muualla sopivaa tilaa käytettävissä. Kovin monia erikoistiloja Suomeen tuskin kannattaa rakentaa. Oulu voisi toki olla yksi tällaisen aineiston sijoituspaikka ja tarjota säilytystilaa muillekin, jos niin päätetään ja tiloihin investoidaan.

Esineistö on säilytettävä asianmukaisesti, ja haluamme toimia tässäkin vastuullisesti. Siksi kuluvan valtuustokauden aikana pyrimme kehittämään yhdessä Museoviraston kanssa säilytystiloille pitkän aikavälin ratkaisun. Näin on linjattu sivistys- ja kulttuuripalveluiden tämän vuoden käyttösuunnitelmassa.

Oulun kaupunki aikoo luopua Pohjois-Pohjanmaan museosta

Tämäkin on virheellinen tieto. Siitä lähtien, kun museo- ja tiedekeskus Luuppi perustettiin, on tavoitteena ollut löytää jokin tila, johon voisimme yhdistää niin museot kuin Tietomaan. Näiden yhdistelmästä voisi tulla ainutlaatuinen historian, taiteen ja tieteen kokonaisuus, joka toimisi niin matkailullisena vetonaulana kuin kiinnostavana kohteena alueen asukkaille ja toimijoille. Muutama vuosi sitten tehtiin jopa suunnitelma, jossa tällainen kokonaisuus sijoitettiin nykyisen Tietomaan vieressä olevan parkkipaikan päälle. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan edennyt päätöksentekoon.

Nyt on pohdittu muun muassa vaihtoehtoa, jossa Luupin uusi toimitila rakentuisi Oulun Ratapiha-hankkeen yhteyteen. Joka tapauksessa pyrkimyksenä on kehittää kokonaisuutta, ei luopua museoista. Ainolan kiinteistön kohtalo selkiytyy, kun Luupin uudesta sijoituspaikasta saadaan päätöksiä. Esitys sijoituspaikasta on tarkoitus tehdä vielä tämän kevään aikana.

Palveluverkkoselvitys on lakkautuslista

Edelleen väärin. Monelle on ehkä jäänyt epäselväksi se, mikä palveluverkkoselvityksen tarkoitus on. Kokonaisuus on hankala hahmottaa ja viestiä, ja ihmisten arkipäivän palveluihin liittyvät asiat herättävät helposti tunteita. Jatkossa panostamme enemmän näiden asioiden viestimiseen.

Palveluverkkoselvitys liittyy toki tarpeeseen löytää säästöjä ja tasapainottaa kaupungin taloutta. Se ei kuitenkaan tarkoita yksiselitteisesti palveluiden heikentämistä. Leikkausten tekemiselle olisi helpompikin tie, jos antaisi niin sanotusti viikatteen vain heilua. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, ja nyt tavoitteena on löytää keinoja pitää yllä tai jopa parantaa kaupunkilaisten palveluja muuttamalla rakenteita ja toimintatapoja. Halvemmallakin voi saada hyvää, kun ratkaisuja mietitään ennakkoluulottomasti ja asiakaslähtöisesti.

Palveluverkkoselvitys luovutetaan kaupunginjohtajalle 5. helmikuuta. Viime viikkojen keskustelu on antanut varmasti monelle taholle eväitä tulevaan päätöksentekoon. Parhaillaan ovat käynnissä Oulun raadit, joissa esitellään aluekohtaisesti palveluverkkosuunnitelmia. Näissä tilaisuuksissa on mahdollisuus päästä keskustelemaan suoraan valmistelijoiden kanssa.

Katso tästä linkistä Oulun raatien aikataulut.

Mika Penttilä
sivistys- ja kulttuurijohtaja, Oulun kaupunki

Palveluverkkoselvityksen valmistumisajankohtaa täsmennetty 24.1.2018.

Galaksi – missä liikunta ja luovuus kohtaavat

Kemintien maantieympäristön muuttaminen Oulun pohjoiseksi bulevardiksi on merkittävä hanke, joka luo edellytykset kehittää Ouluun uudenlainen Välivainion ja Alppilan yhdistävä urbaani kaupunginosa. On ollut mielenkiintoista ja silmiä avaavaa olla mukana kehittämässä kaupunkia ja tuomassa toteuttajien näkökulmaa kehitystyöhön jo hankkeen varhaisessa vaiheessa.

Bulevardihankkeen rakentaminen alkaa Välivainion Galaksista, joka sijoittuu nykyisen Välivainion koulun alueelle. Alueen suunnittelun lähtökohtana on Rakennusliike Lapti Oy:n laatima kilpailutyö ”Galaksi”, jonka perusteella kaupunki valitsi Laptin yhteistyökumppaniksi alueen kehittämiseen. Kilpailuun laadittu suunnitelma on lähtökohta, jota kehitetään uuden tiedon ja nyt laadittavan kaavarungon pohjalta.

Välivainion Galaksista on tulossa uudenlainen vetovoimainen asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittymä, jonka henkeä kuvaavat liikunta, luovuus ja digitaalisuus. Galaksi muodostuu kolmesta korttelista sekä alueen sydämeksi muodostuvasta toriaukiosta Galaksi Plazasta, joka yhdistää asukkaat ja julkisen liikenteen sekä alueen lähipalvelut.  Galaksi rajoittuu toiselta sivultaan vihervyöhykkeeseen, mikä tekee asumisympäristöstä rauhallisen ja antaa mahdolliseen virkistymiseen lähiluonnossa.

Galaksista halutaan rakentaa ympäristö, joka tuo liikkumisen osaksi kaikenikäisten arkea. Tavoitteena on, että hyvien liikkumiseen kannustavien laadukkaiden lähiliikuntapalveluiden lisäksi muut toimivat lähipalvelut ja hyvät kulkuyhteydet voivat vähentää yksityisautoilua ja kannustaa omaehtoiseen liikkumiseen. Alueelle suunnitellun vehreän liikuntapuiston kautta on hyvät yhteydet kaupungin kuntoilureiteille ja liikuntapaikoille.

Luovuus tulee näkymään Galaksissa eri muodoissa. Välivainion Galaksille pyritään eri tekniikoin toteuttamaan oma visuaalinen ilme, jonka tavoitteena on luoda alueelle kokonaisvaltainen alueidentiteetti ja muistijälki. Galaksi toimii myös luovana ympäristönä, jossa mahdollistetaan uusien palvelumallien ja erilaisten teknisten ratkaisujen kokeilu ja kehittäminen asukkaiden ja alueen toimijoiden hyväksi.

Rakennetun ympäristön digitaalisuus tulee osaksi Galaksia. Valtavalla vauhdilla kehittyvä digitaalisuus näkyy myös rakennetussa ympäristössä. Digitaalisuuden lisääntyminen tarkoittaa helpotusta ihmisten arkeen. Se voi tarkoittaa älykkäitä valaistusratkaisuja, parempaa sisäilmaa, yhteisöllisiä digipalveluita tai ihan mitä tahansa uutta, jota emme osaa vielä kuvitella. Kaiken lähtökohtana on laadukkaamman ja helpomman arjen kehittäminen automaattisten tai helppokäyttöisten palveluiden ja tuotteiden avulla.

Uuden kehittäminen vaatii uudenlaista näkökulmaa sekä rohkeita kokeiluja. Rakennusliike Lapti on laatinut Välivainion Galaksin yhteydessä tehtävää kehitystyötä varten Business Lab -mallin, jossa Oulun yliopisto, VTT sekä eri alojen yritykset kehittävät yhdessä osaamistaan, tuotteitaan ja palveluja. Galaksi toimii näiden testiympäristönä niin rakentamisen kuin käytönkin aikana. Laptin Business Lab on avoin yhteisö, jossa tehtävään kehitys- ja tutkimustyöhön halukkailla kumppaneilla on mahdollisuus tulla mukaan.

Välivainion Galaksin rakentamista tulee määrittämään alueelle laadittava asemakaava. Asemakaavassa voidaan myös määritellä, minkä tyyppisiä palveluja alueella voidaan toteuttaa ja miten autoiluun alueella suhtaudutaan. Galaksista ollaan laatimassa viihtyisää, liikunnalliseen elämäntapaan kannustavaa elinympäristöä, joka toimii myös luovuuden, luovan ajattelun ja uusien rohkeiden kokeilujen mahdollistavana kehitysalustana. Kun tämä huomioidaan oikealla tavalla asemakaavassa, on Oululla mahdollisuus saada pohjoisen bulevardin varteen uudenlaisen elinympäristön suunnan näyttäjä.

Välivainion Galaksi on bulevardin rakentamisen avaus ja muodostuu koko pohjoisen bulevardin sydämeksi, jonka ympärille uusi urbaani kaupunginosa rakentuu.

Kirjoittaja: Mikko Lohi, rakennuttajapäällikkö, Rakennusliike Lapti Oy
Rakennusliike Lapti Oy on Oulun kaupungin yhteistyökumppani entisen Välivainion koulun ympäristön kehittämisessä.