Ei viekkaudella tai vääryydellä vaan virkavastuulla

Oulun muutosohjelman toteuttaminen sisältää sivistys- ja kulttuuripalvelujen palveluverkkoselvityksen. Johtoryhmätasolla on linjattu, että viranhaltijat valmistelevat kaksi vaihtoehtoista esitystä rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi. Lukioverkko on osa tätä kokonaisuutta.

Palautetta valmistelijoille on tullut jo tässä vaiheessa. Pääosin päättäjien reaktiot ovat olleet kannustavia, mutta osa ei voi hyväksyä ehdotuksia lukioverkon tiivistämisestä. Ehkä turhan vähälle huomiolle on jäänyt sekin seikka, että vaihtoehtoja on kaksi! Neljälle alueelle esitettävät vaihtoehdot ovat luettavissa Oulun kaupungin nettisivujen Palveluverkko-sivulla.

Merkittävä osa muutosohjelmaa on säästötavoite. ’Oulu haluaa säilyttää elinvoimansa rakenteellisten ratkaisujen avulla’. Mikäli näin ei toimita, vaihtoehtona on henkilöstömäärän vähentäminen sivistys- ja kulttuuripalveluista noin 100 henkilötyövuodella 2020 mennessä. Lukioiden osalta tarvittavat säästöt syntyisivät verkkoa tiivistämällä. Vaihtoehto 1 mukaan tavoiteltaisiin n. 1,4M€ säästöjä ja vaihtoehto 2 mukaan n. 600 000 euron vuotuisia säästöjä. Laskenta perustuu laajemman kurssitarjonnan yhteiseen käyttämiseen, ’lukioresurssituntien’ supistumiseen sekä ohuempaan hallintoon.

Oulun kaupungin lukioissa on vuosina 2013-17 vähennetty opetusta 270 kurssia, vaikka opiskelijamäärä on kasvanut 120:llä. Siis yhden pienen lukion verran! Vuoden 2018 talousarvio ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma eivät tuo helpotusta vaan säästötarvetta on ainakin 30 kurssin verran. Kun toimenpiteitä voidaan tehdä vasta syksyllä uuden lukuvuoden alkaessa, urakka tuplaantuu. Näin ei voi jatkua!

Myönnettävää on, että päätöksenteon valmistelu, tiedottaminen ja vaikutusten arviointi on vaativaa työtä. Edellisellä ’kierroksella’ tuli moitteita siitä, että asioita tuotiin keskeneräisinä tai liian erillisinä päättäjille pureskeltaviksi. Nyt tulee moitteita siitä, että asioita olisi jopa piiloteltu.

Voin vakuuttaa, että lukioverkko haluttiin tuoda keskusteluun osana kokonaisuutta juuri kansalaisraateihin, Oulun raateihin. Tällä haluttiin välttää se, että lukiokeskustelu hautaa kokonaisuuden. Kansalaisraadithan ovat merkittävä osa vaikutusten arviointia, jotka sitten jatkovalmistelussa huomioidaan.

Avoimuuden kannattajana ymmärrän, mikä vaikutus tiedotusvälineillä ja sosiaalisella medialla on. Tarkka päättäjä ja viranhaltija kuitenkin pitäytyy tosiasioissa. Vaihtoehto 1:n mukainen uuden lukion perustaminen Kaukovainiolle ei ole mikään ’jättilukio’ vaan n. 800 opiskelijan koulu, kuten muutkin keskusta-alueen lukiot jo nyt tai lähitulevaisuudessa. Vaihtoehto 2 taas tehostaa tilankäyttöä jo olevassa verkossa. Kummassakin vaihtoehdossa yhdistettäväksi ehdotetun Oulunsalon lukion henkilökunnan kanssa on järjestetty keskustelutilaisuus ennen ehdotusten julkaisemista.

Suuren ja pienen lukion eduista ja haitoista keskustellaan jatkuvasti. Voin väittää, että Oulun lukioissa opetusta, ohjausta, opiskelijahuoltopalveluja ja välittämistä suunnitellaan ja johdetaan tasapuolisesti hyvässä hengessä lukiokoulutuksen johtoryhmässä. En ole kuullut perusteltuja väitteitä jonkun olevan mainittavasti parempi tai huonompi. Kaikista nuorista pidetään hyvää huolta.

Lukiokoulutus on linjattu seudulliseksi palveluksi. Uusi lukiolaki tuonee lukio-opetukselle yhteistyövelvoitteen korkeakoulujen kanssa ja ylioppilaskirjoituksen painoarvo kasvaa. Nuoret valitsevat itse jatko-opiskelupaikkansa eikä heitä voi sijoittaa johonkin tiettyyn lukioon. Tähän peilaten hyvä olisi, että vetovoimaisuudessa ei syntyisi mainittavia eroja koulujen kesken ja ettei koulutuksen laatu kärsisi.

Kunnallisessa päätöksenteossa perusperiaate on tietenkin se, että viranhaltijat virkavastuulla valmistelevat ja päättäjät päättävät. Tämän souvin aikataulun mukaan palveluverkkoesitys luovutetaan kaupunginjohtajalle kuluvan kuun loppuun mennessä.

Pekka Fredriksson,
Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja

Väärää tietoa liikkeellä Oulun museokeskustelussa

Kierikin sali

Museot ja niiden tulevaisuus ovat puhuttaneet viime viikkoina Oulussa. Oulun yliopiston eläinmuseon kohtalosta keskusteltiin vilkkaasti syksyllä, ja muut museot nousivat esiin sen jälkeen, kun kaupungin verkkosivuilla julkaistiin diasarja Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitykseen liittyen. Diasarja ei selvästikään ole ollut tässä kohtaa paras tiedon jakamisen muoto – sen verran virheellistä ja puutteellista tietoa on keskusteluissa ollut liikkeellä.

Tässä muutama virheellinen käsitys ja asian oikea laita:

Kierikkikeskus ollaan ajamassa alas

Ei pidä paikkaansa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta on linjannut tämän vuoden käyttösuunnitelmassa, että Kierikkiä kehitetään voimakkaasti. Keskuksella nähdään olevan edellytyksiä nousta yhdeksi Oulun vetovoimatekijäksi. Se taas edellyttää, että niin Kierikin päärakennus ja kokoelma kuin kivikauden kylä ja kaivausalueet säilytetään.

Virheellinen käsitys on syntynyt todennäköisesti siitä, että palveluverkkoselvityksen väliraportissa mainitaan, että museokeskus Luuppi luopuisi Kierikin päärakennuksesta ensi vuoden alussa. Raportissa kyllä mainitaan myös, että kivikausikylän toiminta jatkuu, mutta ilmeisesti sitä ei ole riittävästi painotettu.

Nykyisin Kierikkikeskus on yli puolet vuodesta suljettuna. Kierikki kaipaa kehittämistä, ja on hyvä selvittää, löytyisikö yksityisen sektorin matkailu- ja palveluyrittäjiltä kiinnostusta asiaan. Se, että kaupunki luopuu Kierikin päärakennuksesta, ei tarkoita keskuksen alasajoa. Päinvastoin, toimenpiteillä on tarkoitus hakea Kierikille uusia kehittymismahdollisuuksia. Tulevaisuus näyttää, millainen konsepti Kierikkiin löydetään.

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmia aiotaan siirtää Vantaalle

Ei pidä paikkaansa. Oulussa on puutteelliset tilat niin sanotun olosuhdevalvotun aineiston säilyttämiseen. Koska tällaisten tilojen rakentaminen on helposti yli 10 miljoonan euron investointi, on järkevää selvittää olisiko jossain muualla sopivaa tilaa käytettävissä. Kovin monia erikoistiloja Suomeen tuskin kannattaa rakentaa. Oulu voisi toki olla yksi tällaisen aineiston sijoituspaikka ja tarjota säilytystilaa muillekin, jos niin päätetään ja tiloihin investoidaan.

Esineistö on säilytettävä asianmukaisesti, ja haluamme toimia tässäkin vastuullisesti. Siksi kuluvan valtuustokauden aikana pyrimme kehittämään yhdessä Museoviraston kanssa säilytystiloille pitkän aikavälin ratkaisun. Näin on linjattu sivistys- ja kulttuuripalveluiden tämän vuoden käyttösuunnitelmassa.

Oulun kaupunki aikoo luopua Pohjois-Pohjanmaan museosta

Tämäkin on virheellinen tieto. Siitä lähtien, kun museo- ja tiedekeskus Luuppi perustettiin, on tavoitteena ollut löytää jokin tila, johon voisimme yhdistää niin museot kuin Tietomaan. Näiden yhdistelmästä voisi tulla ainutlaatuinen historian, taiteen ja tieteen kokonaisuus, joka toimisi niin matkailullisena vetonaulana kuin kiinnostavana kohteena alueen asukkaille ja toimijoille. Muutama vuosi sitten tehtiin jopa suunnitelma, jossa tällainen kokonaisuus sijoitettiin nykyisen Tietomaan vieressä olevan parkkipaikan päälle. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan edennyt päätöksentekoon.

Nyt on pohdittu muun muassa vaihtoehtoa, jossa Luupin uusi toimitila rakentuisi Oulun Ratapiha-hankkeen yhteyteen. Joka tapauksessa pyrkimyksenä on kehittää kokonaisuutta, ei luopua museoista. Ainolan kiinteistön kohtalo selkiytyy, kun Luupin uudesta sijoituspaikasta saadaan päätöksiä. Esitys sijoituspaikasta on tarkoitus tehdä vielä tämän kevään aikana.

Palveluverkkoselvitys on lakkautuslista

Edelleen väärin. Monelle on ehkä jäänyt epäselväksi se, mikä palveluverkkoselvityksen tarkoitus on. Kokonaisuus on hankala hahmottaa ja viestiä, ja ihmisten arkipäivän palveluihin liittyvät asiat herättävät helposti tunteita. Jatkossa panostamme enemmän näiden asioiden viestimiseen.

Palveluverkkoselvitys liittyy toki tarpeeseen löytää säästöjä ja tasapainottaa kaupungin taloutta. Se ei kuitenkaan tarkoita yksiselitteisesti palveluiden heikentämistä. Leikkausten tekemiselle olisi helpompikin tie, jos antaisi niin sanotusti viikatteen vain heilua. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, ja nyt tavoitteena on löytää keinoja pitää yllä tai jopa parantaa kaupunkilaisten palveluja muuttamalla rakenteita ja toimintatapoja. Halvemmallakin voi saada hyvää, kun ratkaisuja mietitään ennakkoluulottomasti ja asiakaslähtöisesti.

Palveluverkkoselvitys luovutetaan kaupunginjohtajalle tammikuun viimeisenä päivänä. Viime viikkojen keskustelu on antanut varmasti monelle taholle eväitä tulevaan päätöksentekoon. Parhaillaan ovat käynnissä Oulun raadit, joissa esitellään aluekohtaisesti palveluverkkosuunnitelmia. Näissä tilaisuuksissa on mahdollisuus päästä keskustelemaan suoraan valmistelijoiden kanssa.

Katso tästä linkistä Oulun raatien aikataulut.

Mika Penttilä
sivistys- ja kulttuurijohtaja, Oulun kaupunki

 

Galaksi – missä liikunta ja luovuus kohtaavat

Kemintien maantieympäristön muuttaminen Oulun pohjoiseksi bulevardiksi on merkittävä hanke, joka luo edellytykset kehittää Ouluun uudenlainen Välivainion ja Alppilan yhdistävä urbaani kaupunginosa. On ollut mielenkiintoista ja silmiä avaavaa olla mukana kehittämässä kaupunkia ja tuomassa toteuttajien näkökulmaa kehitystyöhön jo hankkeen varhaisessa vaiheessa.

Bulevardihankkeen rakentaminen alkaa Välivainion Galaksista, joka sijoittuu nykyisen Välivainion koulun alueelle. Alueen suunnittelun lähtökohtana on Rakennusliike Lapti Oy:n laatima kilpailutyö ”Galaksi”, jonka perusteella kaupunki valitsi Laptin yhteistyökumppaniksi alueen kehittämiseen. Kilpailuun laadittu suunnitelma on lähtökohta, jota kehitetään uuden tiedon ja nyt laadittavan kaavarungon pohjalta.

Välivainion Galaksista on tulossa uudenlainen vetovoimainen asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittymä, jonka henkeä kuvaavat liikunta, luovuus ja digitaalisuus. Galaksi muodostuu kolmesta korttelista sekä alueen sydämeksi muodostuvasta toriaukiosta Galaksi Plazasta, joka yhdistää asukkaat ja julkisen liikenteen sekä alueen lähipalvelut.  Galaksi rajoittuu toiselta sivultaan vihervyöhykkeeseen, mikä tekee asumisympäristöstä rauhallisen ja antaa mahdolliseen virkistymiseen lähiluonnossa.

Galaksista halutaan rakentaa ympäristö, joka tuo liikkumisen osaksi kaikenikäisten arkea. Tavoitteena on, että hyvien liikkumiseen kannustavien laadukkaiden lähiliikuntapalveluiden lisäksi muut toimivat lähipalvelut ja hyvät kulkuyhteydet voivat vähentää yksityisautoilua ja kannustaa omaehtoiseen liikkumiseen. Alueelle suunnitellun vehreän liikuntapuiston kautta on hyvät yhteydet kaupungin kuntoilureiteille ja liikuntapaikoille.

Luovuus tulee näkymään Galaksissa eri muodoissa. Välivainion Galaksille pyritään eri tekniikoin toteuttamaan oma visuaalinen ilme, jonka tavoitteena on luoda alueelle kokonaisvaltainen alueidentiteetti ja muistijälki. Galaksi toimii myös luovana ympäristönä, jossa mahdollistetaan uusien palvelumallien ja erilaisten teknisten ratkaisujen kokeilu ja kehittäminen asukkaiden ja alueen toimijoiden hyväksi.

Rakennetun ympäristön digitaalisuus tulee osaksi Galaksia. Valtavalla vauhdilla kehittyvä digitaalisuus näkyy myös rakennetussa ympäristössä. Digitaalisuuden lisääntyminen tarkoittaa helpotusta ihmisten arkeen. Se voi tarkoittaa älykkäitä valaistusratkaisuja, parempaa sisäilmaa, yhteisöllisiä digipalveluita tai ihan mitä tahansa uutta, jota emme osaa vielä kuvitella. Kaiken lähtökohtana on laadukkaamman ja helpomman arjen kehittäminen automaattisten tai helppokäyttöisten palveluiden ja tuotteiden avulla.

Uuden kehittäminen vaatii uudenlaista näkökulmaa sekä rohkeita kokeiluja. Rakennusliike Lapti on laatinut Välivainion Galaksin yhteydessä tehtävää kehitystyötä varten Business Lab -mallin, jossa Oulun yliopisto, VTT sekä eri alojen yritykset kehittävät yhdessä osaamistaan, tuotteitaan ja palveluja. Galaksi toimii näiden testiympäristönä niin rakentamisen kuin käytönkin aikana. Laptin Business Lab on avoin yhteisö, jossa tehtävään kehitys- ja tutkimustyöhön halukkailla kumppaneilla on mahdollisuus tulla mukaan.

Välivainion Galaksin rakentamista tulee määrittämään alueelle laadittava asemakaava. Asemakaavassa voidaan myös määritellä, minkä tyyppisiä palveluja alueella voidaan toteuttaa ja miten autoiluun alueella suhtaudutaan. Galaksista ollaan laatimassa viihtyisää, liikunnalliseen elämäntapaan kannustavaa elinympäristöä, joka toimii myös luovuuden, luovan ajattelun ja uusien rohkeiden kokeilujen mahdollistavana kehitysalustana. Kun tämä huomioidaan oikealla tavalla asemakaavassa, on Oululla mahdollisuus saada pohjoisen bulevardin varteen uudenlaisen elinympäristön suunnan näyttäjä.

Välivainion Galaksi on bulevardin rakentamisen avaus ja muodostuu koko pohjoisen bulevardin sydämeksi, jonka ympärille uusi urbaani kaupunginosa rakentuu.

Kirjoittaja: Mikko Lohi, rakennuttajapäällikkö, Rakennusliike Lapti Oy
Rakennusliike Lapti Oy on Oulun kaupungin yhteistyökumppani entisen Välivainion koulun ympäristön kehittämisessä.

Opettajien osaaminen mahdollistaa onnistuneen digiopetuksen

Kouluvierailuilla opettajien jututtamisen lisäksi kerättiin aineistoa lomakkeella ja Walk in –työpajaosuudella. Lomakkeelle avattiin avoimien kysymyksien avulla opetustilannetta, jossa hyödynnettiin digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti. Opettajat kertoivat tarkemmin onnistumisen taustalla olevista tekijöistä, joihin lukeutui mm. toimivat ja saatavilla olevat laitteet, opettajan oma osaaminen ja toimivat sovellukset ja hyvä etukäteissuunnittelu.

Digitaalisten ratkaisujen käyttö onnistuneesti on opettajan näkökulmasta usein kasvattanut oppilaiden motivaatiota ja näin tehostanut oppimista. Digitaaliset ratkaisut ovat tuoneet myös helpomman tavan toteuttaa jonkin työvaiheen ja siten myös positiivisen kokemuksen opetustilanteesta. Muistiinpanojen teko ja töiden raportointi on helpompaa, kun voidaan esimerkiksi tehdä portfolio OneNotessa ja hyödyntää oppilaiden tuottamaa kuvamateriaalia sen tukena. Myös töiden seuranta helpottuu, kun opettaja pystyy tarkistamaan oppilaskohtaisen etenemisen ohjelmasta koko opetusjakson ajan. Sanakokeita ei tarvitse tulostaa, vaan voidaan käyttää esimerkiksi Formsilla luotuja kokeita, kustantajan valmiita materiaaleja tai vaikka visailun hengessä Kahootia.

Suosittu visailuohjelma Kahoot

Lomakevastauksia analysoidessamme huomasimme monia hyviä esimerkkejä helpottamaan tai tuomaan lisämaustetta opetukseen. Tässä listattuna muutama digivinkki osaavilta opettajiltamme:

  • Oppilaiden jakaminen ryhmiin tapahtuu helposti esimerkiksi TeamShaken avulla
  • Omien kirjojen tekemiseen voi käyttää Book Creatoria tai OneNotea
  • Animaatioita voi iPadilla tehdä iMotionilla, muilla tablet-laitteilla voi käyttää esimerkiksi Movie Makeria tai Stop Motionia
  • Suunnistamiseen saat uutta näkökulmaa QR-koodien avulla tai viemällä tehtävänannot seppo.io:hon
  • Kyselyitä ja esimerkiksi kielten sanakokeita voi tehdä Kahootin avulla, joka mainittiin oppilaita innostavaksi sovellukseksi
  • Listauksen vapaasti kuvia tarjoavista kuvapankeista löydät täältä: https://www.omnipartners.fi/artikkelit/parhaat-ilmaiset-kuvapankit/
  • GarageBand-sovelluksella voi tehdä omia kappaleita valmiista rytmi- ym. elementeistä
  • Sykemittareiden ja eri älypuhelimien sovellusten avulla voi tarkkailla omaa aktiivisuuttaan tai kuljettua reittiä esimerkiksi liikunnan tunneilla

Opettajien osaaminen on tärkeässä asemassa digitaalisuuden hyödyntämisen suhteen opetuksessa. Tämä tiedostaen pyrimme luomaan kestäviä ratkaisuja osaamisen tukemiseksi ja parantamiseksi hyödyntäen esimerkiksi Opeka-kyselyn vastauksia ja aineistoamme Oulun koulujen ”digiloikan” kehitystyössä.

Digiloikka 2020 –tiimi

Koulujen digitalisuuden kehittämistä rehtorifoorumilla

Aikaisemmassa tekstissä kerroimme, että kouluvierailuiden jälkeen järjestämme mm. osallistavia työpajoja, joissa kehitämme aineiston pohjalta perusopetuksen nykyistä tilannetta. Näistä yksi järjestettiin tiistaina 7.11.2017 Hiukkavaaran monitoimitalolla. Hiukkavaaraan kokoontui peruskoulujen rehtoreiden kehittämisfoorumi, jonka aiheena oli digitaalisuuden kehittäminen kouluissa. Paikalle kokoontui reilun 50 henkilön asiantuntijaryhmä sisältäen rehtoreiden lisäksi henkilöitä mm. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden HR:stä ja ICT-tiimistä.

Työpajatyöskentelyä Hiukkavaaran koululla

Päivän ohjelmasta vastasi Digiloikka 2020 -projektitiimi, joka esitteli kouluvierailuilta kerättyä aineistoa galleriakävely-muodossa. Digiloikkarit vierailivat kevään ja syksyn 2017 aikana kaikissa Oulun peruskouluissa, yhteensä 67:ssa kouluyksikössä. Aineistoa varten haastateltiin koulujen rehtorit ja TVT-vastuuopettajat sekä osallistettiin työpajatyöskentelyyn yli 700 opettajaa.

Esittelyn jälkeen läsnäolijat pääsivät laatimaan kehittämistoimenpiteitä aineistosta nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kehittämistoimenpiteitä laadittiin neljässä ryhmässä, joiden aiheet olivat 1) osaamisen kehittäminen, 2) tekninen tuki, 3) laitteet ja verkot, 4) ohjelmistot ja oppimisympäristöt.

Digiloikka-tiimi työstää parhaillaan kouluvierailuaineiston pohjalta selvitysraportta koulujen digitaalisuuden nykytilasta. Tämän jälkeen työpajoissa laadittuja toimenpiteitä käytetään pohjana työstäessä Oulun perusopetuksen digikehittämissuunnitelmaa. Nykyisiä toimenpiteitä täydennetään vielä tammikuussa rehtoreille suunnatussa johtamisen työpajassa.

Digiloikka 2020 -projektiimi
Anssi, Sara ja Ville

Oulun Tuotantokeittiön toimitusjohtaja: ”Voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa?”

Maittavan ja ravitsevan ruoan merkitys on suuri meille jokaiselle, mutta etenkin kasvuikäisille. Lukuisat tutkimukset kertovat ravinnon laadun tärkeydestä ja linkittävät sen suoraan ihmisen fyysiseen kehittymiseen ja oppimiskykyyn. Ruokailutottumukset, energian kulutus ja tarjonnan monipuolisuus ovat muuttuneet aikojen saatossa ja ravinnolta vaaditaan nykyään paljon enemmän kuin ennen. Siihen on syynsä. Se mitä syöt vaikuttaa laajasti yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi ihmiset ovat nykyään paljon valveutuneimpia ruoan suhteen kuin ennen, mikä on hyvä ja yhteiskunnallisestikin tärkeä asia.

Mutta otsikon kysymykseen viitaten, voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa? Tähän voin antaa vastauksen, että kyllä voi ja sen ehdottomasti pitää olla, mutta helposti se ei onnistu. Ei ilman kovaa työtä, uuden oppimista, tuotekehittelyä, tarkempaa suunnittelua, töiden jatkuvaa organisoimista, hyvää ammattitaitoa ja sitoutumista työtehtäviin ja mikä tärkeintä, nöyrää asennetta, kiinnostusta omaa työtänsä kohtaan sekä uskoa ja luottamusta tulevaan.

Uusi ympäristö, kohteiden ja valmistettavan ruoan suuri määrä ja toimintatapa luovat omat haasteensa. Se tiedetään kaikki, eikä sitä voi käydä kieltämään. Toimintaympäristö ja puitteet on nyt annettu, mutta se ei silti saa tarkoittaa sitä, ettei ruoan laatu, maku ja rakenne voisi olla silti hyvää, parhaimmassa tapauksessa jopa erinomaista. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite ja etu.

Joka tapauksessa meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ruoan laatu vastaa vaatimuksia myös tässä uudessa haastavassa toimintaympäristössä. Vastaavaa ei tässä laajuudessa ole ennen tehty.

Toimintaympäristö luo uusia vaatimuksia toiminnalle. Tuotteet tulee mm. merkitä erillä tavalla kuin ennen. Paljon tarkemmin, mikä saattaa herättää aluksi kummastusta. Tuotteita ja reseptejä on oltava huima määrä. Osa resepteistä on valmiita ja hyväksi todettuja, mutta paljon on myös sellaisia, jotka vaativat edelleen hiomista ja kehittämistä, jopa kokonaan uusien luomista.

Lisääntyvät erikoisruokavaliotarpeet tuovat omat haasteensa mukaan.  Valmistustapojakin on erilaisia, ja oikein valjastettuna ne auttavat saavuttamaan paremman lopputuloksen. Asiakaskohteiden omat vaatimukset ovat myös jonkin verran toisestaan poikkeavia, jotka nekin täytyy omaksua. Kaikkiaan on paljon uutta opittavaa. Paljon samanlaista, mutta ei täysin samaa. On uhkia, mutta myös mahdollisuuksia.

Olemme täysin uuden edessä ja vasta aloittamassa toimintaa. Onnistuminen sellaisessa ympäristössä ei tule ilmaiseksi. Massatuotantoleimasta emme pääse eroon, ja se on meidän taakkamme, joka on kannettava nöyrästi jatkuvasti toimintaamme kehittäen. Henkilöstö toimii ihailtavasti, huolimatta paljon aiemmasta poikkeavasta uudesta toimintaympäristöstä. On perustettu suuri Tuotantokeittiö, jopa yksi Suomen suurimmista. Se herättää epäluuloja ja varauksellisuutta mutta myös kiinnostusta sekä paljon odotuksia. Ihan syystä.

Onnistumiset ja kannustamiset kasvattavat luottamusta omaan tekemiseen ja auttavat eteenpäin. Epäonnistumiset tietenkin harmittavat joka kerta kuten kuuluukin, välillä kovastikin, mutta niistä emme saa lannistua vaan sitäkin tarvitaan, jotta toiminta kehittyy. Jos jokin ei ole onnistunut halutulla tavalla, niin pahoittelemme tapahtunutta ja nöyrästi korjaamme toimintaamme. Paljon onkin vielä tehtävää, aivan joka saralla ja sitä työtä jatkuvasti teemme.

Kiitämmekin kannustavasta asenteesta, jota olemme paljon saaneet! Työ, jota teemme, on vasta alkuvaiheessa. Joka päivä kehitymme ja se hetki, että voimme vastata täysin odotuksia, ei tule itsestään, vaan se syntyy haasteiden, onnistumisien ja epäonnistumisienkin kautta. Niitä aikoja elämme nyt kun olemme uuden äärellä, tekemässä jotain sellaista mitä ei aikaisemmin ole tehty. Näistäkin hetkistä tulee meidän olla kiitollisia ja ottaa katse kohti tulevaa. Tehdä maukasta ja ravitsevaa ruokaa, joka päivä.

Toni Kalliorinne
toimitusjohtaja
Oulun Tuotantokeittiö Oy

Ps. Olemme koonneet yhteen vastauksia meille saapuneisiin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Usein kysyttyjä kysymyksiä Lööki-suurkeittiön ruuasta

Oulun Tuotantokeittiö Oy vastaa.

Olemme saaneet ruuasta monenlaista palautetta ja paljon kysymyksiä. Olemme nyt koostaneet yhteen meille useimmin tulleita kysymyksiä ja niihin vastauksia.

Miksi ainesosaluetteloissa on niin paljon e-koodeja ja muita aineksia mitä ennen ei ole ollut?

Elintarvikkeiden ainesosaluettelon merkitsemistä ohjaa elintarvikelaki. Kun toimitaan yritystoiminnassa, jossa tuotetta myydään, niin tulee kaikki ainesosat olla tarkoin merkittynä ja avattuna. Enää ei riitä, että merkitään jauheliha, peruna ja lihaliemikuutio, vaan esimerkiksi myös lihaliemikuution ainesosat tulee olla tarkoin purettuna esille ja sieltä saattaa paljastua ruokailijalle yllätyksiä, joita ennen ei ole osannut huomioida. Raaka-aineet ovat edelleen samat, samoilta sopimustoimittajilta hankittu ja mitään lisäaineita ei ole ruokiin lisätty tuotantokeittiön toimesta.

Miksi ruoat maistuvat niin suolattomilta?

Suola on ravitsemussuosituksiin liittyvä asia ja suolan määrä on tarkoin määritelty.  On totta, että aikuiseen makuun joissakin ruuissa saisi suolaa olla enemmän, mutta tämä on kuitenkin mahdollista ruokailijan itse säätää lisäämällä suolaa makunsa mukaan. Ravitsemussuosituksia tulee meidän kuitenkin noudattaa.

Miksi ruoka tulee nyt ties mistä, eikä kotimaista ja lähiruokaa hyödynnetä?

Elintarvikkeet hankitaan edelleen samoilta sopimustoimittajilta kuin ennen. Raaka-aineita käytetään monipuolisesti suositusten mukaan, kuten lähiruokaa, kasviksia, luomua ja pääasiassa kotimaisia tuotteita aivan kuten ennenkin.

Miksi kala- ja kanapihvejä ei enää erota toisistaan, eikä tiedä onko kyseessä liha- vai kalapulla?

Kappaletavaratuotteet kuten liha-, kala- tai kanapihvit, pyörykät ym. ovat edelleen samoja tuotteita kuin ennenkin. Osa kohteista tilaa tuotteet suoraan sopimustoimittajalta asiakaskohteisiin, ja ne siellä valmistellaan tarjoiltavaksi. Palautetta saamme myös näistä tuotteista, joita emme valmista emmekä toimita asiakaskohteisiin. Tähänkin panostetaan yhdessä, yhteistyöllä sekä ennakoinnilla ja tiedottamisella.

Miksi tuotteet pakastetaan, vaikka pakastetut tuotteet huonontavat ruoan laatua? Varsikaan perunat eivät kestä pakastamista.

Tuotantokeittiö ei toimita pakastettuna tuotteita. Ei etenkään perunoita. Normaalit tuotteet valmistetaan ja toimitetaan kohteisiin joko kuumana ns. kuumatoimituskohteisiin yli 60°C-asteisena tai jäähdytettynä 0 – +4 °C-asteisena ns. kylmätoimituskohteisiin. Lämpötilat määrittelee elintarvikelaki.

Miksi yksinkertainenkin ruoka voi olla niin haastavaa tehdä kunnolla tai miten voi olla mahdollista, että ruoka on toisaalla ihan hyvää ja toisaalla laatu ei vastaa odotuksia?

Se miksi yksinkertainenkin voi olla joskus haastavaa, johtuu siitä, että reseptit ovat muun muassa eri valmistusmenetelmistä johtuen hieman erilaisia. Eivät kaikki, mutta useat kuitenkin. Haastetta valmistukseen tuovat uudet koneet ja laitteet sekä myös osaltaan uusi reseptiikka, jota meidän pitää edelleen hioa ja kehittää systemaattisesti. Nämä ovat keinoja, joilla saamme siitä omaan tuotantoomme toimivan. Ensiarvoisen tärkeää on saada ruoka padasta asiakkaalle mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti. Lisäksi kohteissa kuumennettava ruoka tulee osata kuumentaa/kypsentää oikein, jotta lopputulos säilyy haluttuna. Kohteiden valmistus- ja kuumennusohjeiden tulee olla oikeanlaiset laitteet ja varusteet huomioon ottaen. Tämä meidän tulee osata ennakoida ja meidän tulee korjata reseptit, kypsennysajat ja valmistusohjeet sellaiseksi, että lopputulos on asiakkaan lautasella juuri halutunlainen. Tämä myös vaatii jatkuvaa yhteistyötä Serviisin ja kohdekeittiöiden kanssa.

Miksi mikään ei muutu, vaikka olemme antaneet palautetta?

Kyllä muuttuu. Palaute on tärkeää, vain sen perusteella osaamme tehdä korjaavia toimenpiteitä. Kuten korjata reseptejä sekä parantaa ohjeistuksia, ennakointia ja tiedottamista. Ruokalistakierto on viisi viikkoa. Eli sama ruoka on tarjolla vasta viiden viikon päästä seuraavan kerran, jolloin viimeistään palauteen vaikutukset tulisi olla näkyvillä. Toki hyödynnämme palautteita vastaaviin resepteihin, jotta kehittyminen reseptien ja toiminnan suhteen on mahdollisimman nopeaa.

Valmistettavien tuotteiden variaatioita on paljon. Joka päivälle on eri kastikkeet tai keitot, ravintolisäkkeet, vuokaruoat, jälkiruoat, kasvisruoat, välipalat ja kaikkien näiden vaihtoehtojen erityisruokavaliomuunnokset, joita niitäkin on eri laskelmien mukaan jopa yli 200 eri vaihtoehtoa. Lisäksi näille resepteille tulee olla oikea, oma valmistusmenetelmänsä aina asiakaskohteen mukaan, joita niitäkin on erilaisia. Kuumavalmistus eli Cook and Hold, kypsennä ja jäähdytä -menetelmä eli Cook and Chill ja kylmävalmistusmenetelmä eli Cook Cold. Nämäkin asettavat kaikki resepteille omat vaatimuksensa, sillä kaikki reseptit eivät sovellu kaikille valmistusmenetelmille.

Yhdessä nämä tekevät sen, että käytössä on koko ajan jopa 350-500 eri reseptiä tai reseptien muunnoksia.  Lisäksi ovat yksilölliset erityisruokavaliot, joiden tulee olla ensisijaisesti turvallisia, mutta myös maukkaita. Kaikissa näissä vaihtoehdoissa olisi joka tapauksessa onnistuttava, koska siitä tosiasiasta ei voida tinkiä, että ruoan täytyy olla maistuvaa, ravitsevaa ja turvallista joka kerta. Näiden reseptien saattaminen sellaiseksi, että ne myös onnistuvat joka kerralla nyt ja tulevaisuudessa, ei kuitenkaan onnistu helpolla eikä varsinkaan ilman asianmukaista palautetta. Toki se vaatii myös aikaa, mutta pyrimme tekemään korjaukset aina mahdollisimman nopeasti ja riittävän laadukkaasti.

Oulun Tuotantokeittiö Oy

Digiloikka 2020 -projekti kouluvierailuiden jälkeen

Viimeinen kouluvierailu pidettiin 13.10. Madetojan lukiossa ja Pohjankartanon koululla. Kokonaisuudessaan saimme etuoikeuden vierailla kouluvierailuiden aikana yhteensä 67 peruskouluyksikössä ja 11 lukiossa.

Projektin seuraavassa vaiheessa teemme projektitiiminä osittain päällekkäin kolmea eri tehtävää:

  • Raportoimme kirjallisesti nykytilan selvitystä peruskoulujen ja lukioiden digitaalisuudesta
  • Järjestämme osallistavia työpajoja, joissa kehitämme aineiston pohjalta perusopetuksen nykyistä tilannetta
  • Kirjoitamme kirjallista toimintaohjeistusta seuraaville askeleille, joiden kautta kaupungin digitaalisuutta voitaisiin lähteä perusopetuksessa kehittämään eteenpäin

Olemme saaneet perusopetuksen ja lukioiden kouluvierailuilta yli 120 nauhoitettua haastattelua (sekä rehtorit ja TVT-vastuuopettajat) ja 727 Walk in -työpajojen vastauslomaketta opettajilta. Odotamme vielä marraskuun viimeisenä päivänä valmistuvaa Opeka-kyselyn aineistoa, josta saamme luettavaksi ja analysoitavaksi arvioilta noin 700 peruskoulun opettajan vastaukset.

Kiitos jokaiselle koululle, jossa saimme vierailla ja kiitos jokaiselle rehtorille ja TVT-vastuuopettajalle, joka varasi aikaa haastatteluille. Seuraavaksi lähdemme viemään aineiston antia eteenpäin eri sidosryhmille kaupungin sisällä.

Projektissamme keväästä saakka mukana ollut Anne Koskela (kuvassa toinen oikealta) siirtyi sivistys- ja kulttuuripalveluiden sisällä uuteen projektiin lokakuun alusta. Projekti kantaa nimeä Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ja on osana laajempaa 6Aika-hanketta.

Annen projektin päätavoitteena on edistää käyttäjälähtöisten oppimisympäristöjen kehittymistä kuutoskaupungeissa. Hankkeessa rakennetaan hankepartnereille yhteinen viitekehys koskien yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, kaupunkien ja käyttäjien yhteiskehittämistä luomalla yhteiskehittämiselle toimivat ja selkeät toimintamallit. Tuloksena tavoitellaan myös uusia tai kehitettyjä fyysisiin tai virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja, tuotteita tai teknologioita. Näin yhteiskehittämisestä hyötyvät niin oppimisympäristöjen käyttäjät kuin ratkaisuja tuottavat yritykset.

Digiloikka 2020 ja Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ovat jo tehneet ja tulevat tekemään yhdessä asioita tulevien kuukausien aikana Oulun kaupungin koulujen digitaalisuuteen ja toimintakulttuuriin liittyen.

Tsemppiä ja menestystä Annelle uuteen projektiin!

Digiloikka 2020 -projektiimi
Anssi, Sara ja Ville

Bulevardi Kemintielle

Kemintien ympäristö Alppilassa ja Välivainiolla tulee lähivuosina uudistumaan voimakkaasti. Alueelle laaditaan vuoden 2017 aikana kaavarunko, jolla ohjataan asemakaavojen muutoksia ja alueen usean vuoden aikana tapahtuvaa vaiheittaista rakentamista. Keskeisenä muutoskohteena on itse Kemintien liikenneympäristö ja kaupunkikuva siten, että se bulevardisoinnin myötä muuttuu maantiemäisestä ympäristöstä kantakaupunkimaiseksi eläväksi katutilaksi.

Lähtökohdat yleiskaavasta

Kemintien ympäristön keskeiset kehittämistavoitteet on määritelty Uuden Oulun yleiskaavassa. Sen mukaisesti keskustan ja yliopiston välistä aluetta kehitetään toiminnoiltaan monipuolisena, kaupunkikuvaltaan urbaanina, vehreänä ja tiiviinä sekä korkealaatuiseen kävely- ja pyöräily-ympäristöön ja joukkoliikenteeseen perustuvana kaupunkiympäristönä.

Yleiskaavan mukaisesti erityistä huomiota tullaan kiinnittämään rakentamisen korkeaan tehokkuuteen, kaupunkikuvan korkeaan laatuun, katutason elävyyteen, eri kulkumuotojen yhteensovittamiseen sekä kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristön viihtyisyyteen, houkuttelevuuteen ja toimivuuteen.

Bulevardi yhdistää

Bulevardisointi yhdistää keskustan ja Linnanmaan nykyistä paremmin toisiinsa. Edullinen sijainti keskustan ja Linnanmaan puolivälissä mahdollistaa uusien asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen rakentamisen kaupungin parhaan joukkoliikenteen ja parhaiden pyöräilyreittien äärelle.

Tulevan bulevardiympäristön tiivis ja monipuolinen rakentaminen yhdistää myös Alppilan ja Välivainion alueet fyysisesti ja toiminnallisesti toisiinsa. Muutos mahdollistaa koko Alppila-Välivainio-alueen väestömäärän ja palvelujen merkittävän kasvun ja bulevardin ympäristöstä muodostuu yhdistyvän alueen viihtyisä keskus.

Kemintien bulevardisointi luo Oululle ja oululaisille uutta, korkeatasoista kaupunkiympäristöä ja lisää uudenlaisia vaihtoehtoja asumiseen ja yrittämiseen. Alue tarjoaa asukkaille ja yrityksille houkuttelevan sijainnin, joka on erinomaisesti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Keskustan pohjoisen sisääntuloväylän sekä sen ympäristön uudistaminen korkealla laatutasolla tulevat vahvistamaan Oulua rohkeasti uudistuvana pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina.

Kaupungin keskeisillä alueilla varaudutaan yleiskaavan mukaisesti raitioliikenteeseen erityisesti Linnanmaan kampuksen, keskustan ja yliopistollisen sairaalan välillä. Kemintiellä on jatkossakin suuri merkitys ajoneuvoliikenteen pääkatuna ja keskustan sisääntuloväylänä.

Luonnokset nähtäville

Kemintien kaavarungon suunnittelu käsittää alueen toiminnot, mitoituksen, luonteen, liikenteen, katujen, ympäristön, liikunnan sekä energia- ja vesihuollon perusratkaisut. Yhtä aikaa kaavarungon kanssa laaditaan alueelle liikenteen- ja ympäristön yleissuunnitelma.

Loka-marraskuussa 2017 asetetaan nähtäville kolme kaavarunkomallia, jotka esittelevät erilaisia alueen kehittämistapoja. Oleellisin muuttuja on alueen tuleva asukasmäärä, joka vaikuttaa suoraan tulevan palvelutarjonnan määrään ja sitä kautta merkittävästi myös katukuvaan ja alueen elävyyteen. Kaavarunkomallit sisältävät myös erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisutapoja mm. nykyisen Kemintien linjauksen, liikkenneverkon, korttelirakenteen ja viheralueiden osalta.

Lue lisää

Rehtorihaastattelut osana kouluvierailuja

Kouluissa käydessämme haastattelemme aina TVT-vastuuopettajien lisäksi rehtorit. Osassa haastatteluissa on ollut mukana myös koulujen varajohtaja. Haastattelut aina nauhoitetaan, litteroidaan ja analysoidaan jokainen.

Tähän mennessä olemme pitäneet reilut 40 rehtorihaastattelua, ja kokonaisuudessaan vuoden aikana tulemme pitämään yhteensä noin 60 haastattelua koulujen johtajille.

Rehtoreita haastatellessamme olemme käyttäneet seuraavia kysymyskategorioita:

  • Johtaminen ja strategia
  • Resurssit
  • Opettajien työ
  • Käytännöt, normit, linjaukset
  • Yhteistyö ja tulevaisuuden tila

Haastattelut ovat kestäneet keskimäärin 32 minuuttia.

Rehtoreilla on ollut painavaa kerrottavaa koulujen digitaalisuuteen liittyen, ja esimerkiksi lukioiden osalta erityisesti sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistautuminen ovat vaikuttaneet merkittävästi koulujen työskentelyyn.

Kirjoitamme kaikkien vierailujen jälkeen lisää konkreettisista havainnoista, joita kouluilta on löydetty.

–Digiloikka 2020 -projektiimi
Anne, Anssi, Sara ja Ville