Tuiran perhekeskusta palvelumuotoilemassa

Perhekeskus kokoaa yhteen lasten ja lapsiperheiden palvelut, jotka edistävät hyvinvointia ja terveyttä, kasvua ja kehitystä, sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita. Perhekeskuksen tarkoituksena on verkostoida palvelut niin, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen. Palveluiden on tarkoitus olla helposti saavutettavissa perheiden arkiympyröissä, hyvien kulkuyhteyksien päässä tai kotiin jalkautettuina. Osa palveluista voidaan toteuttaa myös sähköisesti.

Lapsiperheiden toiveita kuunnellen

Tuiran hyvinvointikeskuksen perhekeskukseen on elokuusta 2019 lähtien koottu Tuiran, Kaijonharjun ja Rajakylän alueiden lapsiperheiden palvelut. Perhekeskusta suunniteltaessa haluttiin kartoittaa palvelun käyttäjien eli alueiden lapsiperheiden tarpeet. Tähän tarttuivat allekirjoittaneet Johanna Haverinen ja Eeva Kähkönen opinnäytetyössään. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Tuiran hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Terttu Turunen. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää asiakaslähtöisiä palveluita Tuiran hyvinvointikeskuksen perhekeskustoimintaan palvelumuotoilun menetelmin.

Kehittämistyön aineisto kerättiin perheiltä Ritaharjun perhekerhossa ja MLL:n perhekahvilassa Ritaharjussa keväällä 2019 järjestetyissä työpajoissa. Työpajoissa tarkasteltiin olemassa olevia palveluita sekä kartoitettiin tarpeita ja odotuksia tulevaa perhekeskustoimintaa varten.

Perheet toivoivat sujuvaa viestintää, ajanvarausta ja asiointia

Kehittämistyön tulosten perusteella perheiden tarpeiksi ja odotuksiksi tulevalle perhekeskukselle muotoutuivat selkeä tiedottaminen, monipuolinen ja toimiva ajanvaraus, helppo saapuminen, viihtyisä ympäristö, lapsiperheitä tukevat palvelut, hoidon jatkuvuus ja lähipalvelut.

Lapsiperheet toivoivat selkeää tiedottamista palveluista ja vastaanoton sijainnista, käynteihin liittyvää materiaalia toivottiin saatavaksi sähköisenä.

Ajanvarauksen mahdollisuutta toivottiin puhelimitse ja sähköisesti, lisäksi ehdotettiin ajanvaraukseen soveltuvaa mobiilisovellusta.

Perheiden toiveena oli, että perhekeskukseen olisi helppo saapua; julkinen liikenne toimisi hyvin ja ilmaisia parkkipaikkoja olisi hyvin saatavilla.

Myös viihtyisää ympäristöä arvostettiin: lapsiperheet toivoivat siistejä odotustiloja, joissa olisi vesiautomaatti, leluja, liukumäki, puolapuut ja lukemista sekä mahdollisesti odotustilat myös ulkona.

Lapsiperheitä tukeviin palveluihin tuli myös paljon toiveita: moniammatilliset matalankynnyksen ryhmät yhteistyössä järjestöjen kanssa, vertaistukiryhmät, lastenhoitopalvelu, vaatteiden kierrätys, perhekahvila, chatti, kotipalvelu. Palveluita toivottiin saman katon alle.

Omahoitajuutta arvostettiin: lapsiperheet toivoivat asioivansa saman tutun työntekijän kanssa.

Lähipalveluista toiveiksi nousivat etenkin pienten lasten neuvolakäynnit ja lasten hammashoito Ritaharjussa, neuvolapalvelut erilleen terveysaseman akuuttivastaanotosta ja neuvola, kirjasto ja kauppa samaan rakennukseen.

Teemaneuvolasta tukea vanhemmuuteen

Perhekerhossa ja perhekahvilassa järjestettyjen työpajojen jälkeen pidettiin yhteiskehittämisen työpaja, johon osallistui hyvinvointipalveluiden ammattilaisia Oulun kaupungilta sekä toimijoita järjestöistä ja seurakunnasta. Tässä työpajassa yhteiskehittäjäryhmä ideoi ja suunnitteli kaksi uutta palvelukonseptia perhekeskukselle.  Lähtökohtana suunnittelulle oli tutkimusaineistosta muodostuneet asiakasprofiilit sekä aineistosta nousseet ideat ja toiveet palveluille.  Muodostuneet palvelukonseptit olivat teemaneuvola ja ryhmäneuvola. Alla olevassa kuvassa nähdään aihe-ehdotuksia teema- ja ryhmäneuvolalle.

Teemaneuvola

Ryhmäneuvola

Tuiran hyvinvointikeskuksen hyvinvointipiste avautuu keväällä 2020 Ritaharjun Ideaparkkiin. Opinnäytöstä nousseet lapsiperheiden toiveet tullaan huomioimaan palveluja kehitettäessä Ritaharjun hyvinvointipisteeseen ja Tuiran hyvinvointikeskukseen.

Johanna Haverinen ja Eeva Kähkönen
Oulun ammattikorkeakoulu
Terveyspalvelujen asiantuntija ja uudistaja (YAMK)

Diagnoosina ihminen

Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään 17.–24.11.2019. Tämän vuoden teemana on ”Diagnoosina ihminen – sairauksista huolimatta”. Viikon tarkoituksena on kiinnittää huomio negatiivisiin leimoihin ja luuloihin, joita liittyy mielenterveyshäiriöihin.

Mielenterveysviikon juliste otsikolla Diagnoosina ihminen. Mielenterveysviikko 14.-24.11.2019. Mielenterveyden keskusliitto.

Mielenterveyshäiriöt koskettavat jollakin tavalla valtaosaa ihmisistä. Vähintään joka viidennes suomalaisista kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveyshäiriö. Näiden lukujen valossa voisi ajatella, että mielenterveyshäiriöt ovat koskettaneet meistä useampia joko oman kokemuksen tai läheisen sairastumisen kautta, ja näiden kokemuksen myötä sairauteen liittyvät leimat sekä ennakkoluulot olisivat vähentyneet.

Mielenterveyshäiriöihin liittyviin negatiivisiin ennakkoluuloihin ja asenteisiin syynä on usein tietämättömyys. Niin kuin kaiken sellaisen kohdalla, joka on meille uutta tai vieraampaa olemme taipuvaisempia turvautumaan kielteisiin ajatusmalleihin ja ennakkoluuloihin sen sijaan, että kohtaisimme itsellemme uuden asian avoimin mielin, ilman ennakkoasenteita.

Mielenterveysviikon teema kannustaa meitä luopumaan ennakkoluuloistamme ja näkemään ihmisen itsenään – ystävänä, läheisenä, työtoverina – ilman, että tarkastelemme häntä sairauden kautta. On tärkeää nähdä ensi sijassa ihminen ja hänen vahvuutensa, vaikka sairaus toisikin joitakin rajoitteita hänen elämäänsä. 

Mielenterveysviikon teemaan liittyen haluan kannustaa meitä kaikkia hankkimaan asioista tietoa, pohtimaan asenteitamme mielenterveyshäiriöitä kohtaan ja ennen kaikkea näkemään toisemme sekä itsemme ihmisyyden sekä voimavarojen kautta.

On myös tärkeää kiinnittää huomiota sanoihin, joilla puhumme mielenterveysongelmista, jotta emme sanavalinnoilla ylläpidä negatiivisia leimoja. Lisäämällä omaa tietoisuuttamme mielenterveyshäiriöistä ja omista ajattelumalleistamme voimme vaikuttaa omiin asenteisiimme ja toimintatapoihimme sekä parantaa mielenterveyshäiriötä sairastavien asemaa yhteiskunnassamme. Muutos lähtee meistä jokaisesta itsestämme.   


Marjo Kiviniemi
Palvelupäällikkö

Pintaveden käsittelykapasiteettia on lisättävä

Oulun Vesi tuottaa talousveden 150 000 ihmiselle päivittäin Oulun kantakaupungin alueelle käyttämällä raakavetenä Oulujoen vettä. Asutuksen lisäksi on  merkittäviä kohteita, joille huoltovarmuuden kannalta jatkuva häiriötön vedenjakelu on elintärkeää.   Kahden laitoksen puhdistuskapasiteetit ovat nykyisellään kulutushuippujen aikana kokonaisuudessaan käytössä. Puhtaan veden riittävyys tulee pystyä varmistamaan kaikissa tilanteissa myös tulevaisuudessa. Häiriöttömän vedenjakelun varmistamiseksi vedentuotantokapasiteetin lisääminen on välttämätöntä.

Kurkelanrannan vesilaitos on rakennettu vuonna 1954 ja Hintan vesilaitos vuonna 1974. Laitoksien käsittelyprosesseja on vuosikymmenien aikana kehitetty, mutta vesilaitosten iästä johtuen molempien vesilaitosten perusparannus on välttämätöntä toteuttaa tulevaisuudessa.   Vakava ja pidempiaikainen häiriö toisessa laitoksessa vaarantaa vedensaannin, koska yhden laitoksen kapasiteetti ei riitä turvaamaan vedentarvetta. Laitoksilla ei ole myöskään mahdollista tehdä saneeraustoimenpiteitä vedentuotannon häiriintymättä. Kummankaan vesilaitoksen noin vuoden kestävää perusparannusta ei ole mahdollista käynnistää ennen lisäkapasiteetin rakentamista. Uuden laitosyksikön tulee turvata riittävä tuotantokapasiteetti myös tilanteissa, joissa toisella päävesilaitoksella tehdään perusparannusta.

Valmistuneessa Hintan vesilaitoksen laajennussuunnitelmassa on esitetty suuntaviivat ja perusteet laitoksen kehittämiseen pitkälle  tulevaisuuteen. Hinttaan on rakennettava uusi vesilaitosyksikkö vanhan rinnalle, joka lisää puhdistuskapasiteettia 20 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Lisäksi tarvitaan lisää puhdasvesiallastilaa nykyistä vesilaitosta varten.

Laitosyksikön suunnittelussa korostuu toiminnallisuus ja toimintavarmuus. Prosessitilojen sijoittamisella välittömästi nykyisten tilojen yhteyteen  saavutetaan toiminnallisia hyötyjä mm. pumppauksiin, energiakulutukseen, tilantarpeisiin, liikenneyhteyksiin ja prosessiohjaukseen.  Uuden laitosyksikön prosessi on pääpiirteissään vastaava kuin nykyisillä laitoksilla ja sitä ohjataan yhteisestä valvomosta. Uuden laitosyksikön valmistuttua pintavesilaitosten yhteiskapasiteetti on riittävä tulevien vuosikymmenien kasvavaa tarvetta ajatellen. Uutta laitosyksikköä  ja allasrakenteita ei ole mahdollista sijoittaa länsipuoliselle puistoalueelle siten, että nykyisen laitoksen ja Oulujoen välinen ranta-alue voitaisiin säilyttää.

Hintan vesilaitoksen nykyinen tontti on lähes täyteen rakennettu. Uuden vesilaitosyksikön ja allastilojen   rakentaminen Hintan vesilaitoksen yhteyteen edellyttää asemakaavan muutosta, kiinteistöjen lunastusta  ja maanhankintaa, jolla laajennetaan Hintan vesilaitoksen tonttia sekä puistoon että joenrantaan. Asemakaavaprosessi jatkuu tämän suunnitelman valmistuttua. Oulun pintavesilaitosten kehittämisedellytyksien turvaaminen  on  keskeistä koko kantakaupungin vedentuotannon ja –hankinnan kannalta.   

Jouni Lähdemäki
Oulun Vesi

Vesihuoltoala oli kuntaliitoksen voittaja

Suomea pidetään yhtenä vesihuollon mallimaista, missä vesijärjestelmät ovat laadukkaita, kattavia ja turvallisia. Harvassa maassa voi turvallisin mielin juoda vettä suoraan hanasta ja muovijätettä aiheuttavan pulloveden käyttö on marginaalista. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistus on maailmanlaajuisestikin huippuluokkaa.

Suomessa vesihuoltolaitoksia on 1 500, joista suurin osa on pieniä vesiosuuskuntia. Tästä määrästä huolestuneena vesihuollon tulevaisuuden organisointia on selvitetty ministeriön tilaamassa tutkimuksessa, ja sen perusteella vesilaitosten yhdistämiseen on kannustettu.

Selvityksen mukaan erityisesti pienillä vesilaitoksilla toimintaa uhkaavat vanhentuvien verkostojen kasvava korjausvelka, kun varoja saneerauksiin ei ole ollut heikon talousresurssin takia. Myös pienet henkilöstöresurssit ja ilmastonmuutoksesta johtuvien sään ääri-ilmiöiden voimistuminen lisäävät toiminnan riskejä.  

Vesihuollon rakennemuutos toteutui Oulussa luontevasti kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2013 alussa. Vesiyhtiöitä lakkautettiin ja viisi kuntien omaa vesilaitosta yhdistettiin Oulun Veteen, josta hyötyjinä olivat pienimmät vesilaitokset.

Yhdistyminen valmisteltiin huolella, ja parhaita toimintatapoja pyrittiin hyödyntämään.   Toimialan asiantuntemus saatiin laajemmin käyttöön ja toimintaa voitiin tehostaa veden käsittelylaitosten ja verkoston ylläpitotoiminnoissa, asiakaspalvelussa, laskutuksessa ja projektienhallinnassa. 

Suuria säästöjä saavutettiin myös varallaolojen yhdistämisessä.  Oulussa vesihuollon maksut ovat pysyneet edullisina ja ovat 30 prosenttia alle maan keskiarvon, eikä maksuja ole korotettu neljään vuoteen.

Suuren laitoksen osaamis- ja talousresurssit ovat mahdollistaneet verkostojen aluesaneerauksia, ja pohjaveden käsittelylaitoksia on laajasti uudistettu vedenhankinnan varmistamiseksi muun muassa Ylikiimingissä, Haukiputaalla ja Yli-Iissä. Kiimingin laitossaneeraukset on parhaillaan käynnissä.

Automaatiota ja verkostonhallintaa on myös parannettu ja voidaan aidosti todeta, että vesihuollon toimintavarmuus on yhdistymisen jälkeen oleellisesti parantunut tehtyjen investointien ansiosta koko Oulun alueella. Siitä saavat asiakkaat nauttia joka päivä.  

Turhan usein kuulee eri tahojen kertovan kuntaliitoksen mukanaan tuomista heikennyksistä, mutta vesihuollossa voidaan kaikkien sanoa olleen voittajien puolella.

Jouni Lähdemäki
Johtaja, Oulun Vesi

Eurooppa-politiikan supervuosi on nyt – minäkin äänestän

Elämme keskellä politiikan superkevättä ja EU:n supervuotta. Takana ovat eduskuntavaalit, ja hallitusneuvottelut ovat käynnissä. Toukokuussa ovat vielä EU-vaalit ja heinäkuussa alkaa Suomen EU-puheenjohtajuus.

EU-johtajat neuvottelevat tänään 9.5. Romaniassa Euroopan tulevaisuudesta ja unionin perusarvoista. Arvot ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. EU:n monivuotista rahoitusta koskevia päätöksiä tehdään tilanteessa, jossa merkittävä jäsenvaltio on jättämässä yhteisön ja yhteisen budjetin Brexitin myötä.  Moni asiantuntija on todennut, että kevään EU–vaalien myötä Euroopan tulevaisuuden suunta on veden jakajalla. Tulevina vuosina EU:n vaihtoehtoina on vahvistua, taantua tai jopa hajota.

Rauha, vakaus, turvallisuus ja vauraus

Erityisesti Eurooppa–päivänä 9.5. on hyvä muistaa Euroopan integraation neljä perustavoitetta: rauha, vakaus, turvallisuus ja vauraus. Tavoitteet saavuttaakseen jäsenmaat ovat päättäneet jakaa yhteistä toimivaltaa eurooppalaisella tasolla. Yhdessä on parempi tehdä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin ja haasteisiin.

Eduskuntavaalien yhteydessä EU:sta puhuttiin hyvin vähän, vaikka EU vaikuttaa kansanedustajan työhön ja jokaisen suomalaisen arkeen ja elämään. Kun Oulussa keskustellaan, päätetään ja toimeenpannaan asioita, jotka esimerkiksi liittyvät ilmaston muutokseen, arktiseen politiikkaan, digitalisaatioon, maahanmuuttoon, rajat ylittävään TEN-T-liikenneverkkoon, nuorten kansainväliseen liikkuvuuteen ja EU-hankkeisiin, on taustalla aina myös EU:n politiikkaa ja päätöksentekoa.

Ministerikokouksia Ouluunkin

EU on myös kansalaisten liike. Eurooppa tarvitsee kansalaistensa äänen ja tuen. EU:n on muututtava etäisestä vallan linnakkeesta myös kansalaisten yhteistyön alustaksi, kulttuuri-ilmastonmuutos on tarpeen. Siksi 19 kaupunginjohtajaa ja minä olemme vastustaneet valtioneuvoston päätöstä keskittää EU:n puheenjohtajakauden epäviralliset ministerikokoukset Helsinkiin, toisin kuin edellisellä puheenjohtajakaudella. Oulun työ kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuonna 2026 tähtää muutokseen eli kulttuuri-ilmastomuutokseen paikallisella tasolla.

EU:ssa vaikutetaan osaamisella ja verkostoilla, niin yksilöiden, yritysten kuin organisaatioiden tasolla.  Organisaationa myös Oulun kaupunki vaikuttaa osaamisellaan, verkostoillaan ja kontakteillaan aktiivisesti eurooppalaiseen politiikkaan ja päätöksentekoon. Tässä työssä erityisesti pohjoissuomalaiset ja pohjoisruotsalaisetkin Euroopan parlamentin jäsenet ovat keskeisessä roolissa asioidemme edistäjinä.

Vaikuta äänestämällä

Toukokuussa sadat miljoonat kansalaiset valitsevat uuden Euroopan parlamentin. Parlamentin tehtävä on toimia kansalaisten äänenä EU:n lainsäädäntötyössä ja varmistaa EU:n toimielinten toiminnan demokraattisuus.  EU–vaalit ovat tärkeät eivät vain EU:n tulevaisuudelle vaan myös Suomen ja meidän tulevaisuudellemme EU:ssa. Nyt voi äänestämällä vaikuttaa siihen, millaisen Euroopan me pohjoisen ihmiset haluamme.

Euroopan parlamentti kampanjoi äänestysaktiivisuuden kasvattamiseksi lauseella ’Tällä kertaa minä äänestän’.  Kampanjaa mukaillen, tälläkin kertaa minä äänestän. Äänestä sinäkin, Oulun ja Pohjois-Suomen puolesta.

Päivi Laajala
Kaupunginjohtaja

Sote-palveluiden käyttöä tutkitaan Oulussa

Parhaillaan on käynnissä Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteinen selvitys, jota kutsutaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioselvitykseksi. Selvityksen mahdollistaa Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) Oulun kaupungille myöntämä tutkimuslupa.

Analyysin kohteina ovat erityisesti oululaisten yli 75- vuotiaiden, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä lasten ja nuorten raskaimpien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö niin kaupungin kuin sairaanhoitopiirin palveluissa. Selvityksessä tarkastellaan asiakkaan palvelujen tarvetta ja käyttöä kaupungin hyvinvointipalveluista aina sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palveluihin saakka. Tavoitteena on, että myös maakunnan muut kunnat voisivat mahdollisuuksien mukaan osallistua selvitykseen.

Ovatko edellä todetuissa palveluissa henkilöstö, osaaminen ja yleensä resurssit oikeassa paikassa ja oikeissa palveluissa? Mihin resursseja olisi erityisen järkevä kohdentaa? Miten vanhusväestön palvelut toimivat? Entäpä lasten ja nuorten palvelut, kun huomioidaan vielä sivistys- ja kulttuuripalvelut? Onko mielenterveys- ja päihdepalveluja riittävästi tarjolla? Tavoitteena on löytää keskeisimmät toiminnan muutoksen ja kehittämisen tarpeet. Selvitystyön ensimmäisiä tuloksia tuodaan toimenpide-esityksineen päätettäväksi ja toimeenpantavaksi kevään 2019 aikana.

Tuloksia jo tänä keväänä

Ensivaiheessa tarkastellaan yli 75 –vuotiaiden päivystyspalvelujen käyttö ja sitä edeltävät ja sen jälkeiset hoito- ja palveluketjut. Esimerkiksi noin 12500 yli 75 –vuotiasta käytti sosiaali- ja terveyspalveluja vuonna 2017 yli 162 miljoonaa euroa. Heistä 28 % oli säännöllisesti kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Suurimmat kustannukset koituivat asumispalveluista, perusterveydenhuollon sairaalahoidosta, kotihoidosta ja laitoshoidosta. Tärkeää on selvittää näitä palveluja ei vain talouden vaan myös palvelujen saatavuuden, toimivuuden ja laadun näkökulmasta varsinkin, kun palvelujen tarve tulee vielä merkittävästi kasvamaan.

Oulun hyvinvointipalveluissa on toteutettu Palvelumalli 2020 -päätöksen mukaista rakenteiden ja toiminnan muutosta kohti integroituneita ja asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kustannuskasvun taittuminen vuosina 2013-2018 on ollut merkittävä. Laskennalliset kumulatiiviset kustannussäästöt ovat olleet yhteensä 538 miljoonaa euroa kohdistuen erityisesti Oulun kaupungin hyvinvointipalveluihin. Samanaikaisesti väestö on kasvanut joka vuosi 1600-2400 uudella kuntalaisella ja palvelutarve on kasvanut.

Jatkossa on järkevä keskittyä erityisesti niin sanottujen paljon palveluja käyttävien asiakkaiden integraatiohyötyjen hakemiseen niin kaupungin hyvinvointipalveluissa kuin kaupungin ja sairaanhoitopiirin palvelujen välillä.

Ratkaisuja tarvitaan

Käytämmekö rahaa epätarkoituksenmukaisiin hoitoihin ja palveluihin? Saammeko resurssien paremmalla kohdentamisella vaikuttavampia palveluja? Miten saamme resurssit riittämään myös ennaltaehkäiseviin palveluihin palvelutarpeen kasvaessa? Johtaako selvitys myös hallinnollisiin muutoksiin päätöksenteon ja rahoituksen osalta?

Vielä on paljon avoimia kysymyksiä, mutta selvityksen myötä saamme vastauksia, joiden perusteella teemme kaupungissa ja sairaanhoitopiirissä ratkaisuja.

Toivon uusia raikkaita ja rohkeita toimenpiteitä. Sillä niistähän on lopulta kyse sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Uusia palveluja ja ketjut suoriksi

Oulun kaupunginvaltuusto päätti 17.12.2018 talousarvion vuodelle 2019. Hyvinvointipalvelujen ensi vuoden menobudjetti on 652,7 miljoonaa euroa, josta suunniteltu erikoissairaanhoidon osuus on 247,5 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalvelujen omaan palvelutuotantoon on rahaa käytettävissä 248 miljoonaa euroa ja yksityisiin palvelujen tuottajiin 128,6 miljoonaa euroa, josta palvelusetelin osuus on noin 25 miljoonaa euroa.

Keskeinen muutos ensi vuodelle on hyvinvointikeskusten määrä. Jatkossa niitä on viisi: Kontinkangas, Tuira, Haukipudas, Kiiminki ja Kaakkuri. Myllyojan hyvinvointikeskuksesta akuuttivastaanotto siirtyy myöhemmässä vaiheessa Kontinkankaalle. Toki kuntalaiset saavat edelleen valita, millä akuuttivastaanotolla asioivat. Myllyoja keskittyy jatkossa lapsiperheiden ja ikäihmisten ajanvarauksellisiin sote-palveluihin. Suunnitelmaa Myllyojan toiminnasta ollaan tekemässä ja se tuodaan hyvissä ajoin sekä henkilöstölle että kuntalaisille tiedoksi. Ei siis hätää! Muutoksista ja niiden ajankohdasta tiedotetaan monissa kanavissa etukäteen.

Hoitajan vastaanotto on edelleen maksutonta. Valtuusto päätti myös suun terveydenhuollon keskuksista: Haukipudas, Kiiminki, Kaakkuri-Oulunsalo ja Dentopolis. Oulunsalon yksikössä on edelleen saatavilla suun terveydenhuollon palveluja.

Uutena palveluna tarjotaan mahdollisuutta maksuttomaan ehkäisyyn oululaisille 16–20-vuotiaille nuorille. Miten tämä aiotaan käytännössä toteuttaa ja milloin käynnistää, selvinnee tammikuussa, kunhan käymme asiaa johdossa sekä hyvinvointilautakunnassa läpi. Tästäkin tulemme tiedottamaan aktiivisesti. Myös suolistosyöpien varhainen seulonta käynnistyy ensi vuonna. Tämäkin asia viedään suunnitelmallisesti ja hyvin tiedottaen käytäntöön.

Parhaillaan on käynnissä kaupungin hyvinvointipalvelujen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteinen selvitystyö. Analyysin kohteina ovat erityisesti oululaisten yli 75-vuotiaiden, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä lasten ja nuorten raskaimpien sote-palvelujen käyttö. Rekisteritietojen yhdistämisen mahdollistaa THL:n tutkimuslupa.

Esimerkiksi yli 75-vuotiaat (12 592) käyttivät sote-palveluihin vuonna 2017 yli 164 M miljoonaa euroa. Heistä 28 prosentilla oli säännöllinen asiakkuus esimerkiksi kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa. Suurimmat kustannukset koituivat asumispalveluista, perusterveydenhuollon sairaalahoidosta, kotihoidosta ja laitoshoidosta.

Ensivaiheessa tarkastellaan yli 75-vuotiaiden päivystyspalvelujen käyttö ja sitä edeltävät ja sen jälkeiset hoito- ja palveluketjut. Missä ovat pahimmat pyöröovi-ilmiöt prosessissa kotoa kotiin? Ovatko osaaminen ja panokset tällä hetkellä oikeassa paikassa? Miten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ketju toimii? Entäpä lasten ja nuorten kun siihen lisätään vielä sivistys- ja kulttuuripalvelut. Tavoitteena on löytää keskeisimmät muutostarpeet. Selvitystyön ensimmäisiä tuloksia tuodaan toimenpide-esityksineen päätettäväksi ja toimeenpantavaksi alkuvuonna 2019.

Miksi tällaiseen selvitykseen on lähdetty? Olemme hyvinvointipalveluissa tehneet Palvelumalli 2020:n mukaista rakenteiden ja toiminnan muutosta kohti integroituneita ja asiakaslähtöisiä sote-palveluja. Kustannuskasvun taittuminen vuosina 2014–2017 on ollut hurjaa. Laskennalliset kumulatiiviset kustannussäästöt ovat olleet yhteensä 350 miljoonaa euroa kohdistuen erityisesti Oulun kaupungin hyvinvointipalveluihin. Silti väestö kasvaa joka vuosi 1600–2400 uudella kuntalaisella.

Jatkossa on järkevä keskittyä erityisesti paljon palveluja käyttävien integraatiohyötyjen hakemiseen sekä hyvinvointipalvelujen sisällä että hyvinvointipalvelujen ja sairaanhoitopiirin välillä. Palaako meillä euroja epätarkoituksenmukaisiin hoito- ja palveluketjuihin? Saataisiinko resurssien kohdentamisella ketjun alkupäähän säästöjä kalliimmista ketjujen kohdista?

Hyvää joulua

Tutkimusluvan kautta on tietoa saatavilla ja odotan innolla selvityksen tuloksia. Uusia raikkaita näkökulmia ja toimenpiteitä tarvitaan. Siitähän on myös sote-uudistuksessa kyse!

Joulu lähestyy ja on aika rauhoittua sen viettoon ja perheen pariin. Toivotan rentouttavaa joulun aikaa!

Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvointijohtaja

Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen

Oulussa julki tulleet rikosepäilyt ovat järkyttäneet meitä oululaisia mutta myös ihmisiä ympäri Suomen. Olen samaa mieltä Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa siitä, että jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. Se kuuluu arvoihin, joihin yhteiskuntamme perustuu ja joita jokaisen on noudatettava. Oulun kaupungissa pidämme näitä arvoja tärkeinä ja emme hyväksy epäilyjen kaltaisia tekoja missään olosuhteissa.

Poliisi tekee hyvää työtä ja asiantuntijamme tukevat ja auttavat hyväksikäytön uhreja. Kaupungin tukea annetaan kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja nuorten palveluissa. Chat-palvelumme toimii myös nimettömänä. Keskustelu lasten ja nuorten kanssa on tärkeää kaikilla foorumeilla ja kaikissa tilanteissa, niin kotona kuin kouluissa. Terveydenhoitopalvelut kouluissa ovat myös käytettävissä.

Kouluissa on nostettu ja nostetaan jälleen keskusteluun myös some-käyttäytyminen ja vaarat, joita sosiaalisessa mediassa on. On tärkeää antaa lapsille ja nuorille tiedot ja taidot, joilla he pystyvät turvallisesti toimimaan myös nykyisenkaltaisessa some-ympäristössä.

Meidän on rohkaistava lapsia ja nuoria puhumaan ja kertomaan tuntemuksistaan ja kokemuksistaan. Tämä on kotien ja koulujen yhteinen tehtävä.

Poliisi on korostanut myös sitä, että kaikkia maahanmuuttajia ei saa syyllistää. Rikokset tutkitaan, ja syylliset saavat aikanaan rangaistuksensa. Vihapuhe pitää torjua, ja järkytyksen keskelläkin on syytä pitäytyä faktoissa. Tämä luo myös turvallisuuden tunnetta lapsille ja nuorille.

Kaupunki haluaa antaa panoksensa nyt ilmi tulleen tapauksen aiheuttaman järkytyksen hoitamiseen sekä vastaavien rikosten ennaltaehkäisyyn yhteistyössä poliisin kanssa. Oulu on kaikesta huolimatta turvallinen kaupunki, niin aikuisille kuin lapsillekin.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Kaupunki innovaatioalustana – mistä on kysymys?

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala Kaikkialla vaikuttava digitalisaatio on megatrendi, jota emme voi ohittaa. Se muuttaa merkittävästi myös kaupunkien toimintaympäristöä, jossa verkostomaisella toiminnalla ja alustataloudella on yhä suurempi rooli.

Suurin osa tulevaisuuden alustoista, datalähteistä ja sensoreista keskittyy kaupunkeihin, joten kaupungit muuttuvat eturintamassa digitaalisiksi ympäristöiksi. Tulevaisuuden suomalaiset digitaaliset älykaupungit luovat meille alustan, jonka avulla voimme jalostaa ja hyödyntää kaupungissa syntyvää dataa vaikkapa tekoälyä hyödyntäen.

Yhteisellä kehitystyöllä eteenpäin

Suomen kuudella suurimmalla kaupungilla on ollut vuodesta 2014 alkaen yhteinen kaupunkikehittämisen strategia, 6Aika. Strategian tavoitteena on kehittää Suomeen entistä avoimempia ja älykkäämpiä palveluja ja luoda mahdollisuuksia liiketoimintaan ja sen myötä työllistymiseen.

6Aika –strategian toteuttamisessa jaetaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia ja luodaan ja edistetään avoimia toimintamalleja, jotka ovat kenen tahansa käytettävissä ja hyödynnettävissä. Välineinä ovat olleet muun muassa avoimet innovaatioalustat ja avoimen datan jakaminen.

Esimerkiksi Oulussa on 3D-kaupunkimallialusta, joka perustuu kaupungin paikkatietojärjestelmän tietoihin. Yhdistelemällä paikkatietodataa erilaisiin kuvantamismenetelmiin pystytään luomaan luotettava ja todentuntuinen 3D-kaupunkimalli, jota voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Mallin avulla voidaan esimerkiksi mahdollistaa kaupunkilaisten uudenlainen osallistuminen kaavoittamiseen tai sijoittaa suunnitteluvaiheessa oleva talo tontilleen tarkastelua varten. Oulun 3D-kaupunkimalli on saatavana avoimena datana, joten kuka tahansa voi päästä sen avulla tutustumaan kaupunkiin aivan uudella tavalla.

Helsingissä vastaavantyyppistä innovaatioalustojen hyödyntämistä tehdään Kalasataman nopeiden kokeilujen toimintamallin kautta. Espoossa on KYKY-tori, joka toimii oppimisympäristöjen kehitysalustana sekä koulujen ja yritysten kohtaamispaikkana. Turussa vierailukeskus Joki toimii innovaatio-osaamisen promootioalustana ja Tampereella Koklaamo arjen kaupunkiympäristön kehitysalustana. Vantaalla Ratkaisutehdas-toimintamalli hakee vastauksia kaupungin haasteisiin yhteistyössä yritysten kanssa.

Yhteistä näille kaikille on tavoite parantaa palveluja, kehittää liiketoimintaa ja edistää parhaiden käytäntöjen siirtymistä kaupungista toiseen. Kaupungit ja yritykset ovat tehneet yhdessä avoimia innovaatioalustoja, joiden avulla on saatu aikaan asiakas- ja asukaslähtöisiä palveluja.

Oulussa pidettiin kesäkuussa Kaupunki innovaatioalustana –tapahtuma osana 6Aika-strategiaa. Tapahtumassa käytiin läpi alustoja, toimintamalleja, työkaluja ja menetelmiä, joita on syntynyt niin Suomessa kuin maailmalla ja jotka ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Tapahtumassa esiteltiin muun muassa yrityksille suunnattu avoin innovaatioalusta, Citybusiness.fi –sivusto, joka kokoaa suurten kaupunkien kehitysympäristöt ja ekosysteemit samaan paikkaan asukkaiden, yritysten ja eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Samalta sivustolta löytyy myös innovaatioalustan toimijoiden käsikirja. Jaetuista toimintamalleista näkyvimmäksi on noussut Nopeat Kokeilut -toimintamalli, jonka sovelluksilla on eri kaupungeissa tehty yritysten kanssa kymmeniä yhteisiä kokeiluja.

Suomesta alustatalouden veturi

Yleensä alustoiksi mielletään globaalit jätit kuten Google, Amazon tai Facebook. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset nousta alustatalouden veturiksi. Meillä on erinomaista esineiden internet –osaamista ja olemme 5G- ja Oulussa jo 6G-teknologiassa edelläkävijöitä. Suomessa on myös korkeasti koulutettu ja hieman teknologiaan kallellaan oleva kansa.

Alustatalous ja tekoäly ovat hallituksen kärkihankkeita. Hallitus on asettanut tavoitteen, että Suomi luo globaalia alustataloutta. Ennuste on, että vuonna 2030 Suomen kansantaloudesta jo 30 prosenttia tulee alustataloudesta. Tavoite ja ennuste velvoittavat kuntia ryhtymään alustatalouden osaajiksi ja käyttäjiksi.

6Aika-strategian avulla kaupungit pyrkivät vastaamaan näihin haasteisiin. Kaupungin rooli muuttuu palvelun järjestäjästä ja tuottajasta yhä enemmän uusien palvelujen mahdollistajaksi. Suomen kuntien ja tulevien maakuntien tulisikin luoda kehittäjäverkosto, joka jakaa innovaatioita ja kannustaa toisilta oppimiseen ja kokemusten jakamiseen. Kysymys ei ole vain kuuden suurimman kaupungin sisäisestä toimintakulttuurista vaan koko maata koskevasta muutoksesta.

Alustatalous, jonka ilmentymiä kaupunkien innovaatioalustat ovat, on yhteiskunnallisesta muutoksesta nouseva toimintatapa. Varmaa on, että alustamaiset toimintamallit yleistyvät merkittävästi tulevaisuudessa, ja sen myötä syntyy uudenlaisia palveluja sekä uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Teksti on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 17.6.2018. Maanantaina 18.6. 6Aika-strategia palkittiin Brysselissä älykaupunkikehityksen eteen tehdystä esimerkillisestä työstä. Palkinnon myönsi ENTREPS eli The International Board of Entrepreneurs & Business People.

 ENTREPS palkitsee vuosittain parhaita käytäntöjä, aloitteita, henkilöitä ja saavutuksia sekä innovatiivisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ansaitsevat globaalia tunnustusta toiminnassaan. Aiemmin palkinnon ovat saaneet mm. Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton, Meksikon entinen presidentti Vicente Fox, yrittäjä Madi Sharma ja Harvard Business School.

 Lisäksi EU valitsi helmikuussa 6Aika-strategian koheesiopolitiikan 30. juhlavuoden esimerkkihankkeeksi Suomessa.

 

Oulun kauppahallin väistötilaratkaisun takana on yritysten tasapuolinen kohtelu

Viime viikkoina Oulussa on keskusteltu vilkkaasti Oulun kauppahallin tulevasta peruskorjauksesta ja siitä, tulisiko kaupungin tukea kauppahallin yrityksiä väistötilojen rakentamisessa ja vuokraamisessa hallin remontin vuoksi.

On ymmärrettävää, että yrittäjiä ja myös kauppahallin asiakkaita huolettaa se, millä tavalla kauppahallin yritysten toiminta jatkuu peruskorjauksen ajan ja sen jälkeen.

Remontista on väistämättä haittaa toiminnalle, toteutettiin se miten tahansa. Tässä tapauksessa kaupunki on nähnyt parhaaksi, että kauppahalli on kokonaisuudessaan poissa käytöstä remontin ajan ja remonttiaikaa tiivistetään niin lyhyeksi kuin mahdollista. Peruskorjauksessa joudutaan tekemään sellaisia töitä, että niiden vuoksi kauppahallin pitäminen osittain käytössä remontin aikana on käytännössä mahdotonta. Osissa tekeminen johtaisi todella kalliisiin väliaikaisiin järjestelyihin, pitkittäisi hankkeen aikataulua kohtuuttomasti ja aiheuttaisi toiminnallista haittaa kaupan harjoittamiselle.

On myös ymmärrettävää se, että kaupungin päätös olla kustantamatta väistötiloja kauppahallin yrityksille peruskorjauksen ajaksi aiheuttaa harmistusta ja pettymystä. Päätös ei johdu siitä, etteikö kaupunki arvostaisi kauppahallitoimintaa ja –miljöötä ja pitäisi niitä tärkeänä osana Oulua ja kaupungin vetovoimaa. Päätös ei myöskään johdu siitä, että jatkossa remontoituun kauppahalliin haluttaisiin uudenlaisia ketjuyrityksiä, kuten julkisuudessa on spekuloitu.

Keskeinen syy ratkaisuun on se, että kaupunki haluaa kohdella yrityksiä tasapuolisesti. Kaupungin omistamalla Tilakeskuksella on vuokrasopimus Kauppahallista Narikka Oy:n kanssa, joka edelleen vuokraa tiloja yrittäjille.  Tällä hetkellä vuokraus on kaupungille tappiollista noin 136 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että kaupunki subventoi jo nyt kauppahallin toimintaa noin 10 000 eurolla siellä toimivaa yritystä kohti vuodessa. Jos kaupunki järjestäisi väistötilat yrityksille peruskorjauksen ajalle, maksaisi se 529 000 euroa, ja tuki olisi näiltä osin yli 40 000 euroa jokaista kauppahallissa toimivaa yritystä kohti. On jo kysytty, että entä ne muut kaupungin keskustassa toimivat kivijalkayritykset tai väistötiloja tarvitsevat yritykset? Tilanne ei olisi tasapuolinen.

Tämän typpisen tuen estävät myös Euroopan unionin säännökset. Julkisia varoja ei saa kanavoida yksityisiin tai julkisiin yrityksiin eikä tuki saa etenkään kohdistua vain rajattuun osaan yrityksiä. Kaupungin toimenpiteet eivät saa olla sellaisia, että ne voisivat vääristää kilpailua. Nämä kaikki kriteerit täyttyvät ajatuksessa, että kaupunki kustantaisi kauppahallin yrityksille väistötilat peruskorjauksen ajalle.

On selvää, että kauppahallin sulkemisesta aiheutuu kielteisiä vaikutuksia ihmisille, jotka hakeutuvat torialueelle viettämään aikaa, viihtymään ja tekemään kauppaa. Parakkitiloihin investoimalla ei kuitenkaan olisi merkittävästi pystytty lieventämään yrittäjille kohdistuvia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Kaupunki pyrkiikin ratkaisuillaan siihen, että kokonaishaitta niin yrityksille kuin asiakkaille ja torialueella liikkujille olisi mahdollisimman vähäinen. Siksi kauppahallin remontti on tarkoitus ajoittaa yhteen sen viereen nousevan Torihotellin rakennustöiden kanssa.

Haluamme myös helpottaa yritysten tilannetta siten, että peruskorjauksen aloittamisen aikataulua siirretään yrittäjien toiveen mukaisesti alkamaan vasta vuoden 2019 alussa, jolloin kauppahalli on mahdollista pitää auki vuoden 2018 joulukaupan ajan. Lisäksi kaupunki tarjoaa kauppahallin yrityksille apua sopivien väistötilojen löytämisessä muualta keskustan alueelta. Toivomme, että Liikekeskus ja Narikka Oy voivat olla tässä työssä mukana yhdessä Business Oulun kanssa.

Kauppahalli on kulttuurihistoriallinen ja arvokas osa Oulua, ja sellaisena sitä halutaan vaalia jatkossakin. Peruskorjaus on tärkeä toteuttaa, jotta kauppahalli säilyy kunnossa ja voi palvella asiakkaita entistä paremmin ja monipuolisemmin. Hallin yrityspaikat avautuvat entistä ehompina remontin jälkeen, ja tuolloin myyntipaikoista järjestetään tarjouskilpailu. Yrittäjien valinnassa otetaan huomioon paitsi hinta, myös laadulliset tekijät eli se, että yrityksen toiminta soveltuu kauppahallin kokonaisuuteen.

Toivomme, että keskustelu kauppahallista jatkuu hyvässä hengessä ja että siellä toimivat yritykset löytävät peruskorjauksen ajalle itselleen mahdollisimman toimivat tilapäisratkaisut joko kaupungin avulla tai itsenäisesti. Kauppahalli on torialueen helmi, ja nyt on aika kiillottaa se entistä säihkyvämmäksi – ei himmentää sen hohtoa.

Päivi Laajala
Kaupunginjohtaja