Kiimingin asiointipiste ui vastavirtaan

Kiimingin palvelupisteUusi aika alkoi Oululle ja oululaisille, erityisesti kiiminkiläisille, kun tämän viikon tiistaina Kiimingissa muunnettiin Oulu10-piste valtion ja kaupungin yhteiseksi asiointipisteeksi. Kyse on viidessä kunnassa tapahtuvasta kokeilusta, pilotista, jolla haetaan uutta yhteistyömuotoa julkisten etäpalvelujen tarjoamiseksi kansalaisille.

Pilotissa mukana olevien valtion toimijoiden, verottajan, poliisin, maistraatin, TE-keskuksen ja KELAn toimintoja ei millään ilveellä voitaisi saada Kiimingin kaltaisen kaupunginosan taajamaan ilman tällaista uutta valtion ja kuntien yhteispalvelupistekonseptia.

– Pilotti on hieno alku, mutta minulla haaveena on palvelujen laajentaminen pilotin jälkeen kaikkiin Oulu10-pisteisiin: Ylikiiminki, Yli-Ii, Oulunsalo, Oulu10, Kiiminki ja Haukipudas. Se on kuin uimista vastavirtaan, sillä kun yleensä palvelujen tarjontaa vain supistetaan, tässä tuodaan palveluja lähemmäs kuntalaisia, ikään kuin palautetaan aiempaa palvelutasoa.

Ennen pilotin kokemuksia ja valtion omia linjauksia jatkosta on mahdotonta arvioida, mikä on aikanaan mahdollista. Vuoden kuluttua ollaan viisaampia. Siihen mennessä selvinnee paitsi se, kuinka paljon kiiminkiläiset ja muut pilotin piirissä olevat kuntalaiset näitä palveluja todella käyttävät, myös valtion kunnalle jatkossa maksama korvaustaso. Pilotti on Oulun kaupungille edullinen, sillä käytännössä valtio maksaa sen viulut. Jatkossa taso tuskin on yhtä höveli.

Lue lisää asiakaspalvelusta www.ouka.fi/asiointi

Ari Heikkinen
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Työttömyys kuristaa kaupungin taloutta

Reilu viikko sitten työministeri Lauri Ihalainen kävi lupaamassa täällä Oulussa muutamien miljoonien lisämäärärahoja Oulun seudun ICT-alan rakennemuutoksen torjumiseen. Tuki työttömyyden kasvaessa on tervetullutta ja jopa välttämätöntä, mutta valitettavasti tuen taso ja laatu eivät riitä ratkaisevasti muuttamaan tilannetta. Ilman Broadcomin ja Microsoftin irtisanomisiakin Oulun työttömyysaste oli heinäkuussa 18,1 %. Eikä valitettavasti käännettä parempaan ole näköpiirissä: niin täällä Oulun seudulla, Suomessa kuin globaalistikin talouden nousukäännettä saadaan vielä odotella.

Valtio velkaantuu nopeasti ja se sysää kiihtyvällä tahdilla tehtäviä kunnille, jotka nekin pyristelevät talousahdingossa – Oulu ei ole mitenkään poikkeus. Työllisyyden hoidossa valtio on jo ennestään siirtänyt vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden hoidosta kunnille. Oulussa tänä vuonna käytetään nettomääräisesti työllisyyden hoitamiseen runsaat 23 miljoonaa euroa.

Ilta-aurinkoEnsi vuodeksi summa uhkaa nousta huikeasti, sillä kun nyt tuossa edellä mainitussa luvussa on työmarkkinatuen kuntaosuudesta aiheutuvia menoja noin 10 miljoonaa euroa, työmarkkinatuen säännösten muutos näyttäisi johtavan aiemmin ennakoituakin suurempaan kasvuun. Kuntaliitossa tehtyjen laskelmien mukaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta, palkkatukiuudistuksesta ja TYP-toiminnan laajentamisesta johtuen työttömyyden hoidosta koituva lisälasku voi nousta ensi vuonna jopa yli 15 miljoonaa euroa.

Ministeri Ihalaiselle esitettiin viime perjantaina kyllä meidänkin rätingit, mutta kaikesta päättäen hallitus ei näistä uudistuksista aio tinkiä. Toivo pitänee asettaa seuraavan hallituksen ohjelmaan, jossa työllisyyden hoidossa pitää päästä uuteen aikaan: jos kunnille annetaan lisää velvoitteita, täytyy mukana tulla myös resurssit, niin kuin tähänkin asti on luvattu, muttei ole annettu.

Työttömyyden vaikutus kuntien talouteen tulee suurimmalla painollaan tietysti verotulojen romahtamisena sekä sosiaali- ja terveysmenojen kasvuna, joihin voidaan ennaltaehkäisevällä työllä vaikuttaa, mutta näihin hallinnollisluontoisten kustannusten hillintään kunnan rahkeet eivät riitä: ne näyttävät toteutuvan luonnon lailla. Ja se ikävin puoli työttömyydessä on tietysti kunkin työttömän henkilökohtaisen epätoivon tilanne, josta omakohtaisella kokemuksella voin sanoa, että ei se ponnistelu takaisin työmarkkinoille mitään herkkua ole.

Ari Heikkinen
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Pohjois-Suomen sote-palvelut rakennetaan yhdessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ehdotus julkistettiin viikko sitten. Tuhti lakipaketti perusteluineen on ehtinyt jo kulua hiirenkorville asiantuntijoitten käsissä. Kansallisesta näkökulmasta uudistus on tarpeellinen. Lakiesityksen suuret linjaukset ovat hyvät ja kannatettavat. Mitä lakiluonnos voisi tarkoittaa oululaisen asukkaan kannalta?  Mikä muuttuu?

Lain vahva periaate on yhdenvertaiset palvelut. Jatkossa yhdenvertaisuutta ei kuitenkaan tarkasteltaisi Oulun kaupungin rajojen sisällä, vaan koko Pohjois-Suomen asukkaitten kesken. Uusi pohjoinen sote-alue ulottuun Suomi-neidon päälaelta Keski-Pohjanmaa lakeuksille ja Pohjois-Pohjanmaalta Kainuun korpiin. Varmaa on, että palvelut muuttuvat asukkaiden näkövinkkelistä. Joillakin ne paranevat ja toisilla ne huononevat.

Keskustelu Oulun kaupungintalolla

Pohjois-Suomen yhteistä sote-linjausta mietittiin Oulun kaupungintalolla

Sote-alueen kuntayhtymällä on merkittävä päätösvalta koko Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten toteutuksesta. Riskinä on miten yhdenvertainen palveluitten laatu- ja palvelutaso varmistetaan nostamatta kustannuksia pilviin. Todennäköisesti osalla kuntia kustannukset nousevat ja osalla laskevat, kun palveluihin tarvittava rahoitus kootaan sote-alueelle.

Oulun kaupunki käyttää tänä vuonna lähes 600 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niiden laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden linjauksista päättää nyt 67 oululaista kaupunginvaltuutettua. Jatkossa oululaisten ääntä ylimmässä päätöksentekoelimessä sote-alueella edustaa muutama oululainen luottamushenkilö. Kuuluuko kunnan ja kuntalaisen ääni uudessa mallissa? On hyvä, että uusi laki edellyttää nykyistä vahvempaa aitoa, suoraa kuntalaisten kuulemista.

Uudistuksen jälkeen palvelujen tuotantovastuu on kuntien tai kuntayhtymien vastuulla. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena ovat mahdollisimman selkeät katkeamattomat palveluketjut. Periaate on hyvä. Sujuvat palvelut, joissa asiakasta ei pompotella, tuovat toimintaan tehokkuutta ja kustannusten laskua.

Palveluita voidaan tuottaa kunnallisena omana toimintana, niitä voidaan ostaa järjestöiltä ja yksityisiltä tai asiakkaalle voidaan antaa palveluseteli. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vastuutetaan niin asukkaat itse kuin sote-toimijat yhdessä kunnan muiden ammattilaisten kanssa. Lakiesitys ei anna selkeää vastausta siihen, voiko Oulun kaupunki olla jatkossa yksin palvelujen tuottajana. Muodostuuko Pohjois-Pohjanmaalle yksi, kaksi tai useampia palveluita tuottavaa organisaatiota? Mikä taho vastaa yliopistosairaalan palveluista? Muutokset tarkoittavat tuhansille työntekijöille työnantajan vaihtumista.

Lausuntoaikaa on 14.10.2014 asti. Nyt on aika vaikuttaa lakiluonnokseen. Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen kunnat ovat aloittaneet yhteiset keskustelut. Uuden palvelurakenteen on määrä olla toiminnassa 1.1.2017. Kaikki ei ole silloin valmista – uudistusprosessi tulee viemään useita vuosia ennen kuin sille asetetut tavoitteet on lunastettu. Jatkossa kuntien välinen yhteistyö tulee ratkaisemaan Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluitten kokonaisuuden.

Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja
Hyvinvointipalvelut

Seiso henkesi edestä!

Olemme kaikki tienneet jo pitkään, että liikkumattomuus on vaarallista: kun kuluttaa vähän, lihoo. Kunto romahtaa. Ja tulee selkävaivoja. Tässä blogissakin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä muistutti istumisen terveyshaitoista huhtikuussa.

Silti UKK-instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 -tutkimus hätkähdyttää: istuminen on sen mukaan jopa hengenvaarallista – melkein yhtä vaarallista kuin tupakanpoltto ja jopa vaarallisempaa kuin liikalihavuus yksinään. Kuolemanriski on kolkko ilmaus.

Tuon tutkimuksen mukaan vietämme valveillaoloajasta reilut yhdeksän tuntia istuen tai maaten, me miehet vieläpä kolme varttia enemmän kuin naiset. Aktiiviliikunta ei yksin pelasta, jos joka tapauksessa istumme liikaa jatkuvasti. Toisin sanoen runsas istuminen saattaa romuttaa riittävänkin liikunnan terveysvaikutukset.

Liian monella meistä Oulun kaupungin työntekijöistä työ on päivästä toiseen istumista, usein päätteen äärellä. Osalle työntekijöistä on voitu hankkia säädettävä työpöytä, jotta työpäivän aikana voi välillä tehdä työtään seisten työnteon kärsimättä. Motorisoiduilla pöydillä on korkea hankintahinta ja sen vuoksi niitä ei ole kaikilla. Eikä niitä todennäköisesti hankita jatkossakaan kaikille. Voi kuitenkin kysyä, kuinka järkevää on odottaa, että työntekijälle tulee istumisesta selkävaivoja, joiden perusteella sitten se motorisoidun pöydän hankinta voidaan tehdä.

Niin, tällainen peli ei vetele! Meidän on ryhdyttävä aktiivitoimiin, ettemme pilaa selkiämme ja vaaranna ylipäätään terveyttämme. Meidän on noustava seisomaan ja kävelemään. Ehdotan, että kaupungin työterveyshuolto ja henkilöstön palvelualue yhdessä kaupungin johdon, palveluprosessien ja liikelaitosten johdon ja henkilöstöjärjestöjen kanssa ryhtyy kampanjoimaan liiallista istumista vastaan. Esimiesten tulee olla esimerkkinä ja kannustamassa omia työntekijöitään liikkeelle työpäivän mittaan.

Ilman säädettäviä pöytiäkin on mahdollista lisätä seisomista ja kävelemistä joka päivä. Jos puhelin soi, nouse jaloillesi! Jos luet paperia, ota muutama askel! Juo kahvisi kahvitunnilla seisten! Älä käytä hissiä vaan portaita. Luovu työpöytätulostimesta.  Järjestä palavereita kävellen – muistiinpanot voivat olla ongelma, mutta ne voi koettaa tehdä palaverin päätteeksi. Nouse kokouksessa vaikkapa edes tunnin välein jaloittelemaan. Esimies: kokeilepa kehityskeskusteluja kävellen, minulla on niistä hyviä kokemuksia!

Järjestetään kokoushuoneita, joissa kokoustetaan seisoen – meneillään olevan hallinnon tilaprojektin yhteydessä on pidettävä huoli, että niin Oulu10:ssä, Ympäristötalossa kuin kaupungintalollakin on jatkossa ainakin yksi seisomakokoushuone, mieluummin vaikka useita. Onko ihan varmaa, että kaikki palaverit ja kokoukset ovat tarpeellisia? Voisiko osan hoitaa videoneuvotteluna tai puhelimitse? Epäilen, etteivät kaikki kokoukset ole riittävän hyvin valmisteltuja, minkä vuoksi ne venyvät tarpeettoman pitkiksi. Ja epäilen vahvasti, että kokousten kestoon vaikuttaa myös puutteellinen valmistautuminen – asioihin voi ja pitää paneutua ennen kokousta! Asetetaan tavoitteeksi, että kokousten ja palaverien määrä ja kesto puolitetaan – siinä vapautuu myös aikaa muille tehtäville.

Jos joku kaipaa vielä lisämotivaatiota, tässä olisi: kaksi tuntia päivässä seisten istumisen sijaan ja avot, 10 kiloa pois painosta vuodessa, lupaavat asiantuntijat!

Tässä vielä motivoiva taukojumppavideo!


Ari Heikkinen

Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Oulu on kesäkaupunki!

Heinäkuu alkoi kauniissa ja aurinkoisessa säässä. Viime kesän helteitä ei ole ollut näköpiirissä, mutta kesän valo on yhtä ihana kuin aina. Työhuoneen ikkunasta katsottuna katukuva näyttää hiljentyneeltä, mutta torilla ja rannoilla riittää vilinää.

Olen viettänyt suurimman osan kesistäni kaupungissa. Kesäisessä kaupungissa on aivan oma tunnelmansa, kulttuuritarjontaa ja tapahtumia uusissa ja yllättävissä paikoissa. Lomalaiset ehtivät viipyillä kahviloissa ja terasseilla ilman kiirettä, ilmeet vetävät hymyyn koleassakin säässä. Vaaleina kesäiltoina jaksaa työpäivän jälkeenkin nauttia kesästä.

Koululaisten pitkät kesälomat tuovat perheille omat haasteensa. Tärkeää olisi saada koko perheelle yhteistäkin loma-aikaa, vaikka pienten koululaisten vanhemmat joutuvat usein pitämään lomansa vuorotellen ja turvautumaan sen lisäksi isovanhempien tai muun tukiverkoston hoitoapuun. Jos kaverit ovat mökillä tai reissussa, uhkaa pitkästyminen kotinurkissa.

Onneksi Oulussa on kesällä tarjolla monenlaista aktiviteettia! Museo- ja tiedekeskus Luupin dinosaurusnäyttelyyn voi tutustua joka päivä aamukymmenestä iltakahdeksaan, säällä kuin säällä. Luupin yhteislipulla voi käydä katsomassa myös Ainolan tiloissa olevan Koiramäki-näyttelyn ja arjen historiaa esittelevän Retro Kitch-näyttelyn. Jos virtaa riittää, niin lopuksi voi suunnata Hupisaarten Kiikkupuiston uudistuneelle leikkialueelle, jonka vieressä ovat myös kahvila ja kasvihuone. Hupisaarissa voi kyllä viettää vaikka kokonaisen päivänkin, ne ovat mielestäni Suomen kaunein kaupunkipuisto.

Hellekelien aikaan kannattaa suunnata Nallikarin upeaksi kunnostetulle uimarannalle, jossa tunnelma on kuin etelän mailla. Perille pääsee oman auton tai polkupyörän lisäksi bussilla 15 kerran tunnissa. Keskusta-alueella voi pulahtaa uimaan Tuiran uimarannalla, jonne on loistavat pyörätiet. Kaikkiaan Oulun kaupungilla on 26 uimarantaa eri puolissa kaupunkia.

Oulun 13–19-vuotiaille tarkoitettu liikunnallisen tekemisen Kesä-action pyörähti käyntiin kesäkuun lopussa ja jatkuu 25.7. asti. Luvassa on Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden järjestämää ohjattua, maksutonta, monipuolista ja eri puolilla kaupunkia tapahtuvaa liikuntaa 13–19-vuotiaille. Tarkemmat tiedot löytyvät OulunActionLiikunta-facebook-sivulta.

Kulttuuritalo Valve, Oulun nuorisopalvelut sekä monet järjestöt järjestävät monenlaista toimintaa kesäaikaan, kun nuorisotilat ovat kesätauolla: leirejä, retkiä, kursseja, tapahtumia. Valtaosa kirjastoista on auki kesälläkin, niissä esillä mielenkiintoisia näyttelyitä.

Nautitaan kesäisestä Oulusta, kutsutaan mukaan sukulaiset ja ystävät muualtakin!

Piia Rantala-Korhonen
Apulaiskaupunginjohtaja

Oululaisten maisemataulu

Oulun kesä on kauneimmillaan. Torinrannan ympäristöstä löytyy erilaisia tapahtumia lähes jokaiselle viikonlopulle. On konsertteja, musiikkitapahtumia, ulkoilmateatteria ja näytelmiä – kaikkea mitä viihtyisään ja kesäiseen kaupunkiin voisi kuulua.

Kauppatori kaupungin sydämessä on kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Sitä se oli myös sata vuotta sitten. Kotona teurastettujen lihojen myynti, kalakauppa torilla, erilaiset markkinat, kauppahalli omine tuotteineen ja torinreunat rantaravintoloineen loivat kaupungille senaikaista tunnelmaa.

Totuimme siihen, että Oulu on merenrantakaupunki ja Kauppatorin edustan Rommakonselkä avautui kesäaamuisin kauniina maisematauluna. Mutta tilanne on muuttumassa. Kylmä alkukesä kovine pohjoistuulineen on tuonut kaikkien nähtäville hiljaa hiipuvan ilmiön. Maan kohoaminen on tuomassa meille aivan uuden haasteen. Oulun suisto on yllättävän matalaa vesialuetta. Maan kohoamisen myötä Oulujoki suistossa uomautuu. Hiekkasärkät Pikisaaren ja Hevossaaren välissä laajenevat laajenemistaan.

Voisiko tälle ilmiölle tehdä jotain? Halutaanko, että luonnonilmiö hoitaa tehtäväänsä ja kaupunki hyödyntää veden alta vapautuvat maa-alueet vai halutaanko vesipeilin Torinrannassa säilyvän? Ruoppaukset ja erilaiset pohjapadot lienevät vaihtoehtoja luonnonilmiön taittamiseen. Uskoisin, että enemmistö oululaisista haluaisi nähdä tuon vanhan historiallisen maisemakuvan myös tulevaisuudessa.

Suisto on ollut viime vuosina myös oivallinen kalastuskeidas. Kaikki me olemme voineet seurata uhkarohkeita miehiä pilkkimässä Merijalin edustalla talvisin. No, ehkä pilkkimiehet itse tietävät kyseisen kalastusmuodon vaarallisuuden paremmin kuin me maalta töllistelijät.

Merta edemmäs kalaan ei ole tarvinnut kenenkään lähteä. Jotta tämä ei olisi pelkkää puhetta, todistus tästä löytyy uusimman Vapaa-ajan Kalastaja- lehden sivuilta. Oulujoen suisto on valittu vuoden 2014 lähikalastuspaikaksi. Perustelut ovat hyvin selkeät. Kilpailun ratkaisi ehdottoman hyvän ja saalisvarman kalapaikan maine sekä kaupungin panostus alueen ylläpitoon. Alueella kalastetaan pääasiassa onkien, pilkkien, soutaen, heittäen, katiskoita käyttäen ja syksyisin siikoja lippoamalla. Saalistilastokin näyttää hurjia lukuja. Vuoden 2011 tilaston mukaan jokisuistosta nostettiin kalaa yli 25 tonnia.

Pekka VuononvirtaOulujoen suisto ja sen kauniit rannat monine erilaisine mahdollisuuksineen antavat kaupunkilaisille arjen elämisen vastapainoa. Haluamme myös turistien tulevan tänne, viihtyvän täällä ja löytävän täältä kohteita, jotka lisäävät osaltaan myös meidän matkailutuloja ja matkailumainettamme.

Me käymme maailmalla etsimässä jotain, luemme esitteitä ja kuulemme tarinoita eri kaupunkien matkailuvalteista. Kuitenkin tämän päivän ihminen nauttii ihan normaaleista arjen perusasioista, joita Oulun keskusta suistoineen tarjoaa meille kaikille jo tänä päivänä. Vanha viisaus, pitääkö matkustaa kauas nähdäkseen lähelle, sopii hyvin suistoalueen jo nyt tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Pekka Vuononvirta
Yhdyskuntajohtaja

Oulu kasvaa ylöspäin

Yhdyskuntalautakunnan kesäkuun viimeisessä kokouksessa oli yli kolmenkymmenen muun asian joukossa käsittelyssä korkean rakentamisen selvitys. Selvityksessä määritellään, mitä korkea rakentaminen Oulussa tarkoittaa, millaisia asioita pitää ottaa huomioon korkeasti rakennettaessa ja missä sijaitsevat korkealle rakentamiselle suotuisat vyöhykkeet. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan Oulussa yli 9-kerroksisia taloja tai vastaavan korkuisia muita rakennelmia.

Oulu, kuten muutkin suomalaiset kaupungit, on pääosin melko matalasti rakennettu ja maamerkkirakennukset ovat vähissä. Syitä tähän on varmaan monia, mutta nyt tahtotilana on, että Ouluun saataisiin joitain korkeampiakin taloja taivaita kurottelevien tehtaan piippujen rinnalle.

Korkea rakentaminen jakaa mielipiteitä. Itse olen sitä mieltä, että korkea rakentaminen on tervetullutta Ouluun. Näen, että korkea rakentaminen elävöittää kaupunkia ja tekee kaupunkikuvasta mielenkiintoisempaa. Se myös tiivistää kaupunkirakennetta. Se voi markkeerata paikkoja ja kiinnittää huomiota. Kuitenkin korkeassa rakentamisessa jos missä korostuu suunnittelun ja rakentamisen laatu ja oikea sijainti.

Samassa lautakunnan kokouksessa oli käsittelyssä konkreettinen korkean rakentamisen hanke, Oulujoen Siltavahdin asemakaavaehdotus. Siltavahti on hanke, jossa suunnitellaan 16-kerroksista asuinkerrostaloa Oulujoen tuntumaan rautasillan ja moottoritiesillan väliselle alueelle.

Hanna SarkkinenKorkean rakentamisen selvityksessä linjataan, että Oulujoen varret ja suisto olisi pääpiirteissään hyvä jättää korkean rakentamisen ulkopuolelle. Olen tämän pääperiaatteen kanssa samaa mieltä, mutta näen kuitenkin, että Siltavahti istuu hyvin nyt suunnitellulle paikalle. Se markkeeraa pohjoisesta tuleville, mistä kaupunki alkaa ja sopii hyvin Oulujoen varrelle rakennetun ”Pikku-Moskovan” eli Koskenniskan 70-luvun taloryhmän lähelle. Suunniteltu rakennus istuu havainnekuvien perusteella hyvin ympäristöönsä vaikka poikkeaakin maisemasta ja rakennukseen muodostuisi hienoja näkymäakseleita eri ilmansuunnista.

Sen sijaan Vänmannin saareen suunniteltua korkeaa rakennusta en puolla. Minun on vaikea keksiä huonompaa paikkaa korkealle rakentamiselle kuin kirjaston ja teatterin täyttämä arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sijoittuvaa saarta. Vänmannin saareen on korkeaa rakennusta kaavailtu jo 60-luvulla samaan aikaan kirjaston ja teatterin kanssa ja muutama vuosi sitten aie oli käymässä toteen kun paikalle suunniteltiin rakennettavaksi Hilton-hotellia. Onneksi hotelli-hanke kaatui, sillä aika on ajanut suunnitelman ohi eikä tärkeä torin ja pikisaaren välinen alue kaipaa korkeaa rakentamista, joka tukkisi näkymät, täyttäisi saaren ja näyttäisi ympäristössään oudolta.

Olen iloinen siitä, että Oulussa on vireillä sekä korkean rakentamisen että muita rakennushankkeita. Kasvava kaupunki tarvitsee riittävää asuntotuotantoa ja Oulu kaipaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Vaikka ajat ovatkin nyt taloudellisesti hieman ankeat, on Oulussa tulevaisuus, siitä kertovat kaupungin yllä kohoavat nosturit.

Hanna Sarkkinen
Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu

Säästöjä seinistä vai sisällöistä?

Ensi vuoden talousarvion valmistelu on täydessä vauhdissa. Kaupunginvaltuusto on viime kesänä hyväksytyssä valtuustosopimuksessa antanut askelmerkit kolmelle seuraavalle vuodelle. Tavoitteena on saada talous tasapainoon niin, että kaupunki ei joudu ottamaan lisää velkaa velan päälle. Tämän vuoden tasoon verrattuna sivistys- ja kulttuuripalveluiden on etsittävä 20 miljoonan säästöt. Jos säästöt toteutettaisiin henkilöstöstä, tarkoittaisi se noin 450 työntekijän vähentämistä. Jokainen ymmärtää, että se ei ole mahdollista.

Sivistys- ja kulttuuripalveluissa pyritään katsomaan tulevaisuuteen pidemmällä perspektiivillä. Kuinka voimme välttää uusia investointeja, jotka jouduttaisiin toteuttamaan velkarahalla? Voidaanko palveluita järjestää uudella tavalla, esimerkiksi sähköisesti tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa? Laskennallisesti on selvitetty, että nykyisissä kouluissa olisi tilaa yli 2000 uudelle oppilaalle. Nämä pulpetit voidaan saada käyttöön huolellisella suunnittelulla.

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen laadun tae on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Päivähoidossa ja opetuksessa tämä korostuu erityisesti, jokaisen lapsen elämässä noin 190-210 päivänä vuodessa.

Kirjastopalvelut muuttuvat teknisen kehityksen myötä. Musiikkiaineiston lainaus on vähentynyt sitä mukaa, kun kuntalaiset ovat tottuneet hankkimaan musiikkia netistä. Sähkökirjan ja nettilehtien yleistymisen myötä yhä suurempi osa tiedosta on saatavilla kuntalaisen omalla koneella tai älypuhelimessa. Kirjastojen ja asukastupien palvelupisteiden tehtävät lähentyvät toisiaan kansalaisten olohuoneina, ne voisivat hyvin toimia yhteisissä tiloissa.

Kun rahaa on rajallisesti, on kuntalaisten kannalta kestävämpi ratkaisu etsiä säästöjä seinistä kuin sisällöistä. Palvelupisteitä joudutaan ehkä karsimaan, uusia investointeja on estettävä käyttämällä tehokkaasti nykyisiä tiloja, niin palveluissa kuin hallinnossakin.

Piia Rantala-Korhonen, apulaiskaupunginjohtaja

Miten aiot nauttia Oulun kesästä?

Kesä kukoistaa ja luonto vihertää. Joka puolella näkyy uutta elämää. Kaupungin taloushaasteita ratkaistaessa esillä on ollut paljolti uudistukset ja säästökohteet. Yhtä tärkeää on meidän kaikkien tiedostaa, mistä euroja tulopuolelle.

Monen mikro- ja pk-yrityksen toimintaan vaikuttaa keskeisesti se, miten Oulu ja me oululaiset ostamme ja käytämme lähialueen yritysten palveluita. Sitä kautta eurot ja talousrattaat pyörivät sekä tulopuoli lavenee. Oulu panostaa tähän toimimalla osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä – aina on toki parannettavaa.

Mari-Leena TalvitieKaupunki edistää työpaikkojen kasvua monella tasolla. Kesätöiden osalta Oulu on tehnyt pitkään vahvoja panostuksia, esimerkiksi tarjoten jokaiselle 15-17-vuotiaalle kesätyösetelin (280euroa) sekä yli 18-vuotiaille 1000 kesäharjoittelupaikkaa. Entä mitä me kaikki voimme tehdä?

Uuden vuoden puheessa haastoin oululaiset tutustumaan alueen yrityksiin ja tuotteisiin sekä käyttämään paikallisia palveluita. Kesän kynnyksellä on aika laajentaa haastetta lähimatkailuun. Oulun seudulla on erilaisia, ainutlaatuisia ja tutustumisenarvoisia luonto-, harrastus- ja virkistyskohteita sekä paikallisia kahviloita ja ruokapaikkoja. Näillä on merkittävä työllisyysvaikutus, joka näkyy pidemmällä ajalla myös myönteisesti kaupungin tuloina.

Oletko koskaan vuokrannut kajakkia, pyöriä tai luonto-opasta Oulussa? Entä lähtenyt kesävieraiden kanssa jokiristeilylle, nauttimaan lähiruuasta tai yön yli retkelle lähiseudulle? Kun matkailee lähellä, säästää ajassa ja matkakuluissa – ja ne voi halutessaan käyttää muihin palveluihin. Samalla oppii uusia asioita omasta ympäristöstään. Itselle olen asettanut tulevan kesän lähikohteiksi perheen kanssa tutustua ainakin Kierikin hotellin tunnelmaan ja Dino-näyttelyyn.

Mukavia kesäpäiviä Oulussa, olet sitten töissä, vapaalla tai matkailemassa!

Mari-Leena Talvitie, Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kok)

Kesän kynnyksellä

Nyt vietetään toukokuun viimeistä vilkasta viikkoa: helatorstai ja koulujen päättäjäisviikonloppu tulossa. Olemme kesän kynnyksellä ja moni odottaa jo innolla kesäloman suomaa lepohetkeä arjen aherruksen keskelle, nauttii väenpaljoudesta katukuvassa ja Oulun tapahtumarikkaasta kesästä.

Kesän tulo näkyy myös kuntalaisten palvelukäyttäytymisessä. Vuosien kokemuksella voi sanoa, että erityisesti sopivan lämpöinen ja aurinkoinen heinäkuu vähentää asiointitarvetta muuta kuin äkillisissä tai tarpeellista hoitoa tarvitsevilla asiakkailla. Tämä on huomioitu hyvinvointipalvelujen kesän toiminnoissa. Esimerkiksi heinäkuun ajan auki olevilla terveysasemilla ei ole vastaanotolle ajanvarausta, mutta toivomuksena on, että kuntalaiset soittavat sinne ennen paikalle tuloa. Sairaanhoitajat arvioivat puhelimessa hoidon tarpeen ja ohjaavat potilaat vastaanotoille sen mukaisesti. Aikaisempien vuosien kokemukset ko. käytännöstä ovat olleet myönteisiä. Hammashoitolat toimivat myös supistetusti. Oulun seudun yhteispäivystys toimii normaalisti iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Kesätaukoja ei ole toimeentulotuen hakemusten käsittelyssä tai sosiaalityöntekijöiden vastaanotossa. Myös mielenterveyspalvelut ovat avoinna normaalisti. Kotihoidon, palveluasuntojen ja hoivayksikköjen asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon kesäaikana.

Kesäajan supistuvasta toiminnasta huolimatta sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla Oulussa. Älä siis tarvittaessa epäröi kysyä niitä. Oletko jo tutustunut sähköiseen omahoidon palveluun osoitteessa www.oulunomahoito.fi? Voit lähettää viestin henkilökunnalta, saada neuvontaa tai mm. uusia sähköisen reseptin palvelujen kautta. Jo yli 50.000 oululaista on rekisteröitynyt Omahoidon palveluun. Parhaiten tietoa hyvinvointipalveluista ja kesäajan toiminnoista löydät nettisivuiltamme www.ouka.fi/oulu/terveyspalvelut/aukiolopoikkeukset

Kesä yhdistää perheen ja sukulaiset ehkä pitkänkin tauon jälkeen. Muistammehan myös niitä, joilla ei ole läheisiä ympärillään. Vierailu omaisen luona tuottaa hyvän mielen molemmille. Pidäthän huolta myös itsestäsi ja hyvinvoinnistasi. Minulle se onnistuu parhaiten mökkilaiturilla myös kesän kynnyksellä.

Leppoisaa kesää toivottaen

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kirsti Ylitalo-Katajisto, hyvinvointijohtaja