Bulevardi Kemintielle

Kemintien ympäristö Alppilassa ja Välivainiolla tulee lähivuosina uudistumaan voimakkaasti. Alueelle laaditaan vuoden 2017 aikana kaavarunko, jolla ohjataan asemakaavojen muutoksia ja alueen usean vuoden aikana tapahtuvaa vaiheittaista rakentamista. Keskeisenä muutoskohteena on itse Kemintien liikenneympäristö ja kaupunkikuva siten, että se bulevardisoinnin myötä muuttuu maantiemäisestä ympäristöstä kantakaupunkimaiseksi eläväksi katutilaksi.

Lähtökohdat yleiskaavasta

Kemintien ympäristön keskeiset kehittämistavoitteet on määritelty Uuden Oulun yleiskaavassa. Sen mukaisesti keskustan ja yliopiston välistä aluetta kehitetään toiminnoiltaan monipuolisena, kaupunkikuvaltaan urbaanina, vehreänä ja tiiviinä sekä korkealaatuiseen kävely- ja pyöräily-ympäristöön ja joukkoliikenteeseen perustuvana kaupunkiympäristönä.

Yleiskaavan mukaisesti erityistä huomiota tullaan kiinnittämään rakentamisen korkeaan tehokkuuteen, kaupunkikuvan korkeaan laatuun, katutason elävyyteen, eri kulkumuotojen yhteensovittamiseen sekä kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristön viihtyisyyteen, houkuttelevuuteen ja toimivuuteen.

Bulevardi yhdistää

Bulevardisointi yhdistää keskustan ja Linnanmaan nykyistä paremmin toisiinsa. Edullinen sijainti keskustan ja Linnanmaan puolivälissä mahdollistaa uusien asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen rakentamisen kaupungin parhaan joukkoliikenteen ja parhaiden pyöräilyreittien äärelle.

Tulevan bulevardiympäristön tiivis ja monipuolinen rakentaminen yhdistää myös Alppilan ja Välivainion alueet fyysisesti ja toiminnallisesti toisiinsa. Muutos mahdollistaa koko Alppila-Välivainio-alueen väestömäärän ja palvelujen merkittävän kasvun ja bulevardin ympäristöstä muodostuu yhdistyvän alueen viihtyisä keskus.

Kemintien bulevardisointi luo Oululle ja oululaisille uutta, korkeatasoista kaupunkiympäristöä ja lisää uudenlaisia vaihtoehtoja asumiseen ja yrittämiseen. Alue tarjoaa asukkaille ja yrityksille houkuttelevan sijainnin, joka on erinomaisesti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Keskustan pohjoisen sisääntuloväylän sekä sen ympäristön uudistaminen korkealla laatutasolla tulevat vahvistamaan Oulua rohkeasti uudistuvana pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina.

Kaupungin keskeisillä alueilla varaudutaan yleiskaavan mukaisesti raitioliikenteeseen erityisesti Linnanmaan kampuksen, keskustan ja yliopistollisen sairaalan välillä. Kemintiellä on jatkossakin suuri merkitys ajoneuvoliikenteen pääkatuna ja keskustan sisääntuloväylänä.

Luonnokset nähtäville

Kemintien kaavarungon suunnittelu käsittää alueen toiminnot, mitoituksen, luonteen, liikenteen, katujen, ympäristön, liikunnan sekä energia- ja vesihuollon perusratkaisut. Yhtä aikaa kaavarungon kanssa laaditaan alueelle liikenteen- ja ympäristön yleissuunnitelma.

Loka-marraskuussa 2017 asetetaan nähtäville kolme kaavarunkomallia, jotka esittelevät erilaisia alueen kehittämistapoja. Oleellisin muuttuja on alueen tuleva asukasmäärä, joka vaikuttaa suoraan tulevan palvelutarjonnan määrään ja sitä kautta merkittävästi myös katukuvaan ja alueen elävyyteen. Kaavarunkomallit sisältävät myös erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisutapoja mm. nykyisen Kemintien linjauksen, liikkenneverkon, korttelirakenteen ja viheralueiden osalta.

Lue lisää

Rehtorihaastattelut osana kouluvierailuja

Kouluissa käydessämme haastattelemme aina TVT-vastuuopettajien lisäksi rehtorit. Osassa haastatteluissa on ollut mukana myös koulujen varajohtaja. Haastattelut aina nauhoitetaan, litteroidaan ja analysoidaan jokainen.

Tähän mennessä olemme pitäneet reilut 40 rehtorihaastattelua, ja kokonaisuudessaan vuoden aikana tulemme pitämään yhteensä noin 60 haastattelua koulujen johtajille.

Rehtoreita haastatellessamme olemme käyttäneet seuraavia kysymyskategorioita:

  • Johtaminen ja strategia
  • Resurssit
  • Opettajien työ
  • Käytännöt, normit, linjaukset
  • Yhteistyö ja tulevaisuuden tila

Haastattelut ovat kestäneet keskimäärin 32 minuuttia.

Rehtoreilla on ollut painavaa kerrottavaa koulujen digitaalisuuteen liittyen, ja esimerkiksi lukioiden osalta erityisesti sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistautuminen ovat vaikuttaneet merkittävästi koulujen työskentelyyn.

Kirjoitamme kaikkien vierailujen jälkeen lisää konkreettisista havainnoista, joita kouluilta on löydetty.

–Digiloikka 2020 -projektiimi
Anne, Anssi, Sara ja Ville

 

TVT-vastuuopettajat Digiloikka-projektin tietolähteenä

Digiloikka-tiimimme on vieraillut tänä syksynä jo 20:ssa kouluyksikössä. Kevään vierailut mukaan lukien Walk In -kyselyyn on osallistunut yhteensä 43 yksikköä.

Yhtenä tärkeänä osana kouluvierailuja on TVT-vastuuopettajien haastattelut. Projektin puitteissa haastatellaan jokaisesta Oulun koulusta yksi tai useampi TVT-vastuuopettaja. Haastattelussa käsitellään muun muassa opettajien digivalmiuksia ja osaamisen kehittämistä, TVT-vastuuopettajan toimenkuvaa, koulun laitekantaa, sekä tukipalveluiden toimivuutta.

Haastatteluiden avulla saadaan erittäin arvokasta tietoa koulun arjesta, tarpeista ja toimivista ratkaisuista digitalisuuden hyödyntämiseen liittyen. Haastatteluaineisto tulee olemaan olennainen osa selvitystyön raporttia. Olemme kiitollisia kaikille haastatteluihin osallistuneille!

Juttelua porkkanaleivosten äärellä

Kouluun saapuessa kannamme monenlaista tavaraa mukanamme. Erään ruotsalaisen ketjun siniseen kassiin mahtuu vanerilevyt, kyniä, post-it -lappuja, nauhurit haastatteluita varten, kyselylomakkeita ja muuta tarpeellista tavaraa. Työparin kädessä keikkuu kuivaustelineet ja porkkanaleivokset. Näistä kokoamme opettajanhuoneisiin walk in –kyselyn, johon voi osallistua esimerkiksi välitunnin aikana arjen kiireiden niin salliessa.

Kyselyyn voi osallistua täyttämällä ensin lomakkeen, jonka jälkeen vastataan vanerilevyillä oleviin kysymyksiin post it -lapuilla. Osallistuminen vie 10-15 minuuttia vastaajasta riippuen. Mikäli jostakin aiheesta on enemmän sanottavaa, niin keskustelemme mielellämme pidemmänkin aikaa. Olemme kiitollisia aidoista kohtaamisista jokaisessa vierailemassamme koulussa ja kuulemme mielellämme lisää koulujen digitaalisuuteen liittyvistä kompastuskivistä ja onnistumisista.

Kyselyä on vetämässä koulun koosta riippuen 1-4 henkilöä Digiloikka 2020 -tiimistä. Kyselyn aineisto kerätään kehityssuunnitelman teon tueksi. Jokainen koulu on ollut erilainen, mutta samankaltaiset huolet esimerkiksi oppilaiden eriarvoistumisesta nousevat esille. Vaikuttamisen ja keskustelun mahdollisuutta ei kannata ohittaa, vaan kannustamme jokaista opettajaa tulemaan juttusillemme digitaalisuuteen liittyvien ajatustensa kanssa.

Koulun henkilökunnalle suunnatun kyselyn lisäksi teemme TVT-vastuuopettaja- ja rehtorihaastattelut. Niitä avaamme tulevissa blogiteksteissä tarkemmin.

Nähdään porkkanaleivosten äärellä!

Syksyn suunnitelma: Digiloikka 2020

Uusi lukuvuosi on alkanut ja kouluilla on jo täysi vauhti päällä. Digiloikka-tiimi jalkautuu myös kouluille heti elokuun puolen välin jälkeen, ja tässä postauksessa avaammekin vähän tarkemmin syksyn aikataulua ja sisältöä.

Syksylle olemme sopineet yhteensä 54 kouluvierailua, joista 11 ovat lukioissa ja loput eri peruskouluyksiköissä Oulun alueella. Ensimmäiset kouluvierailut ovat 22.8. tiistaina, kun suuntaamme Aseman, Jokikylän ja Kuivasojan kouluille. Näillä näkymin syksyn viimeiset vierailut ovat 13.10. Madetojan musiikkilukiossa ja Pohjankartanon koulussa.

Lokakuun puolivälissä meillä on käsissä dataa kaikista Oulun alueen peruskouluyksiköistä ja lukioista. Olemme siinä vaiheessa tavanneet yli tuhat opettajaa ja haastatelleet alueemme jokaisen rehtorin. Näin laajaa nykytilan selvitystä ei ole vielä aikaisemmin Suomen kunnissa tehty opetuksen digiloikkaan liittyen. Kaiken tämän arvokkaan aineiston analysointi, tärkeimpien havaintojen nostaminen esille ja tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden hahmottaminen täyttävät loppuvuoden.

Keskeinen teema projektissamme on ollut yhdessä tekeminen ja kaikkien sidosryhmien osallistaminen. Samaa tulemme jatkamaan projektimme jokaisessa vaiheessa.

Hyvää uuden lukuvuoden alkua toivottaen!

–Digiloikka 2020 -projektitiimi

Anne, Anssi, Sara ja Ville

Digiloikka 2020 -projektin eteneminen kesäkuukausina

Juhannus on takana, kouluissa syksyn suunnittelu pitkällä ja pian loppukin kouluhenkilökunta pääsee viettämään ansaittua kesälomaansa. Digiloikka 2020 -projektitiimi sijoittautuu porrastaen Oulu10:iin ja kesälaitumille.

Tavoitteemme kesälle on analysoida kaikki aineisto, jota olemme keränneet kevään aikana ja benchmarkata Suomen muiden kuntien parhaimpia käytänteitä digiloikan alueella. Keväällä pidimme yhteensä 44 haastattelua, joissa omissa haastatteluissaan rehtorit ja TVT-vastuuopettajat vastasivat koulujen arkeen liittyviin kysymyksiin, minkä lisäksi saimme Walk in -työpajoissa vastauksia yhteensä sadoilta eri opettajilta ja muilta kouluissa työskenteleviltä. Kaikki haastattelut ja Walk in -työpajojen vastaukset on litteroitu, ja kuten aiemmassa blogipostauksessamme viittasimme, tiettyjä teemoja alkaa jo selkeästi nousemaan esille. Niistä lisää syksyllä.

Projektitiimme on porrastaen lomalla kesän aikana, ja palaamme loputkin töihin elokuun alussa. Kouluvierailut starttaavat tiistaina 22.8. ja siitä lähtien meillä onkin syksylle sovittuna vierailut yhteensä yli 50 kouluyksikössä!

Kiitos kaikille yhteistyöstä, avoimuudesta ja laadukkaista sisällöistä kevään aikana.

Jatketaan syksyllä tästä mihin jäätiin.

Hyvää kesänaikaa kaikille!

–Digiloikka 2020 -projektitiimi
Anne, Anssi, Sara ja Ville

Tapahtumapäällikön vinkit Oulun tapahtumakesään

Oulu on harvinaislaatuisen monipuolinen ja runsas tapahtumakaupunki erityisesti kesällä. Oulun Päivistä käynnistyy Oulun tapahtumakesä, jossa käytännössä jokainen viikko tarjoaa uusia tapahtumia syyskuun alkuun saakka. Alla näistä vain muutama vinkki, joihin ainakin kannattaa kesällä suunnata.

Oulun Päivien ohjelmistosta (16.6. – 9.7.) löytyy jo­kaiselle jotakin. Ohjelmassa on teatteria, kirjallisuutta, sirkusta, ilma-akrobatiaa, tanssia, konsertteja ja kokonaisia musiikkifestivaaleja, kuten Pikipop, Suvirock, Oulun Päivien Juurihoito ja Hässäkkäpäivät, monia tutustumiskohteita, toritapahtumia, näyttelyitä, kiertokävelyjä ja -ajeluita sekä uuden polven yhteisölähtöisiä korttelitapahtumia, kuten Titta på Tuira ja Karjasilta Blues pihakirppiksineen.

Puistopiknikit palaavat ihastuttamaan Oulun kaupunkikuvaa jälleen 10.6. – 13.8. Tänä vuonna piknikeistä nautitaan pääosin Heinätorin puistossa, mutta täsmäiskuja tehdään myös Kiimingin Syke-talon pihaan sekä Oulunsalon kotiseutumuseon pihaan. Tapahtumat kestävät n. 2 tuntia ja mukana on esiintymässä vaihtuva paikallinen esiintyjäryhmä. Tapahtumaan voit ottaa mukaan omat piknikeväät ja viltin.

Kauppatorin ympäristössä nähdään useita mielenkiintoisia suurtapahtumia. Ruokakulttuuria edustavat Street Food Fiesta 5. – 9. heinäkuuta sekä Kansainväliset suurmarkkinat 24. – 27. elokuuta. Oulun tapahtumakesässä nähdään myös uusi pienpanimoita esiintuova festivaali. Suuret Oluet – Pienet Panimot järjestetään Oulussa ensimmäistä kertaa 31.8.-2.9.

Aivan oman leimansa tapahtumakesälle 2017 antaa uudistettu Kuusisaaren tapahtumapuisto. Tapahtumapuiston avaamista juhlistetaan superviikonlopulla. Kuuskan paluu -nimeä kantava tapahtuma käynnistyy perjantaina Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaalilla. Lauantaina järjestetään suurkonsertti, jota tähdittävät Apocalyptica, Eppu Normaali ja Paula Koivuniemi & Oulu All Star Big Band. Sunnuntaina Oulu Sinfonia kutsuu oululaiset suureen yhteislaulukonserttiin laulamaan kaikille tuttuja lauluja eri vuosikymmeniltä sinfoniaorkesterin säestyksellä.

Oulun kesän perinteiset suuret musiikkitapahtumat: Rotuaari Piknik ja Qstock kuuluvat usean oululaisen kesänviettoon. Erityisen upea kokonaisuus on tietysti elokuun Oulun juhlaviikot, joka tuo perinteiseen tapaan huiman määrän kulttuuria kahdeksan eri festivaalin voimin.

Nautitaan Oulusta ja meidän upeasta kulttuurista!

Samu Forsblom, Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö

Kouluvierailut kesälomalle

Kevään aikana Digiloikka 2020 -tiimi on vieraillut yhteensä 23 kouluyksikössä Oulussa. Kiitämmekin kaikkia meille ovensa avanneita tähänastisesta yhteistyöstä! On ollut erittäin antoisaa keskustella opetushenkilöstön kanssa digitaalisuudesta koulun arjessa ja kuulla, millaisia onnistumisia ja haasteita opettajat kohtaavat.

Kaikkia pohdituttavia teemoja on jo alkanut nousta kerätystä aineistosta. Erityisesti koulujen laitekanta, langaton verkko ja opettajien tietotekninen osaaminen puhuttavat yksikön koosta tai uutuudesta riippumatta. Opettajien koulutuksen tarve on kasvanut teknologian nopeasti kiihtyvän kehitystahdin myötä. Yksiköissä onkin havaittu hyviä koulutuksen muotoa, joilla TVT-taitoja kehitetään omaa työyhteisöä tukien. Digiloikan suhteen erityisesti läheltä saatava tuki on noussut keskusteluissa esille yhdeksi toimivista ratkaisuista.

Huovisen porkkanaleivokset ovat maistuneet niin opetushenkilöstölle kuin tiimiläisillekin

Jatkamme kesän aikana tähän asti kerätyn materiaalin analysointia ja palataan kouluvierailujen pariin sitten taas elokuussa. Nyt tahdommekin toivottaa kaikille oikein ihanan rentouttavaa lomaa ja lämpimiä kesäpäiviä!

Digiloikka 2020 -projektin kouluvierailut täydessä vauhdissa

Digiloikkatiimi on kolmen viikon aikana vieraillut jo 20:ssa Oulun peruskoulun yksikössä. Jos et tiedä mistä projektissa on kyse, niin lue ihmeessä jo aiemmin julkaistu Digiloikka-projektin esittely.

Tahdomme välittää suuret kiitokset jo osallistuneiden koulujen rehtoreille, opettajille ja muulle henkilöstölle. Tiimimme on saanut kouluilla lämpimän vastaanoton, ja osallistuminen työpajaan on ollut aktiivista opetushenkilöstön kevätkiireistä huolimatta.

Työpajan kulku on suunniteltu siten, että koulun henkilöstön on mahdollisimman helppo osallistua siihen. Opettajat voivat vierailla työpajassa esimerkiksi aamupäivän välituntien aikana tai silloin, kun heille itselle parhaiten sopii. Osallistujia pyydetään ensin täyttämään lomake, jossa kysytään kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä opetustilanteissa. Tämän jälkeen osallistujat vastaavat post it -lapuilla kolmeen kysymykseen, jotka esitellään tauluilla.

Työpaja Merikosken koululla

Tiimimme myös keskustelee mielellään aiheista, jotka nousevat esiin osallistujien toimesta. Tarkoituksena on kartoittaa hyviä käytänteitä ja huolia tvt-käytön suhteen opetuksessa. Työpajan lisäksi haastattelemme kaikkien koulujen rehtorit sekä tvt-vastuuopettajat. Aineiston pohjalta rakennamme kokonaiskuvaa koulujen nykytilanteesta digitalisaation osalta.

Kouluvierailut jatkuvat kevään osalta vielä ensi viikon. Tämän jälkeen projektissa siirrytään hetkeksi nykyisen aineiston analysointiin ja käsittelyyn sekä muiden sidosryhmien osallistamiseen. Kouluille projektitiimimme palaa taas syksyllä, jolloin vierailemme yli 40:ssa yksikössä.

Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?

Yli 20 vuotta sitten Suomi koki tähänastisen historiansa pahimman taloudellisen taantuman. Siitä käytettiin suorastaan nimitystä lama. Oulun kaupungin päättäjät olivat hereillä ja silloin Risto Vuoriakäynnistettiin strategiaprosessi, jossa edellytettiin kaikille toimialoille tehtäväksi oma selviytymissuunnitelma eli strategia. Syyskuussa 1993 käynnistettiin kulttuuritoimen yhteisen strategian laatiminen. Silloin kulttuurilaitoksetkin olivat vielä hallinnollisesti erillään, puhumattakaan, että olisivat olleet osa nykyistä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kokonaisuutta.

Tunnelmat työpaikoilla olivat ankeat. Julkisuudessa syyllistettiin julkishallinnon työntekijöitä ja esitettiin isoja lukuja siitä, kuinka niin valtion kuin kuntienkin virkamiehiä pitäisi vähentää roimasti.

Kulttuurin strategiatoimikunta näki asian toisin ja ryhtyi työhönsä suuren innostuksen vallassa. Lopputulemana oli kauaskantoinen Kulttuurin strateginen suunnitelma pitkälle tulevaisuuteen, peräti vuosiin 1996–2005. Otsikoksi nousi luontevasti ”400-vuotiaasta Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki”.

Tuo tavoite ei sinänsä toteutunut varsin yksinkertaisesta syystä, vuonna 2005 maaksi oli valittu Irlanti ja sieltä valikoitui kulttuuripääkaupungiksi Cork. Strategia kuitenkin lähti toteutumaan jopa erinomaisesti ja suurelta osin siinä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Olemme olleet hyvässä kehityksessä.

Asia jäi sen verran kuitenkin kytemään, että 400-vuotisjuhlavuonna päätettiin käynnistää haku vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Prosessi oli sinänsä laaja, osallistava ja laadukas, mutta kuten tunnettua Turku vei kisan voiton monien hyvien hakijakaupunkien nenän edestä.

Tuosta prosessista jäi kuitenkin siitäkin paljon hyvää vaikuttavuutta. Erityisesti idea kaupunkikulttuurin kehittämisestä on elänyt ja päättyvälle, uuden Oulun ensimmäiselle valtuustokaudelle saatiin aikaiseksi jopa kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma.

Tällä hetkellä Oulu ei ole erityisen hyvässä jamassa, monestakin syystä johtuen. Erityisesti kaupunkimme nuoret ovat suurissa määrin hakeutumassa täältä pois. Juuri nyt tarvitaan puhaltamista yhteiseen hiileen. Olennaista Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksessa vuodeksi 2026 on juuri tuon yhteisen hiilen löytyminen.

Prosessin täytyy olla yhteisöllisyyttä edistävä, osallistava ja kaikkien oululaisten, niin yksittäisten ihmisten, erilaisten organisaatioiden kuin elinkeinoelämänkin yhteinen ponnistus. Tämä on mahdollisuus, jota meidän ei kannatta jättää käyttämättä.

Risto Vuoria
kulttuurijohtaja