Digiloikka 2020 -projektin kouluvierailut täydessä vauhdissa

Digiloikkatiimi on kolmen viikon aikana vieraillut jo 20:ssa Oulun peruskoulun yksikössä. Jos et tiedä mistä projektissa on kyse, niin lue ihmeessä jo aiemmin julkaistu Digiloikka-projektin esittely.

Tahdomme välittää suuret kiitokset jo osallistuneiden koulujen rehtoreille, opettajille ja muulle henkilöstölle. Tiimimme on saanut kouluilla lämpimän vastaanoton, ja osallistuminen työpajaan on ollut aktiivista opetushenkilöstön kevätkiireistä huolimatta.

Työpajan kulku on suunniteltu siten, että koulun henkilöstön on mahdollisimman helppo osallistua siihen. Opettajat voivat vierailla työpajassa esimerkiksi aamupäivän välituntien aikana tai silloin, kun heille itselle parhaiten sopii. Osallistujia pyydetään ensin täyttämään lomake, jossa kysytään kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä opetustilanteissa. Tämän jälkeen osallistujat vastaavat post it -lapuilla kolmeen kysymykseen, jotka esitellään tauluilla.

Työpaja Merikosken koululla

Tiimimme myös keskustelee mielellään aiheista, jotka nousevat esiin osallistujien toimesta. Tarkoituksena on kartoittaa hyviä käytänteitä ja huolia tvt-käytön suhteen opetuksessa. Työpajan lisäksi haastattelemme kaikkien koulujen rehtorit sekä tvt-vastuuopettajat. Aineiston pohjalta rakennamme kokonaiskuvaa koulujen nykytilanteesta digitalisaation osalta.

Kouluvierailut jatkuvat kevään osalta vielä ensi viikon. Tämän jälkeen projektissa siirrytään hetkeksi nykyisen aineiston analysointiin ja käsittelyyn sekä muiden sidosryhmien osallistamiseen. Kouluille projektitiimimme palaa taas syksyllä, jolloin vierailemme yli 40:ssa yksikössä.

Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?

Yli 20 vuotta sitten Suomi koki tähänastisen historiansa pahimman taloudellisen taantuman. Siitä käytettiin suorastaan nimitystä lama. Oulun kaupungin päättäjät olivat hereillä ja silloin Risto Vuoriakäynnistettiin strategiaprosessi, jossa edellytettiin kaikille toimialoille tehtäväksi oma selviytymissuunnitelma eli strategia. Syyskuussa 1993 käynnistettiin kulttuuritoimen yhteisen strategian laatiminen. Silloin kulttuurilaitoksetkin olivat vielä hallinnollisesti erillään, puhumattakaan, että olisivat olleet osa nykyistä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kokonaisuutta.

Tunnelmat työpaikoilla olivat ankeat. Julkisuudessa syyllistettiin julkishallinnon työntekijöitä ja esitettiin isoja lukuja siitä, kuinka niin valtion kuin kuntienkin virkamiehiä pitäisi vähentää roimasti.

Kulttuurin strategiatoimikunta näki asian toisin ja ryhtyi työhönsä suuren innostuksen vallassa. Lopputulemana oli kauaskantoinen Kulttuurin strateginen suunnitelma pitkälle tulevaisuuteen, peräti vuosiin 1996–2005. Otsikoksi nousi luontevasti ”400-vuotiaasta Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki”.

Tuo tavoite ei sinänsä toteutunut varsin yksinkertaisesta syystä, vuonna 2005 maaksi oli valittu Irlanti ja sieltä valikoitui kulttuuripääkaupungiksi Cork. Strategia kuitenkin lähti toteutumaan jopa erinomaisesti ja suurelta osin siinä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Olemme olleet hyvässä kehityksessä.

Asia jäi sen verran kuitenkin kytemään, että 400-vuotisjuhlavuonna päätettiin käynnistää haku vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Prosessi oli sinänsä laaja, osallistava ja laadukas, mutta kuten tunnettua Turku vei kisan voiton monien hyvien hakijakaupunkien nenän edestä.

Tuosta prosessista jäi kuitenkin siitäkin paljon hyvää vaikuttavuutta. Erityisesti idea kaupunkikulttuurin kehittämisestä on elänyt ja päättyvälle, uuden Oulun ensimmäiselle valtuustokaudelle saatiin aikaiseksi jopa kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma.

Tällä hetkellä Oulu ei ole erityisen hyvässä jamassa, monestakin syystä johtuen. Erityisesti kaupunkimme nuoret ovat suurissa määrin hakeutumassa täältä pois. Juuri nyt tarvitaan puhaltamista yhteiseen hiileen. Olennaista Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksessa vuodeksi 2026 on juuri tuon yhteisen hiilen löytyminen.

Prosessin täytyy olla yhteisöllisyyttä edistävä, osallistava ja kaikkien oululaisten, niin yksittäisten ihmisten, erilaisten organisaatioiden kuin elinkeinoelämänkin yhteinen ponnistus. Tämä on mahdollisuus, jota meidän ei kannatta jättää käyttämättä.

Risto Vuoria
kulttuurijohtaja

Digiloikka 2020 -tiimin esittely

Ville Lankinen, Anne Koskela, Sara Hästbacka ja Anssi Tossavainen ovat työskennelleet 13.3. alkaen Digiloikka 2020 -hankkeen projektityöntekijöinä Siku-talolla. Viimeistään kesäkuun alussa työpiste vaihtuu Oulu10:iin.

 

Ville Lankinen on paljasjalakanen oululainen filosofian maisteri maantieteen yksiköstä. Hän on lukenut pääaineena aluekehitystä ja aluepolitiikkaa ja on perehtynyt mm. ICT-alan innovaatioympäristöihin. Lisäksi hän opiskelee tietojenkäsittelytieteitä Helsingin avoimessa yliopistossa. Oulun toimien lisäksi Ville on työskennellyt kansainvälisissä tehtävissä rauhanturvaajana Kosovossa ja korkeakouluharjoittelijana Suomen suurlähetystössä Sloveniassa. Vapaa-ajalla Villen löytää usein Oulun tenniskentiltä.

Anne Koskela siirtyi projektityöntekijän tehtävään Oulun yliopistolta, jossa hän toimi viimeksi väitöskirjatutkijana. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös tutkimus- ja kehittämishankkeissa Koillismaalla ja korkeakoulusektorilla. Koulutustaustaltaan Anne on monitieteinen: kasvatustieteen tohtoriopintojen lisäksi hänellä on filosofian maisterintutkinto historian alalta. Vapaa-ajan Anne viettää mieluiten ulkoilmassa. Arkena se yleensä tarkoittaa lenkkeilyä tai hiihtoa lähimaastoissa, mutta varsinaisia juhlahetkiä ovat pidemmät retket ja vaellukset. .

Länsirannikolta Ouluun rantautunut Sara Hästbacka on opiskellut maantiedettä pääaineenaan ja pätevöitynyt aineenopettajaksi myös biologian ja terveystiedon oppiaineissa. Aikaisempaa työkokemusta löytyy niin Kokkolan kuin Oulun kaupungista. Vapaa-aika kuluu suureksi osaksi jenkkifutiksen, Northern Lights naisten joukkueen treeniaikataulujen ja pelien ympärillä. Ympärivuotinen lenkkeily kuuluu myös arkeen säässä kuin säässä kohta kaksivuotiaan kultaisennoutajan kanssa.

Kainuussa syntynyt, Pohjois-Pohjanmaalla varttunut ja Pohjanmaalta juuri kielikylvystä kotiutunut Anssi Tossavainen on opiskellut yliopistossa maisteriopinnot sekä kauppatieteistä että kasvatustieteistä, minkä ohella hän on pätevöitynyt opettajaksi, rehtoriksi ja näyttötutkintomestariksi. Kotona häntä töiden jälkeen odottavat puoliso, alle kouluikäiset tyttäret, tennisharrastus ja kaksi omaa yritystä. Viimeiset neljä vuotta Anssi on työskennellyt koulutusalalla, ja tällä hetkellä hän on Digiloikka 2020 -projektin ohella yrittäjyyden opettaja OAMK:lla. Oulun kaupungille hän tuli töihin Wärtsilästä, jossa hän työskenteli henkilöstön kehittämisen tehtävissä Vaasassa.

Liikuntajohtaja Niina Epäilys

Unelmat liikkeelle Oulussa

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyy monella tavalla myös liikunnan saralla.

Liikkumisen unelmavuosi kannustaa kaikkia suomalaisia innostumaan liikkumisen lisäämisestä. Olympiakomitean koordinoima Liikkumisen unelmavuosi 2017 ja Unelmat liikkeelle -toimintatapa on osa Suomen satavuotisjuhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaa. Tavoitteena on uudella tavalla lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia suomalaisille – saada unelmat liikkeelle.

Toimintaa juurrutetaan eri paikkakunnilla ympäri Suomea ja hommaa tehdään yhdessä. Mukaan toimintaan kutsutaan seuroja, yhdistyksiä ja kunnan eri toimijoita ja lähdetään yhdessä ideoimaan liikunnan lisäämisen keinoja.  Erityisesti kannustetaan eri tahoja hakemaan yhteistyökumppaneita tapahtumien järjestelyihin. Näin saadaan mukaan uusia toimijoita, uusia asiakasryhmiä ja monialaisimpia tapahtumia. Mukana on järjestöjä, yhdistyksiä, yksittäisiä ihmisiä sekä jo yli 140 paikkakuntaa. Oulu on yksi näistä.

Toukokuu on nimetty tanssi toukokuuksi, jolloin tanssi näkyy eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Kauppurien aukio muuttuu Tanssin aukioiksi ja 8.5. alkaen koko toukokuun ajan maanantaista torstaihin aukiolla on joka päivä yhden haastetanssin opetustuokio. Näin kaikki oululaiset pääsevät tutustumaan tanssin saloihin.

Oulun kaupungin johto on myös vastannut Koko Suomi tanssii -haasteeseen yhdessä oululaisten lasten kanssa. Tanssivideo on kuvattu Oulun kaupungintalolla ja se on nähtävissä kaupungin youtube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/cityofoulu.

Valtakunnallista liikunnan unelmapäivää vietetään taas 10.5., jolloin esimerkiksi tekojääkentällä on perheliikuntatapahtuma, jossa pääsee kokeilemaan eri liikuntalajeja ja -muotoja.

Pitkin vuotta liikunta näyttäytyy kaupunkikuvassa ihan uudenlaisissa paikoissa, kuten kirjastoissa, kauppakeskuksissa, kaduilla, turuilla ja toreilla. Unelmien liikuntavuoden keskeisenä tavoitteena on, että tehdään asioita yhdessä.

Tule sinäkin mukaan liikkumisen unelmavuoteen, jossa eri-ikäiset ja eri tavoin liikkuvat ihmiset osallistuvat ideoimaan, innostumaan ja kokeilemaan! Pienilläkin askel(m)illa päästään eteenpäin ja pitkällä aikavälillä kohti tavoitteita liikunnan lisäämiseksi.

Niina Epäilys
Liikuntajohtaja, Oulun kaupunki

Mikä ihmeen Digiloikka 2020?

Hei! Olet saattanut kuulla projektistamme, mutta jäänyt miettimään, että mistä projektissa on loppujen lopuksi kyse. Hankkeessa kerätään osallistavien työmenetelmien avulla tietoa Oulun koulujen digitalisaation nykytilanteesta ja tavoitteista. Kerättyä tietoa käytetään kaupungin yhteisen digitalisaatiosuunnitelman tekemisessä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäiset viikot olemme tutustuneet talon tapoihin, projektin taustamateriaaliin, ja hioneet etenemistaktiikkaa vuoden loppuun kestävälle työrupeamallemme. Digiloikka 2020 –projektin tarkoituksena on luoda Oulun kouluille yhteinen digimuutosta tukeva kehittämissuunnitelma, jonka avulla loikkaaminen olisi vaivattomampaa.

Pääsiäiseen mennessä olemme päässeet kuulemaan vetämissämme työpajoissa rehtoreiden näkemyksiä digiloikasta, ja haastatelleet eri sidosryhmiä, kuten kehittäjäopettajia ja SIKUn ICT-tiimiläisiä. Ensiaskeleet on otettu kohti tehtävää kehityssuunnitelmaa, ja matka jatkuu seuraavaksi kouluvierailuilla. Vierailujen aikana pääsemme kuulemaan opettajien näkemyksen digitaalisuuden lisääntymiseen opetuksessa, tvt-vastuuopettajien näkökulman ja tutustumaan syvemmin myös rehtorin rooliin tässä muutoksessa.

Projekti on imaissut meidät mukaansa, ja odotamme innolla kouluihin jalkautumista. Keväällä kierrämme n. 20 yksikköä ja syksyllä loput. Kouluvierailut alkoivat viikolla 17, jonka jälkeen työpäivät sujuvat enemmän tai vähemmän tien päällä. Toukokuun taittuessa kesäkuuksi palaamme Oulu10:n tiloihin työstämään kerättyä aineistoa.

Aineiston avulla kokoamme monta eri näkökulmaa yhteen, joiden keräämistä jatkamme syksyllä kiertämällä loputkin Oulun koulut. Koulukierroksilta odotamme löytävämme mm. erilaisia hyväksi huomattuja toimintatapoja digitaalisuuden suhteen, eri laitteiden ja sovellusten soveltuvuutta koskevia näkökulmia, sekä kokemuksia eri oppimisympäristöistä. Kokemukset vaihtelevat kouluittain, ja on mielenkiintoista päästä kuulemaan, miten voimme tehdä tilanteesta kouluilla vieläkin paremman.

Oulun raadeissa voit osallistua ja vaikuttaa tulevaisuuden Oulun suunnitteluun

Pasi Laukka

Pasi Laukka

Varma kevään merkki, Oulun raadit ovat täällä taas. Ne ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa kuntalaiset saavat osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tule suunnittelemaan tulevaisuuden kuntaa yhdessä Oulun kaupungin johtavien viranhaltijoiden kanssa ja kertomaan näkemyksesi siitä, miltä elinvoimainen ja vetovoimainen Oulu näyttäytyy. Raadeissa työskennellään yhdessä viiden teeman ympärillä.

Asukkaiden ennaltaehkäisevä hyvinvointityö on meidän kaikkien yhteinen asia. Itsestä ja kaverista huolehtiminen kuuluu jokaiselle. Kaveria ei jätetä. Oulu on aina ollut osaajien kaupunki. Sivistys ja koulutus ovat keskeisiä menestystekijöitämme. Meidän pitää huolehtia lapsista ja nuoristamme. Nuoret ovat muutoksen airut. Oulu on sitoutunut tavoittelemaan lapsiystävällisen kunnan toimintamallia. Panostaminen lapsiin ja nuoriin on säästämistä tulevaisuutta varten.

Työelämä ja uudet työpaikat luovat elinvoimaa. Oulun on uudistuttava rohkeasti. Tarvitsemme yrittäjyyttä ja ennakkoluulotonta uutta ajattelumallia työmarkkinoille. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kehittyvät Oulun ekosysteemissä kiitettävällä tavalla. Miten julkinen sektori pysyy tässä mukana? Millainen on digiloikka, kun mietitään maakunnan ja tulevaisuuden peruskunnan suhdetta?

Varsinkin näin kuntavaalien alla lähidemokratian ja suoran demokratian merkitys ja rooli on herättänyt kiitettävästi keskustelua lehtien palstoilla ja valtuustoa myöden. Ihan aiheesta on kysytty, mikä on lähidemokratian tila Oulussa. Jäävätkö osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet näennäiseksi ja jopa lumedemokratian asteelle? On erittäin tärkeää nostaa tämä kysymykset esiin, kun suunnitellaan Oulun kaupungin kuntalaisten vuorovaikutteista ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon. Paljon on tehtävää. Haastankin kaikki mukaan tilaisuuksiin tekemään asukkaiden näköistä ja ihmisen kokoista Oulua! Kyse on aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa ja olla mukana tekemässä jotain, mitä ei ole aiemmin tehty. Osallisuus on tekoja, tunnetta ja osallistumista. Haluatko sinä valittaa, että mitään ei kuitenkaan tapahdu vai olla tekemässä muutosta? Sinä päätät itse.

Raadeissa lanseerataan myös uusi Meijän kaupunni -mobiilisovellus. Sen kautta oululaiset saavat osallistua ja vaikuttaa Oulun yhteisiin asioihin kotisohvalta, Kärppäpelistä tai kulmakuppilasta, juuri silloin kuin hänelle itselleen sopii. Tule raateihin ja totea itse kuinka helppoa se on!

Pasi Laukka
Yhteisötoiminnan päällikkö
Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Avoin ja kaikkien yhteinen Oulu

Miltä kuulostaisi, jos voisit osallistua entistä paremmin kotikaupungissasi tapahtuviin asioihin? Jos pystyisit yksinkertaisesti ja sinulle sopivalla tavalla kertomaan mielipiteesi siitä, millaisessa kaupungissa haluat asua ja voisit olla vaikuttamassa sen toimintaan?

Löytäisit helposti tiedon siitä, millaisia päätöksiä kotikaupungissasi on tehty ja millä tavalla ne koskettavat omaa arkeasi. Päätöksiä ja muita tekstejä lukiessasi et joutuisi enää miettimään vaikeasti avautuvia termejä, etkä tarvitsisi niiden sisällön tulkitsemiseen sivistyssanakirjaa tai lakiosaamista. Entä mitä mieltä olet siitä, että käyttämäsi palvelut olisivat entistä helpommin käytettävissä?

Kuulostaa hyvältä, eikö totta? Olemme samaa mieltä! Siksi Oulussa tehdään parhaillaan työtä avoimen hallinnon edistämiseksi. Yksi hyvä ja ansiokas esimerkki avoimen hallinnon edistämiseksi tehdystä työstä Oulussa on omaishoidon päätöstekstien selkeyttäminen. Millainen päätös on tehty, se kerrotaan nyt selkeästi tekstin alussa. Vuoden selväsanainen palkinto, se tuli meille Ouluun! Kiitos ja palkinto kuuluvat myös Teille asukkaille aktiivisesta osallistumisesta!

Siis mikä on avoin hallinto? Avoin hallintohan voi kalskahtaa kuivalta ja jättää suuhun byrokraattisen maun. Todellisuus on kuitenkin toinen. Avoin hallinto ja sen edistäminen tarkoittavat Oulussa kaikkea sitä, mikä tuo kaupunkia ja sen toimintaa lähemmäs jokaista asukasta. Sen sisältöihin kuuluvat esimerkiksi erilaiset kuntalaisten käytössä olevat vaikuttamisen keinot, kaupungissa tehtyjen päätösten julkisuus, selkeä kielenkäyttö teksteissä sekä kaikkien mahdollisuudet olla mukana Oulun kaupungin toiminnassa.

Avointa hallintoa ja siihen kuuluvia osa-alueita on edistetty Oulussa pitkään. Tällä hetkellä kaupungissa ollaan laatimassa toimintasuunnitelmaa, joka kokoaa kaikki Oulussa tehtävät avoimuuteen liittyvät asiat yhteen. Tavoitteena on myös kehittää kaupungin toimintaa niin, että kaikki oululaiset voisivat paremmin osallistua yhteisen kotikaupunkimme rakentamiseen. Suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työhön osallistuu monien alojen asiantuntijoita eri puolelta Oulun kaupungin palveluita.

Ennen kuin suunnitelma on valmis, siitä kaivataan mielipidettä myös asukkailta. Suunnitelmatyöhön voi osallistua alkuvuodesta 2017. Osallistuthan sinäkin.

Mikä tekisi Oulusta sinulle läheisemmän kotikaupungin?

Ari Heikkinen
Konsernipalvelujen johtaja

Tiia-Maria Juuso
Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Lue loppuun

Kotona Oulussa

Kohta neljä vuotta sitten muutin Espoosta Ouluun. Kaikki perusasiat olivat kunnossa: oululainen puoliso (töissä Helsingissä viikot, tosin), mielenkiintoinen työ, asunto, ei huolta toimeentulosta tai läheisten pärjäämisestä. Sydäntalven pimeys ja uusi ympäristö iski kuitenkin päälle työnpäivän jälkeen. En tuntenut juuri ketään, en ollut varma kelpaamisestani oululaiseen yhteisöön. Ehkä puheenikin kuulosti vieraalta, kuulin usein puhuttavan tullista tulleista ja junan tuomista. Tunsin vierauden tunnetta, vaikka olin muuttanut vain maan sisällä vajaat 600 km pohjoisemmaksi.

Olen monesti miettinyt, miten vaikeaa onkaan paeta sodan ja kriisien keskeltä, kun osa sukulaisista ja perheestä jää kestämättömiin olosuhteisiin. Oulun seudulta on lähdetty sankoin joukoin pakoon sekä sotaa että köyhyyttä ja työttömyyttä. Lähes joka suvussa on henkilöitä, jotka on lähetetty sotalapsiksi Ruotsiin, osa heistä jäi uusiin perheisiinsä pysyvästi. Meillä on kokemuspohjaa ymmärtää ihmisten hätää. Vuosi sitten turvapaikanhakijoiden virran käännyttyä Ouluun ihmiset näyttivät auttamisen halunsa ja lähimmäisenrakkautensa.

Nyt Oulussa valmistellaan uutta kotouttamisohjelmaa varmistamaan niiden ihmisten kotoutuminen Ouluun ja Suomeen, jotka ovat saaneet oleskeluluvan tai oleskeluoikeuden Suomessa. Heidän taustansa voivat olla moninaiset: kansainväliseen suojeluun oikeutettuja, pakolaisia tai heidän perheenjäseniään. Ulkomaalaislakia on tiukennettu ja yhä harvempi saa oleskeluluvan Suomessa, mutta Oulussa kotouttamisen piirissä olevien määrä on kasvanut.

Kotoutumisessa on kyse Suomeen muuttaneen ja täällä jo asuvien välisestä onnistuneesta vuorovaikutuksesta. Kotoutuminen turvaa maahanmuuttajille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin, mutta antaa kaikille mahdollisuuden rikastuttaa omaa kokemusmaailmaansa myös muiden kulttuurien avulla. Samasta syystä ihmiset yleensä matkustavat vapaa-aikanaan: on kiehtovaa kurkistaa vieraisiin kulttuureihin, maistaa niiden ruokia ja juomia, ottaa parhaat palat osaksi omaa arkea jatkossakin. Kahvi, tee, mausteet, monet hedelmät ja vihannekset, pizzat ja sushit ovat tänään niin arkisia, että emme aina ajattele niiden alkuperää.

Kotouttamisohjelmaan kirjataan ne asiat, joista kaupunki huolehtii omien palveluidensa avulla. Kotoutujat käyttävät lähtökohtaisesti samoja palveluja kuin muutkin oululaiset: päivähoitoa, koulua, terveyspalveluja, kirjastoa. Heitä koskevat Suomen lait ja asetukset. Palvelujen järjestämisessä on kuitenkin otettava huomioon esimerkiksi eri kielet ja uskonnot. Perusopetuksessa oppilaan on saatava oman äidinkielensä opetusta, terveyspalveluissa voi olla tarvetta tulkkipalveluille.

Kotouttamisohjelma laaditaan virkamiesten yhteistyöllä, mutta sen valmistelussa kuullaan tänne muuttaneita ja heidän kanssaan toimivia yhteisöjä. Jos palvelut halutaan saada hyvin toimiviksi, on viisainta kuunnella suoraan asiakkaita, heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan. Tiukan talouden aikana ei ole varaa huonosti järjestettyihin palveluihin, jotka eivät tuota toivottua tulosta.

Kaupungit palvelut eivät riitä kotouttamiseen. Tarvitaan myös yhdistyksiä ja muita yhteisöjä, koska kotoutuminen tapahtuu ihmisten kesken, eikä hallinnon päätöksillä. Kotoutuskoulutuksessa opiskelevien toiveena oli saada kummiperheitä, jotka auttaisivat arkisissa asioissa kuten ruokien löytämisessä kaupasta, suomalaisen ruoan valmistamisessa ja suomalaisten tapojen ymmärtämisessä. Kotoutumisessa tarvitaan meitä jokaista!

Piia Rantala-Korhonen
Kotouttamisohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja

Arjen pienet ja suuret ruokavalinnat

Luomu- ja lähiruoka kiinnostavat yhä useampia. Suomalaisessa arjessa ruoan luonnollisuudesta on kehittymässä valintoja ohjaava tekijä ja se liitetään useammin hyvinvointiin, terveyteen ja hyvin syömiseen. Luonnonmukaisen tuotannon harjoittamisesta aiheutuva vesistö- ja ilmastokuormitus on lähtökohtaisesti tavanomaista alkutuotantoa vähäisempää ja luonnon monimuotoisuus runsaampaa, koska luonnonmukaisessa tuotannossa ravinteet otetaan tarkemmin talteen ja hyödynnetään ja koska synteettisten kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö onriittalappalainen350 kiellettyä.

Luomuraaka-aineiden käyttö asettaa monenlaisia haasteita ammattikeittiöille, kun puhutaan suurien ruokamäärien tuottamisesta esimerkiksi Serviisin monitoimikeittiöissä.  Siksi voinkin olla ylpeä Serviisin ateriatuotannon kehittämistyöstä, koska olemme päässeet tuotannossamme ainakin Portaat luomuun -ohjelman luomuporras 1:lle. Koulut ovat luomuportaalla 1, päiväkodit portaalla 2 kuten myös ikäihmisten hoivalaitokset ja henkilöstöravintolat.

Hallitusohjelma edellyttää, että luomua käytetään julkisissa ateriapalveluissa 20 % tarjotusta ruoasta vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelman ruokastrategiassa asetettu haaste ammattikeittiöille on kova ja harvoin ymmärretään kuinka suuri saavutus mm. luomutaso 1 on ammattikeittiöissä. Luomu- ja lähiruoka perustuu vielä pientuottajien tarjontaan, jolloin pienet tuotemäärät eivät kata kysyntää esim. tuhansia aterioita tuottavissa Serviisin monitoimikeittiöissä.

Muutakin haastetta löytyy. Alueemme alkutuotantoyritysten ja tukkukauppojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä, jolloin mm. luomutuotteiden kuljettaminen tuotantokeittiöihin ei välttämättä onnistu, ammattikeittiöille soveltuvat pakkauskoot ja -materiaalit ovat myös vielä kehittymässä, luomutuotteiden hankinnan mahdollistuminen vaatii vielä hankintaosaamisen ja laadullisten kriteereiden kehittämistä niin kaupungin kuin yritysten osalta. Myös itse aterioita valmistavissa keittiöissä on vielä opittavaa ruokalistasuunnittelussa ja raaka-aineiden käytössä. Tehtävää siis riittää.

Arjen pieniin ja suuriin ruokavalintoihin voidaan kuitenkin vaikuttaa monella tasolla ja asenteita muuttamalla. Oulun kaupunkistrategiasta ei vielä löydy kriteereitä ruoalle. Olemme huomattavasti jäljessä muita pohjoismaita, erityisesti Tanskassa luomun merkitys ja käyttö on jo huomattavaa. Julkinen ruokapalvelu on myös Ruotsissa vahvasti luomu- ja lähiruoan asialla ja Ruotsi näkyy myös Unescon luovien ruokakaupunkien verkostossa.
Meillä on vielä matkaa samaan, mutta voimme kaupunkina edetä tiedostamalla yhteisesti ruoan vastuullisuuden, hiilijalanjäljen ja kestävän kehityksen merkitystä ja tekemällä konkreettisia toimenpiteitä.

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Me serviisiläiset haluamme kunnioittaa itsenäisen Suomen puhdasta luontoa myös puhtaan ruoan kautta. Olemme esittäneet vuoden 2017 talousarvioon tavoitteeksi uudenlaista ruokaohjelmaa, jossa voimme mm. esittää konkreettisina tavoitteina ja toimenpiteinä hallitusohjelman mukaista luomu- ja lähiruoan kehittämistä tulevina vuosina. Tämä vaatii erityisesti toimenpiteitä, luottamuksen ja avoimuuden lisäämistä alueen alkutuottajien ja asiakkaittemme kanssa sekä hankintaosaamisen kehittämistä laatukriteerit huomioiden, mutta myös joustavaa, kokeilevaa ja innovatiivista ateriatuotannon edelleen kehittämistä.

Otetaan ruoka yhdeksi oululaisen osaamisen imagotekijäksi.

Riitta Lappalainen
Johtaja, Oulun Serviisi

Voit lukea Portaat luomuun -ohjelman periaatteista ja merkityksestä Serviisille lisää tiedotteesta ja Serviisin kotisivuilta. Lisätietoja voi kysyä Serviisin tuoteasiantuntija Mira Raappanalta.

Maahanmuuton ajankohtaisia pohdintoja 7.3.2016 Oulussa

Kreikassa pakolaistilanne alkaa olla katastrofaalinen, mutta reitti läntiseen Eurooppaan ja sitä mukaa tänne meille on toistaiseksi kiinni. Myös Suomen itäraja on ainakin hetkellisesti hiljentynyt turvapaikanhakijoista. Kevät etenee ja lämmetessään se voi tuoda uusia yllätyksiä myös meille tänne Ouluun. Nyt kuitenkin täällä eletään jonkinlaista suvantovaihetta, jossa odotellaan viime syksynä tulleiden turvapaikkapäätöksiä, jatketaan esikotouttavaa työtä eri tahoilla ja valmistaudutaan siihen varsinaiseen kotouttamistoimintaan – siihen joka alkaa turvapaikkapäätösten tultua.

Suomen pohjoisissa maakunnissa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) on tällä hetkellä

Ari Heikkinen

Ari Heikkinen

  • noin 5500 turvapaikanhakijaanoin 2 000:n arvioidaan saavan oleskeluluvan tämän vuoden kuluessa
  • noin 1 000 asettuu Ouluun
  • edessä kotouttamista edistäviä ratkaisuja kuten asumisen järjestäminen, kotouttamiskoulutus, työllistäminen, koulutukseen ohjaaminen jne.

Merkittävä osa oleskeluluvan saavista on alaikäisiä, joiden palvelutarve on kunnan kannalta aivan erityinen. Oulussa heidän lukumääränsä on noin 300.

Erityinen huomionkohde ovat myös kielteisen päätöksen aikanaan saavat turvapaikanhakijat, joiden muuttuminen ns. paperittomiksi tulee ennaltaehkäistä valtakunnallisin toimin.

Kotouttaminen

Kunnilla on kokonaisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta. Viimesyksyinen turvapaikanhakijoiden määrän valtava kasvu on osoittanut, että valtion kunnille osoittamat korvaukset niin vastaanotosta kuin jatkossa edessä olevasta laajamittaisesta kotouttamisesta ovat tasoltaan aivan riittämättömät.

Jotta maahanmuuton ei-toivottavia lieveilmiöitä kuten ghettoutuminen, sosiaaliset ongelmat, eri väestöryhmien vastakkainasettelut, kuntalaisten turvattomuuden kokemus, maahanmuuttajien korkea työttömyys jne. pystyttäisiin lievittämään ja torjumaan, kuntien resurssit on turvattava.

Käytännön arjessa vapaaehtoiset, seurakunnat, järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat huolehtivat osaltaan esikotouttamiseen ja kotouttamiseen kuuluvista tehtävistä.

Työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistyminen on ehdoton edellytys kotoutumisen onnistumisessa. Käytössä olevat prosessit oleskeluluvan saamisesta työmarkkinoille sijoittumiseen ovat aivan liian pitkäkestoisia. Tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen syrjäytymisen estäminen, minkä osalta oleskeluluvan saaneet voi monessa suhteessa rinnastaa nuorisotyöttömiin, joiden ei saa antaa ajautua työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Työhön on päästävä kiinni viipymättä oleskeluluvan saamisen jälkeen eikä nykytilanteen tapaan vasta vuosien kuluttua, mikä edellyttää lainsäädännöllisiä erityistoimia.

Osaamisen ja koulutuksen kartoittaminen on jatkossa tehtävä heti turvapaikanhakijan rekisteröinnin yhteydessä. Kotoutumiskoulutus, kielikoulutus, työelämä- ja muiden valmiuksien vahvistaminen tai vaikkapa tiedon jakaminen yrittäjyydestä voivat tapahtua samanaikaisesti työkokeilun tai muun työmarkkinoilla tapahtuvan toiminnan kanssa. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua aiemmasta moninkertaisiksi kotouttamisen eri vaiheisiin osoitetut viranomaisten resurssit ovat tyystin riittämättömät, ja niitä tulee vahvistaa.

Ely-keskuksille on osoitettava kevään lisäbudjetissa tarvittavat resurssit.

Asuminen

Oulussa varaudumme asuttamaan tänä vuonna yhteensä noin 1 000 oleskeluluvan saanutta. Valtiovallan on kannustettava erikokoisia kuntia tarjoamaan kuntapaikkoja aiempaa suuremmassa mitassa, muuten paineet kohdistuvat kohtuuttomasti keskuskaupunkeihin, pohjoisessa erityisesti Ouluun.

Segregaation välttämiseksi tarvitaan uusia valtion tukemia keinoja pakolaisten sijoittamiseen, mm. suunnitelmat asumisen tukemisesta ja yksityisten vuokranantajien vuokra-asuntojen välivuokraustoiminnasta ovat tervetulleita.

Ari Heikkinen
Oulun kaupunki
Konsernipalvelujen hallintojohtaja