Digiloikka 2020 -projektin eteneminen kesäkuukausina

Juhannus on takana, kouluissa syksyn suunnittelu pitkällä ja pian loppukin kouluhenkilökunta pääsee viettämään ansaittua kesälomaansa. Digiloikka 2020 -projektitiimi sijoittautuu porrastaen Oulu10:iin ja kesälaitumille.

Tavoitteemme kesälle on analysoida kaikki aineisto, jota olemme keränneet kevään aikana ja benchmarkata Suomen muiden kuntien parhaimpia käytänteitä digiloikan alueella. Keväällä pidimme yhteensä 44 haastattelua, joissa omissa haastatteluissaan rehtorit ja TVT-vastuuopettajat vastasivat koulujen arkeen liittyviin kysymyksiin, minkä lisäksi saimme Walk in -työpajoissa vastauksia yhteensä sadoilta eri opettajilta ja muilta kouluissa työskenteleviltä. Kaikki haastattelut ja Walk in -työpajojen vastaukset on litteroitu, ja kuten aiemmassa blogipostauksessamme viittasimme, tiettyjä teemoja alkaa jo selkeästi nousemaan esille. Niistä lisää syksyllä.

Projektitiimme on porrastaen lomalla kesän aikana, ja palaamme loputkin töihin elokuun alussa. Kouluvierailut starttaavat tiistaina 22.8. ja siitä lähtien meillä onkin syksylle sovittuna vierailut yhteensä yli 50 kouluyksikössä!

Kiitos kaikille yhteistyöstä, avoimuudesta ja laadukkaista sisällöistä kevään aikana.

Jatketaan syksyllä tästä mihin jäätiin.

Hyvää kesänaikaa kaikille!

–Digiloikka 2020 -projektitiimi
Anne, Anssi, Sara ja Ville

Tapahtumapäällikön vinkit Oulun tapahtumakesään

Oulu on harvinaislaatuisen monipuolinen ja runsas tapahtumakaupunki erityisesti kesällä. Oulun Päivistä käynnistyy Oulun tapahtumakesä, jossa käytännössä jokainen viikko tarjoaa uusia tapahtumia syyskuun alkuun saakka. Alla näistä vain muutama vinkki, joihin ainakin kannattaa kesällä suunnata.

Oulun Päivien ohjelmistosta (16.6. – 9.7.) löytyy jo­kaiselle jotakin. Ohjelmassa on teatteria, kirjallisuutta, sirkusta, ilma-akrobatiaa, tanssia, konsertteja ja kokonaisia musiikkifestivaaleja, kuten Pikipop, Suvirock, Oulun Päivien Juurihoito ja Hässäkkäpäivät, monia tutustumiskohteita, toritapahtumia, näyttelyitä, kiertokävelyjä ja -ajeluita sekä uuden polven yhteisölähtöisiä korttelitapahtumia, kuten Titta på Tuira ja Karjasilta Blues pihakirppiksineen.

Puistopiknikit palaavat ihastuttamaan Oulun kaupunkikuvaa jälleen 10.6. – 13.8. Tänä vuonna piknikeistä nautitaan pääosin Heinätorin puistossa, mutta täsmäiskuja tehdään myös Kiimingin Syke-talon pihaan sekä Oulunsalon kotiseutumuseon pihaan. Tapahtumat kestävät n. 2 tuntia ja mukana on esiintymässä vaihtuva paikallinen esiintyjäryhmä. Tapahtumaan voit ottaa mukaan omat piknikeväät ja viltin.

Kauppatorin ympäristössä nähdään useita mielenkiintoisia suurtapahtumia. Ruokakulttuuria edustavat Street Food Fiesta 5. – 9. heinäkuuta sekä Kansainväliset suurmarkkinat 24. – 27. elokuuta. Oulun tapahtumakesässä nähdään myös uusi pienpanimoita esiintuova festivaali. Suuret Oluet – Pienet Panimot järjestetään Oulussa ensimmäistä kertaa 31.8.-2.9.

Aivan oman leimansa tapahtumakesälle 2017 antaa uudistettu Kuusisaaren tapahtumapuisto. Tapahtumapuiston avaamista juhlistetaan superviikonlopulla. Kuuskan paluu -nimeä kantava tapahtuma käynnistyy perjantaina Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaalilla. Lauantaina järjestetään suurkonsertti, jota tähdittävät Apocalyptica, Eppu Normaali ja Paula Koivuniemi & Oulu All Star Big Band. Sunnuntaina Oulu Sinfonia kutsuu oululaiset suureen yhteislaulukonserttiin laulamaan kaikille tuttuja lauluja eri vuosikymmeniltä sinfoniaorkesterin säestyksellä.

Oulun kesän perinteiset suuret musiikkitapahtumat: Rotuaari Piknik ja Qstock kuuluvat usean oululaisen kesänviettoon. Erityisen upea kokonaisuus on tietysti elokuun Oulun juhlaviikot, joka tuo perinteiseen tapaan huiman määrän kulttuuria kahdeksan eri festivaalin voimin.

Nautitaan Oulusta ja meidän upeasta kulttuurista!

Samu Forsblom, Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö

Kouluvierailut kesälomalle

Kevään aikana Digiloikka 2020 -tiimi on vieraillut yhteensä 23 kouluyksikössä Oulussa. Kiitämmekin kaikkia meille ovensa avanneita tähänastisesta yhteistyöstä! On ollut erittäin antoisaa keskustella opetushenkilöstön kanssa digitaalisuudesta koulun arjessa ja kuulla, millaisia onnistumisia ja haasteita opettajat kohtaavat.

Kaikkia pohdituttavia teemoja on jo alkanut nousta kerätystä aineistosta. Erityisesti koulujen laitekanta, langaton verkko ja opettajien tietotekninen osaaminen puhuttavat yksikön koosta tai uutuudesta riippumatta. Opettajien koulutuksen tarve on kasvanut teknologian nopeasti kiihtyvän kehitystahdin myötä. Yksiköissä onkin havaittu hyviä koulutuksen muotoa, joilla TVT-taitoja kehitetään omaa työyhteisöä tukien. Digiloikan suhteen erityisesti läheltä saatava tuki on noussut keskusteluissa esille yhdeksi toimivista ratkaisuista.

Huovisen porkkanaleivokset ovat maistuneet niin opetushenkilöstölle kuin tiimiläisillekin

Jatkamme kesän aikana tähän asti kerätyn materiaalin analysointia ja palataan kouluvierailujen pariin sitten taas elokuussa. Nyt tahdommekin toivottaa kaikille oikein ihanan rentouttavaa lomaa ja lämpimiä kesäpäiviä!

Digiloikka 2020 -projektin kouluvierailut täydessä vauhdissa

Digiloikkatiimi on kolmen viikon aikana vieraillut jo 20:ssa Oulun peruskoulun yksikössä. Jos et tiedä mistä projektissa on kyse, niin lue ihmeessä jo aiemmin julkaistu Digiloikka-projektin esittely.

Tahdomme välittää suuret kiitokset jo osallistuneiden koulujen rehtoreille, opettajille ja muulle henkilöstölle. Tiimimme on saanut kouluilla lämpimän vastaanoton, ja osallistuminen työpajaan on ollut aktiivista opetushenkilöstön kevätkiireistä huolimatta.

Työpajan kulku on suunniteltu siten, että koulun henkilöstön on mahdollisimman helppo osallistua siihen. Opettajat voivat vierailla työpajassa esimerkiksi aamupäivän välituntien aikana tai silloin, kun heille itselle parhaiten sopii. Osallistujia pyydetään ensin täyttämään lomake, jossa kysytään kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä opetustilanteissa. Tämän jälkeen osallistujat vastaavat post it -lapuilla kolmeen kysymykseen, jotka esitellään tauluilla.

Työpaja Merikosken koululla

Tiimimme myös keskustelee mielellään aiheista, jotka nousevat esiin osallistujien toimesta. Tarkoituksena on kartoittaa hyviä käytänteitä ja huolia tvt-käytön suhteen opetuksessa. Työpajan lisäksi haastattelemme kaikkien koulujen rehtorit sekä tvt-vastuuopettajat. Aineiston pohjalta rakennamme kokonaiskuvaa koulujen nykytilanteesta digitalisaation osalta.

Kouluvierailut jatkuvat kevään osalta vielä ensi viikon. Tämän jälkeen projektissa siirrytään hetkeksi nykyisen aineiston analysointiin ja käsittelyyn sekä muiden sidosryhmien osallistamiseen. Kouluille projektitiimimme palaa taas syksyllä, jolloin vierailemme yli 40:ssa yksikössä.

Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?

Yli 20 vuotta sitten Suomi koki tähänastisen historiansa pahimman taloudellisen taantuman. Siitä käytettiin suorastaan nimitystä lama. Oulun kaupungin päättäjät olivat hereillä ja silloin Risto Vuoriakäynnistettiin strategiaprosessi, jossa edellytettiin kaikille toimialoille tehtäväksi oma selviytymissuunnitelma eli strategia. Syyskuussa 1993 käynnistettiin kulttuuritoimen yhteisen strategian laatiminen. Silloin kulttuurilaitoksetkin olivat vielä hallinnollisesti erillään, puhumattakaan, että olisivat olleet osa nykyistä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kokonaisuutta.

Tunnelmat työpaikoilla olivat ankeat. Julkisuudessa syyllistettiin julkishallinnon työntekijöitä ja esitettiin isoja lukuja siitä, kuinka niin valtion kuin kuntienkin virkamiehiä pitäisi vähentää roimasti.

Kulttuurin strategiatoimikunta näki asian toisin ja ryhtyi työhönsä suuren innostuksen vallassa. Lopputulemana oli kauaskantoinen Kulttuurin strateginen suunnitelma pitkälle tulevaisuuteen, peräti vuosiin 1996–2005. Otsikoksi nousi luontevasti ”400-vuotiaasta Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki”.

Tuo tavoite ei sinänsä toteutunut varsin yksinkertaisesta syystä, vuonna 2005 maaksi oli valittu Irlanti ja sieltä valikoitui kulttuuripääkaupungiksi Cork. Strategia kuitenkin lähti toteutumaan jopa erinomaisesti ja suurelta osin siinä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Olemme olleet hyvässä kehityksessä.

Asia jäi sen verran kuitenkin kytemään, että 400-vuotisjuhlavuonna päätettiin käynnistää haku vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Prosessi oli sinänsä laaja, osallistava ja laadukas, mutta kuten tunnettua Turku vei kisan voiton monien hyvien hakijakaupunkien nenän edestä.

Tuosta prosessista jäi kuitenkin siitäkin paljon hyvää vaikuttavuutta. Erityisesti idea kaupunkikulttuurin kehittämisestä on elänyt ja päättyvälle, uuden Oulun ensimmäiselle valtuustokaudelle saatiin aikaiseksi jopa kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma.

Tällä hetkellä Oulu ei ole erityisen hyvässä jamassa, monestakin syystä johtuen. Erityisesti kaupunkimme nuoret ovat suurissa määrin hakeutumassa täältä pois. Juuri nyt tarvitaan puhaltamista yhteiseen hiileen. Olennaista Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksessa vuodeksi 2026 on juuri tuon yhteisen hiilen löytyminen.

Prosessin täytyy olla yhteisöllisyyttä edistävä, osallistava ja kaikkien oululaisten, niin yksittäisten ihmisten, erilaisten organisaatioiden kuin elinkeinoelämänkin yhteinen ponnistus. Tämä on mahdollisuus, jota meidän ei kannatta jättää käyttämättä.

Risto Vuoria
kulttuurijohtaja

Digiloikka 2020 -tiimin esittely

Ville Lankinen, Anne Koskela, Sara Hästbacka ja Anssi Tossavainen ovat työskennelleet 13.3. alkaen Digiloikka 2020 -hankkeen projektityöntekijöinä Siku-talolla. Viimeistään kesäkuun alussa työpiste vaihtuu Oulu10:iin.

 

Ville Lankinen on paljasjalakanen oululainen filosofian maisteri maantieteen yksiköstä. Hän on lukenut pääaineena aluekehitystä ja aluepolitiikkaa ja on perehtynyt mm. ICT-alan innovaatioympäristöihin. Lisäksi hän opiskelee tietojenkäsittelytieteitä Helsingin avoimessa yliopistossa. Oulun toimien lisäksi Ville on työskennellyt kansainvälisissä tehtävissä rauhanturvaajana Kosovossa ja korkeakouluharjoittelijana Suomen suurlähetystössä Sloveniassa. Vapaa-ajalla Villen löytää usein Oulun tenniskentiltä.

Anne Koskela siirtyi projektityöntekijän tehtävään Oulun yliopistolta, jossa hän toimi viimeksi väitöskirjatutkijana. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös tutkimus- ja kehittämishankkeissa Koillismaalla ja korkeakoulusektorilla. Koulutustaustaltaan Anne on monitieteinen: kasvatustieteen tohtoriopintojen lisäksi hänellä on filosofian maisterintutkinto historian alalta. Vapaa-ajan Anne viettää mieluiten ulkoilmassa. Arkena se yleensä tarkoittaa lenkkeilyä tai hiihtoa lähimaastoissa, mutta varsinaisia juhlahetkiä ovat pidemmät retket ja vaellukset. .

Länsirannikolta Ouluun rantautunut Sara Hästbacka on opiskellut maantiedettä pääaineenaan ja pätevöitynyt aineenopettajaksi myös biologian ja terveystiedon oppiaineissa. Aikaisempaa työkokemusta löytyy niin Kokkolan kuin Oulun kaupungista. Vapaa-aika kuluu suureksi osaksi jenkkifutiksen, Northern Lights naisten joukkueen treeniaikataulujen ja pelien ympärillä. Ympärivuotinen lenkkeily kuuluu myös arkeen säässä kuin säässä kohta kaksivuotiaan kultaisennoutajan kanssa.

Kainuussa syntynyt, Pohjois-Pohjanmaalla varttunut ja Pohjanmaalta juuri kielikylvystä kotiutunut Anssi Tossavainen on opiskellut yliopistossa maisteriopinnot sekä kauppatieteistä että kasvatustieteistä, minkä ohella hän on pätevöitynyt opettajaksi, rehtoriksi ja näyttötutkintomestariksi. Kotona häntä töiden jälkeen odottavat puoliso, alle kouluikäiset tyttäret, tennisharrastus ja kaksi omaa yritystä. Viimeiset neljä vuotta Anssi on työskennellyt koulutusalalla, ja tällä hetkellä hän on Digiloikka 2020 -projektin ohella yrittäjyyden opettaja OAMK:lla. Oulun kaupungille hän tuli töihin Wärtsilästä, jossa hän työskenteli henkilöstön kehittämisen tehtävissä Vaasassa.

Liikuntajohtaja Niina Epäilys

Unelmat liikkeelle Oulussa

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyy monella tavalla myös liikunnan saralla.

Liikkumisen unelmavuosi kannustaa kaikkia suomalaisia innostumaan liikkumisen lisäämisestä. Olympiakomitean koordinoima Liikkumisen unelmavuosi 2017 ja Unelmat liikkeelle -toimintatapa on osa Suomen satavuotisjuhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaa. Tavoitteena on uudella tavalla lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia suomalaisille – saada unelmat liikkeelle.

Toimintaa juurrutetaan eri paikkakunnilla ympäri Suomea ja hommaa tehdään yhdessä. Mukaan toimintaan kutsutaan seuroja, yhdistyksiä ja kunnan eri toimijoita ja lähdetään yhdessä ideoimaan liikunnan lisäämisen keinoja.  Erityisesti kannustetaan eri tahoja hakemaan yhteistyökumppaneita tapahtumien järjestelyihin. Näin saadaan mukaan uusia toimijoita, uusia asiakasryhmiä ja monialaisimpia tapahtumia. Mukana on järjestöjä, yhdistyksiä, yksittäisiä ihmisiä sekä jo yli 140 paikkakuntaa. Oulu on yksi näistä.

Toukokuu on nimetty tanssi toukokuuksi, jolloin tanssi näkyy eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Kauppurien aukio muuttuu Tanssin aukioiksi ja 8.5. alkaen koko toukokuun ajan maanantaista torstaihin aukiolla on joka päivä yhden haastetanssin opetustuokio. Näin kaikki oululaiset pääsevät tutustumaan tanssin saloihin.

Oulun kaupungin johto on myös vastannut Koko Suomi tanssii -haasteeseen yhdessä oululaisten lasten kanssa. Tanssivideo on kuvattu Oulun kaupungintalolla ja se on nähtävissä kaupungin youtube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/cityofoulu.

Valtakunnallista liikunnan unelmapäivää vietetään taas 10.5., jolloin esimerkiksi tekojääkentällä on perheliikuntatapahtuma, jossa pääsee kokeilemaan eri liikuntalajeja ja -muotoja.

Pitkin vuotta liikunta näyttäytyy kaupunkikuvassa ihan uudenlaisissa paikoissa, kuten kirjastoissa, kauppakeskuksissa, kaduilla, turuilla ja toreilla. Unelmien liikuntavuoden keskeisenä tavoitteena on, että tehdään asioita yhdessä.

Tule sinäkin mukaan liikkumisen unelmavuoteen, jossa eri-ikäiset ja eri tavoin liikkuvat ihmiset osallistuvat ideoimaan, innostumaan ja kokeilemaan! Pienilläkin askel(m)illa päästään eteenpäin ja pitkällä aikavälillä kohti tavoitteita liikunnan lisäämiseksi.

Niina Epäilys
Liikuntajohtaja, Oulun kaupunki

Mikä ihmeen Digiloikka 2020?

Hei! Olet saattanut kuulla projektistamme, mutta jäänyt miettimään, että mistä projektissa on loppujen lopuksi kyse. Hankkeessa kerätään osallistavien työmenetelmien avulla tietoa Oulun koulujen digitalisaation nykytilanteesta ja tavoitteista. Kerättyä tietoa käytetään kaupungin yhteisen digitalisaatiosuunnitelman tekemisessä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäiset viikot olemme tutustuneet talon tapoihin, projektin taustamateriaaliin, ja hioneet etenemistaktiikkaa vuoden loppuun kestävälle työrupeamallemme. Digiloikka 2020 –projektin tarkoituksena on luoda Oulun kouluille yhteinen digimuutosta tukeva kehittämissuunnitelma, jonka avulla loikkaaminen olisi vaivattomampaa.

Pääsiäiseen mennessä olemme päässeet kuulemaan vetämissämme työpajoissa rehtoreiden näkemyksiä digiloikasta, ja haastatelleet eri sidosryhmiä, kuten kehittäjäopettajia ja SIKUn ICT-tiimiläisiä. Ensiaskeleet on otettu kohti tehtävää kehityssuunnitelmaa, ja matka jatkuu seuraavaksi kouluvierailuilla. Vierailujen aikana pääsemme kuulemaan opettajien näkemyksen digitaalisuuden lisääntymiseen opetuksessa, tvt-vastuuopettajien näkökulman ja tutustumaan syvemmin myös rehtorin rooliin tässä muutoksessa.

Projekti on imaissut meidät mukaansa, ja odotamme innolla kouluihin jalkautumista. Keväällä kierrämme n. 20 yksikköä ja syksyllä loput. Kouluvierailut alkoivat viikolla 17, jonka jälkeen työpäivät sujuvat enemmän tai vähemmän tien päällä. Toukokuun taittuessa kesäkuuksi palaamme Oulu10:n tiloihin työstämään kerättyä aineistoa.

Aineiston avulla kokoamme monta eri näkökulmaa yhteen, joiden keräämistä jatkamme syksyllä kiertämällä loputkin Oulun koulut. Koulukierroksilta odotamme löytävämme mm. erilaisia hyväksi huomattuja toimintatapoja digitaalisuuden suhteen, eri laitteiden ja sovellusten soveltuvuutta koskevia näkökulmia, sekä kokemuksia eri oppimisympäristöistä. Kokemukset vaihtelevat kouluittain, ja on mielenkiintoista päästä kuulemaan, miten voimme tehdä tilanteesta kouluilla vieläkin paremman.

Oulun raadeissa voit osallistua ja vaikuttaa tulevaisuuden Oulun suunnitteluun

Pasi Laukka

Pasi Laukka

Varma kevään merkki, Oulun raadit ovat täällä taas. Ne ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa kuntalaiset saavat osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tule suunnittelemaan tulevaisuuden kuntaa yhdessä Oulun kaupungin johtavien viranhaltijoiden kanssa ja kertomaan näkemyksesi siitä, miltä elinvoimainen ja vetovoimainen Oulu näyttäytyy. Raadeissa työskennellään yhdessä viiden teeman ympärillä.

Asukkaiden ennaltaehkäisevä hyvinvointityö on meidän kaikkien yhteinen asia. Itsestä ja kaverista huolehtiminen kuuluu jokaiselle. Kaveria ei jätetä. Oulu on aina ollut osaajien kaupunki. Sivistys ja koulutus ovat keskeisiä menestystekijöitämme. Meidän pitää huolehtia lapsista ja nuoristamme. Nuoret ovat muutoksen airut. Oulu on sitoutunut tavoittelemaan lapsiystävällisen kunnan toimintamallia. Panostaminen lapsiin ja nuoriin on säästämistä tulevaisuutta varten.

Työelämä ja uudet työpaikat luovat elinvoimaa. Oulun on uudistuttava rohkeasti. Tarvitsemme yrittäjyyttä ja ennakkoluulotonta uutta ajattelumallia työmarkkinoille. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kehittyvät Oulun ekosysteemissä kiitettävällä tavalla. Miten julkinen sektori pysyy tässä mukana? Millainen on digiloikka, kun mietitään maakunnan ja tulevaisuuden peruskunnan suhdetta?

Varsinkin näin kuntavaalien alla lähidemokratian ja suoran demokratian merkitys ja rooli on herättänyt kiitettävästi keskustelua lehtien palstoilla ja valtuustoa myöden. Ihan aiheesta on kysytty, mikä on lähidemokratian tila Oulussa. Jäävätkö osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet näennäiseksi ja jopa lumedemokratian asteelle? On erittäin tärkeää nostaa tämä kysymykset esiin, kun suunnitellaan Oulun kaupungin kuntalaisten vuorovaikutteista ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon. Paljon on tehtävää. Haastankin kaikki mukaan tilaisuuksiin tekemään asukkaiden näköistä ja ihmisen kokoista Oulua! Kyse on aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa ja olla mukana tekemässä jotain, mitä ei ole aiemmin tehty. Osallisuus on tekoja, tunnetta ja osallistumista. Haluatko sinä valittaa, että mitään ei kuitenkaan tapahdu vai olla tekemässä muutosta? Sinä päätät itse.

Raadeissa lanseerataan myös uusi Meijän kaupunni -mobiilisovellus. Sen kautta oululaiset saavat osallistua ja vaikuttaa Oulun yhteisiin asioihin kotisohvalta, Kärppäpelistä tai kulmakuppilasta, juuri silloin kuin hänelle itselleen sopii. Tule raateihin ja totea itse kuinka helppoa se on!

Pasi Laukka
Yhteisötoiminnan päällikkö
Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Avoin ja kaikkien yhteinen Oulu

Miltä kuulostaisi, jos voisit osallistua entistä paremmin kotikaupungissasi tapahtuviin asioihin? Jos pystyisit yksinkertaisesti ja sinulle sopivalla tavalla kertomaan mielipiteesi siitä, millaisessa kaupungissa haluat asua ja voisit olla vaikuttamassa sen toimintaan?

Löytäisit helposti tiedon siitä, millaisia päätöksiä kotikaupungissasi on tehty ja millä tavalla ne koskettavat omaa arkeasi. Päätöksiä ja muita tekstejä lukiessasi et joutuisi enää miettimään vaikeasti avautuvia termejä, etkä tarvitsisi niiden sisällön tulkitsemiseen sivistyssanakirjaa tai lakiosaamista. Entä mitä mieltä olet siitä, että käyttämäsi palvelut olisivat entistä helpommin käytettävissä?

Kuulostaa hyvältä, eikö totta? Olemme samaa mieltä! Siksi Oulussa tehdään parhaillaan työtä avoimen hallinnon edistämiseksi. Yksi hyvä ja ansiokas esimerkki avoimen hallinnon edistämiseksi tehdystä työstä Oulussa on omaishoidon päätöstekstien selkeyttäminen. Millainen päätös on tehty, se kerrotaan nyt selkeästi tekstin alussa. Vuoden selväsanainen palkinto, se tuli meille Ouluun! Kiitos ja palkinto kuuluvat myös Teille asukkaille aktiivisesta osallistumisesta!

Siis mikä on avoin hallinto? Avoin hallintohan voi kalskahtaa kuivalta ja jättää suuhun byrokraattisen maun. Todellisuus on kuitenkin toinen. Avoin hallinto ja sen edistäminen tarkoittavat Oulussa kaikkea sitä, mikä tuo kaupunkia ja sen toimintaa lähemmäs jokaista asukasta. Sen sisältöihin kuuluvat esimerkiksi erilaiset kuntalaisten käytössä olevat vaikuttamisen keinot, kaupungissa tehtyjen päätösten julkisuus, selkeä kielenkäyttö teksteissä sekä kaikkien mahdollisuudet olla mukana Oulun kaupungin toiminnassa.

Avointa hallintoa ja siihen kuuluvia osa-alueita on edistetty Oulussa pitkään. Tällä hetkellä kaupungissa ollaan laatimassa toimintasuunnitelmaa, joka kokoaa kaikki Oulussa tehtävät avoimuuteen liittyvät asiat yhteen. Tavoitteena on myös kehittää kaupungin toimintaa niin, että kaikki oululaiset voisivat paremmin osallistua yhteisen kotikaupunkimme rakentamiseen. Suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työhön osallistuu monien alojen asiantuntijoita eri puolelta Oulun kaupungin palveluita.

Ennen kuin suunnitelma on valmis, siitä kaivataan mielipidettä myös asukkailta. Suunnitelmatyöhön voi osallistua alkuvuodesta 2017. Osallistuthan sinäkin.

Mikä tekisi Oulusta sinulle läheisemmän kotikaupungin?

Ari Heikkinen
Konsernipalvelujen johtaja

Tiia-Maria Juuso
Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Lue loppuun