Pelisäännöt selviksi

Ari Heikkinen

Ari Heikkinen

Olisi kummallista, jos yli 30 000 turvapaikanhakijan saapuminen Suomeen muutamassa kuukaudessa olisi sujunut huomaamatta ja ongelmitta. Kukaan ei tiedä varmuudella, kuinka suuri osa tulijoista palautetaan ja kuinka moni jää tänne Suomeen pitemmäksi aikaa, ehkä pysyvästikin. Hallitus on 8.12. linjannut turvapaikkapolitiikkaa, ja niiden suuntaviivojen pohjalta viranomais-Suomi elää ja ratkoo ilmiön tuomia pulmia.

Arki-Suomi puolestaan sinnittelee käytännön elämästä kumpuavien isompien ja pienempien haasteiden kanssa: turvapaikanhakijat ovat järkyttäneet monen paikkakunnan hiljaiseloa. Oman mausteensa soppaan tuo myös äärinationalisti-Suomi terrorismiin rinnastettavine polttopulloiskuineen.

Turvallisuus on suhteellista, koettu turvallisuus todellisuutta

Turvallisuus on luottamusta muihin ihmisiin, myös vieraisiin ihmisiin. Turvallisuutta on, että voi pelkäämättä liikkua ja oleskella niin kotiympäristössä kuin julkisilla paikoilla. Liioittelematta voi sanoa, että koettu turvallisuus on osalla suomalaisista järkkynyt. Näin on käynyt myös Oulun seudulla. Turvapaikanhakijoiden saapuminen suomalaiseen arkeen ei ole tapahtunut ilman vaikutuksia, joita on toki osattu hiukan ennakoida mutta joita ei ole kyetty hallitsemaan. Liian moni eri-ikäinen nainen ja tyttö kokee nyt ulkona liikkuessaan turvattomuutta. Jos sitä on todellisuudessa ollut ennenkin, nyt sen kokeminen on aivan toisissa mittasuhteissa. Valitettavasti osittain se saattaa olla myös aiheellista.

Kulttuuriset tulkinnat viesteistä voivat olla hyvinkin erilaisia. Silmiin katsominen, hymy, käteen koskeminen – aran ihmisen rohkea ilmaus toisen hyväksymisestä ihmisenä. Entäpä jos toisessa kulttuurissa kasvaneen saaman käsityksen mukaan nainen ei katso silmiin, ei keskustele kahden kesken tuttavallisesti, pysyttelee poissa kosketusetäisyydeltä? Entäpä jos edellä mainittu käytös voidaankin tulkita pitkälle menevänä lupauksena intiimistä tuttavuudesta?

Voihan olla, että turvapaikanhakija on yhtä ymmällään, mitä oikein tapahtuu ja mitkä ovat odotukset. Jos hän on saanut käsityksensä länsimaisesta seurustelukulttuurista amerikkalaisista elokuvista tai jopa aikuisviihteestä, yhteentörmäyksiä on odotettavissa.

Vastuullinen tapa tarttua tilanteeseen tunnustaa tosiasiat, ei paisuttele eikä vähättele. Ei ole tarvetta leimata ketään, eikä rakentaa vastakkainasettelua saati pelotella. On kuitenkin reilua, että suomalaiset nuoret, erityisesti herkässä iässä olevat tytöt, saavat lisää tietoa kulttuurisista eroista, pystyäkseen erilaisissa tilanteissa pitämään huolta omasta turvallisuudestaan. On tiedettävä, että eri kulttuureissa kasvaneet ihmiset tulkitsevat samoja viestejä hyvinkin eri tavoin. – Ja sen tiedostaminen ei tarkoita elämänpiirin rajoittamista, vaan terveen itsesuojeluvaiston käyttöönottoa uusissa tilanteissa. Tähän tarkoitukseen valmistellaan pikaisesti infopaketti, joka käydään yläkoulujen rehtorien johdolla kaikkien oppilaiden kanssa läpi, asiantuntijoita hyödyntäen.

– Ja se ilmeinen: ihan vastaavalla tavalla pelisäännöt pitää aina vain uudelleen teroittaa turvapaikanhakijoille. Suomessa naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Naiset ja tytöt saavat täällä itse päättää kenen kanssa ovat tekemisissä, ja he itse asettavat ne rajat, mikä on kussakin suhteessa sopivaa ja sallittua. Naisten tuijottelu, perään viheltely, ohikulkiessa esitetyt tiedustelut poikaystävän olemassaolosta tai härskit ehdotukset eivät kuulu täällä tapoihin! Saati sitten naisten seuraaminen heidän kulkiessaan kaupungilla tai kotiinsa – siitä voi aivan aiheellisesti saada poliisin peräänsä. Ja kahdenkeskisissäkin tilanteissa naisen ei on ei! Siinä taitaa olla osalla kantasuomalaisistakin vielä oppimista.

Koko kaupunki kotouttaa

Merkittävä osa tänne Ouluun saapuneista turvapaikanhakijoista jää ehkä pysyväisesti tänne. Vastuullinen yhteisö ottaa heidät jäsenikseen viipymättä, sillä eristäminen ja vieroksuminen johtavat sellaisiin ongelmiin, joista on otettava oppia muualta Euroopasta. Joutenolo ja työttömyys aiheuttavat syrjäytymisuhan ja alttiuden kuulla vaikkapa Isiksen värvärien houkutuksia. Jo nyt ennen kuin turvapaikkapäätökset on saatu, hakijat on saatava kaikki kielikoulutuksen piiriin ja hallituksen linjausten mukaisesti mitä pikimmin työelämään kiinni. Tässä tarvitaan niin viranomaisten kuin kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimijoiden yhteisiä ponnistuksia.

Oulun seudulla yhteispeli esikotouttavassa työssä on jo hyvässä vauhdissa ja eri tahot tekevät asioita koko ajan paremmin koordinoidusti. Oulun kaupungin alueella olevissa turvapaikanhakijoiden majoitusyksiköissä osaamiskartoitukset ovat menossa – samassa yhteydessä selvitellään kunkin kiinnostusta eri alojen töihin tai tarvetta lisäkoulutukseen. Kaikissa yksiköissä on meneillään kielikoulutuksia, joiden myötä turvapaikanhakijat saavat opin suomenkielen alkeissa. Erityisesti kolmannen sektorin toimijat ja vapaaehtoiset puolestaan järjestävät harrastus- ja ystävätoiminnan luonteisia aktiviteetteja, jotta turvapaikanhakijoiden elämä ei olisi liian passivoivaa. Näihin hommiin pääsevät mukaan kaikki kiinnostuneet, yhteyttä voi ottaa esim. SPR:n, Vuolle Setlementin, ODL:n, Vastaanottokeskusten tukiyhdistyksen tai eri seurakuntien toimijoihin.

Oulun kaupunki on osaltaan halunnut tukea omia työntekijöitään laatimalla ohjeita siitä, miten kaupungin työntekijät omissa tehtävissään voivat osallistua turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten yhteisten pelisääntöjen rakentamiseen. Ohjeissa mm. rohkaistaan osallistumaan ja puuttumaan sellaisiin tilanteisiin, joissa jokin osapuoli selvästikin tarvitsee apua tai tukea. Suomalainen mentaliteetti, jonka mukaan emme puutu ympärillämme oleviin tapahtumiin muuten kuin kummastelemalla ja jälkikäteen kritisoimalla, täytyy muuttua, jotta esimerkiksi edellä mainitut viestinnässä olevat erot tulisivat kaikille osapuolille selvemmiksi. Vaikka ohjeet on laadittu kaupungin työntekijöille, voi niitä soveltaa koskemaan kaikkia oululaisia.

Kotouttaminen on meidän kaikkien oululaisten asia, vaikka virallisesti vastuu on viranomaisilla. Ilman koko yhteisön sitoutumista toteutus ontuu ja tulokset voivat jäädä vaatimattomiksi.

Ari Heikkinen
Oulun kaupunki
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Mihin Oulu kykenee?

Ari Heikkinen

Ari Heikkinen

Tänään 11.9. Forum24-lehdessä on haastatteluni, joka perustuu näihin kirjallisiin kysymyksiin ja vastauksiin:

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen (kesk.) ja kaupunginjohtaja Matti Pennanen julkistivat viime viikolla yhteisen kannanoton turvapaikanhakijoita koskevaan ajankohtaiseen kriisiin,  heidän väliaikaiseen majoittamiseensa Ouluun.

Kannanoton viesti oli selkeä: Oulu kantaa asiassa vastuunsa.

1. Miten Oulun kaupunki on vastuunkannossa mielestäsi onnistunut yksin ja yhteistyössä muiden kanssa?
Turvapaikanhakijatilanne on tullut niin Oulun kaupungille kuin muillekin toimijoille yllätyksenä. Yhteistyö Oulun vastaanottokeskuksen, poliisin ja SPR:n kanssa on sujunut hyvin. Samoin kolmannen sektorin toimijat ja vapaaehtoiset ovat päässeet nopeasti liikkeelle, ja kaupungin yhteistyö sujuu kaikkien kanssa mainiosti. Mutta. Nopeasti kasvaneesta tulijamäärästä johtuen olemme viime viikot eläneet kädestä suuhun turvapaikanhakijoiden hätämajoituksen järjestelyissä. Ketään ei ole haluttu jättää yöksi taivasalle ja siinä on onnistuttu, joten lopputulema vastuunkannosta on totta kai positiivinen.

2. Miltä tulevat viikot näyttävät, mihin määrään asti Oulun kaupungin ja sen kumppanien rahkeet riittävät?
Mahdoton kysymys. Jos kehitys jatkuu edellisten viikkojen ja kuukausien mukaisena, turvapaikanhakijoiden viikoittainen määrä kasvaa edelleen, minkä seurauksena hätämajoitustarve senkun kasvaa. Uusia tiloja pitää pystyä osoittamaan näihin tarkoituksiin vähintään viikottain. On tärkeää, että muutkin kunnat koko Pohjois-Pohjanmaalla osallistuvat taakanjakoon. Tiedossani on, että useissa kunnissa tutkitaan mahdollisuuksia ja Limingassa on jo tehty päätös osallistumisesta, se on hieno juttu! Vain yhteisin ponnistuksin tästä selvitään kunnialla. Niin, rahkeiden pitää vaan riittää.

3. Mille tahoille antaisit erityisesti kiitosta tämän kriisin akuutista hoitamisessa?
Tähänastisesta on päästy kuivin jaloin yhteistyöllä, jossa ovat mukana Oulun vastaanottokeskus, SPR, poliisi, muut valtion viranomaiset, seurakunnat ja tietenkin tuore tukiyhdistys ja kaikki vapaaehtoiset, jotka ovat olleet kiitettävästi liikkeellä. Minusta erityiskiitoksen ansaitsevat tavalliset oululaiset, jotka ovat reagoineet inhimilliseen hätään alkamalla tosi nopeasti koota hätäapua sitä tarvitseville – vaatteita, polkupyöriä, hygieniatuotteita, kaikkea laidasta laitaan virtaa tukiyhdistyksen organisoimaan keräykseen. Oulu auttaa yhdessä.

4. Ymmärrätkö niitä oululaisia, myös oululaisia päättäjiä, jotka suhtautuvat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon kriittisesti, jopa sitä vastustaen?
On aivan oikein esittää kriittisiä kysymyksiä siitä, millaisin motiivein tulijat ovat liikkeellä, niinhän viranomaisetkin tekevät. Tulijoiden taustat, turvapaikan todellinen tarve ja tuloreitti kuuluu selvittää, jotta toimitaan kansainvälisten sopimusten ja Suomen lainsäädännön mukaisesti. On selvää, että kaikki tulijat eivät täytä turvapaikkakriteerejä. Kannustan kaikkia päättäjiäkin ennakkoluulottomasti ottamaan selvää siitä, miten turvapaikkaprosessi menee. Uskon tiedon lisäävän luottamusta siihen, että viranomaiset toimivat asiassa oikein. Hädänalaisia kuuluu auttaa ja autetaan.

5. Mitä muuta haluat tästä asiasta sanoa?
Turvapaikanhakijoiden tulva tuskin ihan heti tyrehtyy ja sitä mukaa joudumme vielä pitkään osoittamaan tiloja ja muita resursseja tilanteen hoitamiseksi. Pitkällä jänteellä tärkein tehtävämme on pitää huoli aikanaan turvapaikan saavien kotouttamisesta. Se on vuosien ponnistus, jossa mm. kielenopetuksella on keskeinen rooli. Meillä kaikilla oululaisilla on mahdollisuus ja oikeus osallistua tähän työhön, jolla saamme uudet tulokkaat tuntemaan itsensä oikeasti tervetulleiksi. Asian tekee monelle mielekkääksi viimeistään se ajatus, että monikulttuurisuus luo väistämättä uutta elinvoimaa Ouluun ja auttaa meitä pääsemään taloudellisesta ahdingosta, jonka kourissa olemme jo vuosia olleet.

Ari Heikkinen, 
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Itsehallintoalue – mikä se on?

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Suomessa on yritetty ratkaista jo vuosia, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa. Useita malleja ja lainsäädäntöesityksiä on tehty, jotka ovat tavalla tai toisella kaatuneet. Sipilän hallituksen ohjelmassa keväällä 2015 tuotiin esille uusi ratkaisumalli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, ns. kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, joita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.

Puhutaan myös sote-alueista, jotka tuottavat alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut tai ostavat niitä yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä. Palveluseteli olisi myös jatkossa käytössä. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen (sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen) siirtäminen selkeille itsehallintoalueille.

Aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta tehdään erillispäätös. Hallituksen esityksen mukaan tulevaisuudessa alueita olisi enintään 19. Julkisessa keskustelussa enimmillään 19 alueen määrä pohjautuu aika pitkältä nykyisiin sairaanhoitopiirien määrään ja tarkoittaisi Pohjois-Suomessa viittä aluetta (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Länsi-Pohja ja Lappi). Kainuussa on jo pitkä kokemus sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöstä ja Keski-Pohjanmaalla, Länsi-Pohjassa ja Lapissa yhteistyötä ollaan valmistelemassa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla on työryhmiä valittu työn käynnistämistä varten todella ison rakenteellisen muutoksen tekemiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat heinäkuussa selvityshenkilöryhmän pohjustamaan syksyllä käynnistyvää rakenneuudistusten valmistelua. Ryhmän tehtävänä on koota poliittisen päätöksenteon tueksi näkökohtia siitä, miten sote-uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistus voidaan toteuttaa ja sovittaa yhteen mahdollisimman sujuvasti.  Ehdotus julkistettiin perjantaina 14. elokuuta.

Selvityshenkilöt ehdottavat Suomeen alueiden määräksi 9–12 eli vähemmän kuin 19. He perustelevat alueiden määrän vähentämistä mm. sillä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi itsehallintoalueilla voisi olla aluehallinnon, maakuntaliittojen ja muita alueellisia tehtäviä. Mikäli hallitus päätyisi esittämään alueiden määrän selvityshenkilöiden ehdotuksen mukaisesti, olisiko Pohjois-Suomessa tulevaisuudessa kaksi itsehallintoaluetta mukaillen vanhaa läänijakoa?

Selvityshenkilöiden mukaan muutos pitää valmistella huolellisesti ja itsehallintoalueiden muodostamiseksi pitäisi perustaa väliaikainen organisaatio kullekin tulevalle alueelle. Ehdotettu aikataulu on tiukka. Jo vuonna 2017 perustettaisiin itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot ja vuoden 2019 alusta lukien tehtävät siirtyisivät alueille.

Täältä kentältä käsin nyt toivoo, että maan hallitus linjaa itsehallintoalueiden määrän pikaisesti sekä käynnistää valtakunnallisen ja alueellisen valmistelun. Tätä megaluokan muutosta ei kyllä muuten tuolla aikataululla rakenneta. Kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut eivät saa vaarantua missään vaiheessa, vaikka tietoa ei ole, mikä itsehallintoalue ja sen tehtävät tulevaisuudessa onkin.

Kirsti Ylitalo-Katajisto
hyvinvointijohtaja, apulaiskaupunginjohtaja (oto)

Ei taida olla aihetta juhlia naistenpäivää

Ari Heikkinen

Ari Heikkinen

Suomen UN Women eli YK:n tasa-arvojärjestön Suomen kansallinen komitea on aloittanut kampanjan teemalla Emme juhli naistenpäivää. Järjestö haluaa omalla raflaavalla tavallaan kiinnittää huomion siihen, että joka kolmas nainen maailmassa joutuu yhä väkivallan kohteeksi. Vuoden vanha EU-tutkimus puolestaan kertoo, että 47 % suomalaisista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen – epäilemättä meillä täällä pohjoisessakin luvut ovat sietämättömät.

Tasa-arvolla on monenlaisia ulottuvuuksia ja sen edistämiseen on monia foorumeita. Oulun kaupunki on vastikään hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman, jolla huomio kiinnitetään erityisesti kaupungin omien palvelujen ja toimintojen tasa-arvoulottuvuuteen. Näin naistenpäivän lähestyessä on hyvä katsoa, mitä organisaatiossa on tekeillä ja suunnittelussa tasa-arvon suhteen. Samalla voi pysähtyä hetkeksi miettimään, miten tasa-arvo toteutuu laajemmassa perspektiivissä. Voi juhlinta tyssätä siihen.

No tässä kuitenkin maistiaisiksi Oulun kaupungin toiminnallisen tasa-arvon suunnitelman esipuhe:

Tasa-arvo on arkinen asia, josta pitää taistella

Miehestä ihminen oppii. Hyvä veli -verkosto ja lasikatto. Naisen euro on kahdeksankymmentä senttiä. Kielessä on paljon sanaleikkejä, jotka kuvastavat sitä, että sukupuolten välillä on valtapeliä ja että keksimme huumorinkin avulla tapoja tulla toimeen ilmeisten epätasa-arvoisten asetelmien kanssa. Tasa-arvon puutteet paljolti tunnetaan, ja ne on jo kauan osattu tiivistää naseviin kielikuviin. Naisten ja miesten tasa-arvo on näkökulma, jonka avulla voidaan löytää uusia reilun pelin ulottuvuuksia myös julkisten palvelujen tuotannossa.

Oulun kaupunki on allekirjoittanut Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan 28.9.2009. Tässä on nyt käsillä ensimmäinen kokonaisvaltainen suunnitelma siitä, kuinka palveluiden tasa-arvoa aiotaan kaupungin palvelualueilla, liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä edistää – tämä suunnitelma osoittaa, että vielä meillä on varaa. Tasa-arvo tässä suunnitelmassa on erityisesti tasa-arvoisia palveluja naisille ja miehille, tytöille ja pojille, kaikille kaupunkilaisille sukupuoleen katsomatta.

Lisäksi toiminnallisen tasa-arvon suunnitelmassa nostetaan alueellisen tasa-arvon näkökulmaa. Muihin syrjinnän muotojen torjuntaan Oulussa on paneuduttu samaan aikaan työstetyssä yhdenvertaisuussuunnitelmassa.

Palveluiden tasa-arvo on jokaisen asia, ja kaikilla on mahdollisuus siihen vaikuttaa. Tässä esityksessä on näkökulmana se, että tasa-arvo on asiakaslähtöisyyden ja palveluiden laadun tae ja se antaa hyvää pohjaa jatkokehitystyölle. Suunnitelmaa on laadittu ison joukon voimin, ja siinä katsotaankin kattavasti organisaation eri toimintoja ja toimijoita. Siitä iso kiitos työryhmälle!

Kaupunkistrategiassa Oulu 2020 linjataan meille arvoiksi rohkeus, reiluus ja vastuullisuus. Nämä soveltuvat myös tasa-arvon edistämiseen niin, että Oulussa uskalletaan

a) rohkeasti selvittää epäkohtia ja tarttua niiden ratkaisemiseen,
b) reilusti myöntää, että palvelujen tasa-arvo on jokaisen yksilön oikeus sekä
c) ottaa vastuu siitä, että kaupungin palvelut taataan tasa-arvoisina eri sukupuolille
ja eri puolille laajaa kaupunkia.

Palvelualue-, liikelaitos- ja osakeyhtiökohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet tarkistetaan vuosittain osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Tavoitteiden arvioinnista ja seurannasta vastaa tasa-arvotoimikunta, joka raportoi niiden toteutumisesta kaupunginhallitukselle. Vastuu tasa-arvon toteutumisesta on kuitenkin meillä jokaisella, ennen kaikkea asenteena jokapäiväisissä kohtaamisissa.

Ari Heikkinen
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Yhdenvertaisuus on ihmisoikeus

Kaupunginhallitus hyväksyi äskettäin Oulun kaupungin kaikkien aikojen ensimmäisen yhdenvertaisuussuunnitelman, jota laatimassa oli monipuolinen joukko järjestöjen, edunvalvontatahojen, viranomaisten ja kaupungin edustajia. Lopputuloksesta voi olla ylpeä! Suunnitelma löytyy tasa-arvotoimikunnan sivuilta www.ouka.fi/tasa-arvo

Tässä kuitenkin maistiaisiksi suunnitelman esipuhe:

Yhdenvertaisuus on ihmisoikeus, jonka turvana on meillä Suomessakin laki yhdenvertaisuudesta. Viranomaisten on lain mukaan laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma, ja tämä Oulun kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu ainutkertaisen laajalla joukolla Oulun seudulla vaikuttavia viranomaistahoja, Oulun kaupungin yksiköitä ja ennen muuta erilaisten kansalaisryhmien edunvalvonnan edustajia, vähemmistöjen ja enemmistöjen puolestapuhujia. Siksi tässä yhdenvertaisuussuunnitelmassa tarkastellaan tämän päivän oululaisuutta monesta kulmasta – ja silti koko ajan yhdenvertaisuussilmälasien läpi. Kiitokset prosessiin osallistuneille!

Tässä ajassa ihmisoikeuksien universaalisuudesta on taas muistutettava, sillä niitä rikotaan eri puolilla maailmaa räikeästi joka päivä. Meilläkin erilaiset syrjinnän muodot ovat valitettavan tavallisia – aina emme monia ilmiöitä osaa edes syrjinnäksi tunnistaa. Tämän suunnitelman yksi keskeisistä tarkoituksista on tehdä syrjinnän rakenteet ja ilmiöt niiden takaa tunnistettaviksi, jotta jokainen meistä pystyy paremmin omassa arjessaan niitä ehkäisemään ja poistamaan.

Tulevaisuuden Oulu on monimuotoinen. Meitä on moneksi jo nyt, mutta muutokset ikärakenteessa, maahanmuuton lisäys, kieliryhmien lisäys, erilaisten kulttuurien ja uskontojen vaikutus, matkailun vaikutus ja ylipäätään kansainvälisen vuorovaikutuksen jatkuva lisääntyminen muuttavat vanhaa kunnon Oulua uudeksi ja entistä ehommaksi monikulttuuriseksi Ouluksi. Yhdenvertaisuuden suunnittelussa ei voi kuitenkaan vain odottaa tulevaisuuden muutoksia, vaan toimiin on ryhdyttävä heti. On paljon myös paljasjalkaisia oululaisia, joiden asema on perinteisesti jäänyt muita heikommaksi. Heitä voivat olla lapset, vanhukset, vammaiset, eri uskontokuntiin kuuluvat, vieraita kieliä puhuvat… Yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole siis trendikysymys.

Kaupunkistrategia Oulu 2020:ssä yksi keskeisistä osioista koskee Palvelujen järjestämisohjelmaa. Tässä ohjelmassa tavoitteina ovat kuntalaisten hyvinvoinnin parantaminen, kuntalaisaktiivisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja asiakaslähtöisten palvelujen järjestäminen. Tavoitteet ovat aivan olennaisia, kun suunnitellaan yhdenvertaista Oulua ja sen palveluja. Keskeiset peruspalvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto, on järjestettävä kaikille kuntalaisille korkealaatuisina ja mielellään merkittäviltä osiltaan lähipalveluina. Kaikille ei kuitenkaan sovi kaikki. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu, kun erilaisten asiakasryhmien ja yksilöiden erityispiirteet tunnistetaan ja otetaan huomioon. Yhdenvertainen Oulu on suvaitseva Oulu, jossa erilaisuutta arvostetaan ja siitä osataan tehdä koko seudun menestystekijä.

Yhdenvertaisuuslain mukaiset, kokemukseen perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet syrjinnän ehkäisemiseksi tarkistetaan palvelualueittain vuosittain osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Tavoitteiden arvioinnista ja seurannasta vastaa tasa-arvotoimikunta, joka raportoi niiden toteutumisesta kaupunginhallitukselle. Asiakaslähtöisten palvelujen ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttaminen tapahtuu jokaisen työyhteisön jäsenen työssä henkilökohtaisella tasolla. Rohkeus, reiluus ja vastuullisuus omasta toiminnasta saa kaupunkistrategiamme arvot näkyviin arkipäivän työssä.

Ari Heikkinen
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Villa Victorin kevät tuo mukanaan maahanmuuttajaneuvoston Ouluun

Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victor jatkaa toimintaansa täyttä höyryä. Kevään kuluessa toteutetaan taas Värikäs ravintola kansainvälisenä ravintolapäivänä, rasisminvastainen viikko lähestyy, kieliopinnot pyörivät täydellä teholla ja maahanmuuttajaneuvoston perustamisen valmistelu on täydessä vauhdissa.

KirkkotoriTämä kaikki tapahtuu edelleen evakkotiloissa, sillä Villa Victorille ei ole vieläkään onnistuttu osoittamaan kaupungin kiinteistöistä uutta pysyvää toimipistettä – mutta toivossa eletään, että pian saamme asiat järjestykseen.

Villa Victorin palveluksessa on vuoden vaihteessa aloittanut Priyanka Sood, joka siirtyi hyvinvointipalvelujen maahanmuuttajapalveluista meille monikulttuurisen työn koordinaattoriksi.

Tässä Priyankan mietteitä uudesta tehtävästä:

”Olen aloittanut monikulttuurisen työn koordinaattorina tammikuun alussa. Työ on mielenkiintoista, sillä työskentelen ja olen lähikontaktissa maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Tulevaisuudessa haluan edistää maahanmuuttajien osallistumista palvelujen kehittämisessä. Haluan myös kehittää luovaa mallia kunnan ja maahanmuuttajajärjestöjen välisessä yhteistyössä. Uskon että vihdoinkin olen semmosessa paikassa missä voin käyttää urani aikana kerättyä työkokemusta ja koulutusta. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.”

Onnea Priyankalle vaativaan tehtävään!

Yksi Priyanka Soodin ensimmäisiä tehtäviä on valmistella maahanmuuttajaneuvoston perustaminen Ouluun. Neuvoston on määrä aloittaa työnsä vielä ennen kesää. Sitä ennen Villa Victorin väki neuvottelee Oulussa toimivien maahanmuuttajayhteisöjen kanssa siitä, millaisella kokoonpanolla ja toimintamallilla maahanmuuttajaneuvosto aloittaa työnsä. Jos edetään suunnitellun aikataulun mukaisesti, kaupunginhallitus nimittää neuvoston huhtikuun kuluessa.

Maahanmuuttajaneuvoston tehtäviä täällä Oulussa ei ole vielä määritetty, mutta esimerkiksi Tampereella vastaavan neuvoston tehtävänä on muun muassa maahanmuuttajien ja kotouttamiseen liittyvien palvelujen kehittäminen, eri kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittäminen sekä osallistuminen syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn. Tuolta pohjalta päästään varmasti meilläkin hyvin liikkeelle!

Villa Victorin kieliopinnot vauhdissa

Talven pakkaset, liukkaat tai lumisateet eivät estä innokkaita suomen kielen opiskelijoita tulemasta kursseillemme joka aamu. Maanantaisin ja torstaisin kokoontuvat hieman edistyneemmät, tiistaina ja keskiviikkona opiskellaan alkeista lähtien.

Kurssien ajankohdat ja opetussuunnitelmat ovat pysyneet käytännössä samoina kuin viime vuonnakin, mutta kurssien nimet päätettiin ajanmukaistaa: nykyiset nimet ovat Alkeiskurssi (Elementary course) ja Jatkokurssi (Follow-up course). Myös tiistai-illan erikoiskurssilla on nyt kuvaavampi nimi, Valmentava kurssi YKI-testiin. Iltakurssien ajat ovat myös pysyneet samoina.

Villa Victorin kerho- ja ryhmätoiminta on edelleen vilkasta. Jo perinteisiksi muodostuneet englannin kielen kurssit sekä arabian ja ranskan kerhot ovat saaneet rinnalleen espanjan lukupiirin. SPR:n vapaaehtoiset vetävät läksyapuryhmää torstaisin, jolloin kokoontuu myös romanien kielipesä. Kansainvälisiä kohtaamisia järjestetään useana keskiviikkoiltana koko kevään.

Viikonloppuryhmistä kokoontuvat edelleen amharan sekä thain kielen ryhmät. Lisäksi viikonloppuisin jatkaa syksyllä aloittanut japanin kielen ryhmä. Joka toinen tiistai talo taas täyttyy tiedonhaluisista, kun tiistai-infojen asiantuntijat tulevat kertomaan elämän ja yhteiskunnan eri asioista.

Täysin uutena päänavauksena Villa Victorissa aloitti kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, joka kokoontuu perjantaisin koko kevään ajan. Ryhmään valitut opiskelevat suomea elämänhallintaan, opiskeluun ja työelämään liittyvien perustaitojen harjoittelun ohessa. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden sekä sosiaalitoimen kanssa.

Alkuvuoden osallistujamäärät viittaisivat siihen, että viime syksyn trendi jatkuu. Kävijämäärät ovat selvässä kasvussa. Lisäksi iltojen ja viikonloppujen tilaisuuksia varten tiloja vuokrataan yhä innokkaammin. Toistaiseksi on pääasiassa saatu kaikki halukkaat mahtumaan, mutta tätä menoa joudutaan tilojen puolesta sanomaan myös ”ei oota”. Erityisesti lauantaipäivät ja –illat ovat koko kevään hyvin varattuja.

Kevään 2015 tulevia tapahtumia

15.2. Värikäs Ravintola Aleksinkulmassa klo 11 alkaen. Kotikokit 16 eri maasta Monikulttuurikeskus Villa Victorin koordinoimana järjestävät mahdollisuuden herkutteluun eri maiden ja maanosien ruoilla edulliseen hintaan.

14.3. klo 11.00—13.00 Oulu Loves Me -tapahtuma Rotuaarilla, rasisminvastaisen viikon aloitustilaisuus Oulussa

16.3. Kaikkien vaalit – valtakunnallinen vaalipaneelitilaisuus Aleksinkulmassa klo 17.00 alkaen

Ari Heikkinen
konsernipalvelujen hallintojohtaja

Kuntien työllisyyspalvelut, miten Oulussa?

Vuoden 2015 alusta kuntien vastuut työttömyydestä ovat kasvaneet. Työllisyyden edistämiseksi tarvitaan koulutus-, hyvinvointi- ja työllisyyspalveluita, mutta ennen kaikkea tarvitaan työpaikkoja. Taantumatalouden aikana uusien työpaikkoja ei synny samassa vauhdissa kuin normaalitilanteessa, puhumattakaan kasvutalouden kaudesta.

TyökokeiluOulussa on kuitenkin määrätietoisesti tehty työtä muun muassa uusien start up yritysten, kansainvälisen ja erityisesti Pohjoisen yhteistyön syntymiseksi. Tuloksia alkaa jo näkyä ja tulevaisuuteen katsotaan Oulussa valoisin mielin.

Kasvun aika ei ole ehkä kuitenkaan vielä aivan heti. Suuri työvoimavaranto, joka Oulussa on monien ammattiosaajien kuin nuoren työvoimankin osalta, tarvitsee palveluita ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Pitkään työttömänä olleiden osalta tarvitaan usein jo työkykyäkin edistäviä asioita.

TE –toimiston työvoimakoulutustarjonta on pyrkinyt kehittymään vastaamaan paremmin erilaisten työnhakijoiden koulutustarpeita ja omaehtoisella opinnoilla, joita työttömyysturvalla voi opiskella, pääsee moni työtön täydentämään ehkä kesken jäänyttä tutkintoaan. Nuorten aikuisten ja entisten nuorten osaamisohjelman koulutustarjonnalla voi suorittaa puuttuvia ammatillisia opintoja. Työkokeilun kautta moni nuori pääsee kokeilemaan eri aloja käytännön työpaikoilla tai pitkään työttömänä ollut parantamaan mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

Kunta osallistuu työllisyyden edistämiseen sekä työllistämällä että tarjoamalla työllisyyttä edistäviä palveluita, kuten työkokeilumahdollisuuksia sekä kaupungin eri palvelualueilla että liikelaitoksissa. Vuosittain Oulun kaupunki työllistää yli tuhat pitkäaikaistyötöntä ja nuorta ympäri vuoden ja kesätyöllistämisen piirissäkin on vuoittain noin tuhat koululaista ja opiskelijaa. Kaupungin kesätyösetelin avulla työllistyi viime kesänä 3622 nuorta. Yritysten työllistämistä tuettiin 85 henkilön osalta, heistä 51 oli oppisopimustyösuhteessa. Yhteisöille myönnettiin kuntalisää 885 kertaa, joista oppisopimustyösuhteeseen 138 henkilön työllistämiseksi. Kaupunki satsaa siis todella paljon sekä taloudellisesti että palveluiden muodossa työllistämiseen.

Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat osa kunnallisia työllisyys- ja sosiaalipalveluita. Oulussa kuntouttavan työtoiminnan palveluiden piirissä vuonna 2014 oli 925 eri henkilöä. Työttömyyden pitkittyessä palvelun määrällinen tarve kasvaa koko ajan. Tarvitaan mielekkäitä työtehtäviä, tarvitaan koulutuksellisia elementtejä ja tarvitaan hyvinvointia tukevaa toimintaa.

Oulussa jokainen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa kaupungin liikuntapalveluihin oikeuttavan passin, jolla hän pääsee veloituksetta käyttämään liikuntapalveluita, kuten uimaan ja kuntosalille. Monien kuntouttavan työtoiminnan ryhmien kokonaisuuksiin kuuluu myös osallistuminen ohjattuun liikuntatoimintaan. Myös ravintoasioihin kiinnitetään huomiota ja usean ryhmän sisältönä onkin ruuan laittoa. Niin ikään atk-taitojen tai vaikkapa maahanmuuttajilla suomen kielen harjaantumiseen kiinnitetään huomiota.

Nämä moninaiset esimerkit ovat osia asioista, joita Oulussa pyritään kytkemään kuntouttavan työtoiminnan sisältöihin yhdessä mahdollisimman mielekkäiden työtehtävien kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan tarjontaan pyritään löytämään mielekkäitä avustavia työtehtäviä sekä kaupungin omasta toiminnasta että kaupungissa toimivien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Oulussa viime vuonna työllisti ja oli kaupungin kanssa työllistämisen yhteistyössä 124 eri yhteisöä ja yhdistystä.

Tässä yhteydessä on aihetta kiittää kaikkia näitä sekä kaupungin sisällä että yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat mukana tässä yhteisessä ponnistuksessa, joka jatkuu, sillä haasteet ovat kovat edelleen. Kuluvana vuonna tarvitaan vielä lisää sitä samaa yhteishenkeä ja oululaista luovuutta, jolla jo nyt on saatu paljon aikaan. Suuri kiitos, että olette mukana!

Seija Mustonen
Työllisyyspalveluiden päällikkö
Oulun kaupunki

Aleksinkulmassa uutta ja vanhaa

Aleksinkulma siirtyi hallinnollisesti hyvinvointipalveluista konsernipalvelujen yhteisötoiminnalle vuodenvaihteessa. Muutosta käyttäjät tuskin juuri ovat huomanneet, sillä tilojen käyttö on pysynyt pääsääntöisesti entisellään.

AleksinkulmaAleksinkulma on kaupungin 1990-luvulla tehtyjen linjausten mukaan tarkoitettu oululaisille eläkeläis-, vammais- ja veteraanijärjestöille kohtaamis- ja kokoontumispaikaksi. Tilojen käyttö näille järjestöille on maksutonta. Aleksinkulmassa kokoontuvista yli 6o järjestöstä tai toimijasta yli 30 on eläkeläisjärjestöjä, 12 veteraani- ja 12 vammaisjärjestöjä sekä noin kymmenkunta muuta yhdistystä tai toimijaa. Vuosittainen kävijämäärä on yli 50 000.

Jotain sentään muuttuu, toivottavasti kaikkien kannalta myönteiseen suuntaan. Aleksinkulman tilat ovat nyt varattavissa myös eri yhdistysten sekä yksityishenkilöiden käyttöön arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Kokousten ja erilaisten tapahtumien lisäksi tilat soveltuvat moninaisiin juhlatilaisuuksiin. Vuosien varrella tiloissa on järjestetty mm. karonkka, hää-, syntymäpäivä- ja joulujuhlia.

Uutta ovat myös vaalitilaisuudet, joita kevään mittaan eri puolueet ja ehdokkaat Aleksinkulmalla järjestävät. Nähdäänpä siellä maahanmuuttoaiheinen vaalipaneelikin 16.3.2015 klo 17.00!

Yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa Aleksinkulmassa työnsä helmikuussa aloittaa Honkapirtin tapaan ”talotalkkari” joka vastaa tilavarauksista, asiakaspalvelusta ja ohjauksesta. Tavoitteena on myöhemmässä vaiheessa käynnistää mm. tilojen siivoukseen ja ylläpitoon suunnattu kuntouttava työtoiminta – yhteistyö kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa on hedelmällistä!

Aleksinkulmassa on nykyisellään käytössä 12 kokoustilaa joihin kävijöitä mahtuu 10-150 henkilöä ja rakennuksessa on otettu huomioon esteetön kulkeminen. Tilava jakelukeittiö tarjoaa käyttäjille erinomaiset toimintamahdollisuudet. Kellaritiloissa sijaitsevassa askartelutilassa olevat kaksi posliininpoltto-uunia ovat tilassa kokoontuvien harrastajien ahkerassa käytössä.

Aleksinkulmasta lisää, muun muassa tilavaraukset hoituvat osoitteessa www.ouka.fi/aleksinkulma

Honkapirtti ratsastaa jälleen

Honkapirtin tulevaisuudesta käytiin vääntöä syksyllä 2013. Kiinteistön ylläpito ja hallinnointi siirtyi hyvinvointipalveluilta vuoden 2014 alusta konsernipalveluiden yhteisötoiminnalle ja työllisyyspalveluille. Vuoden kokemusten jälkeen ratkaisu näyttää ehdottoman oikealle, sillä Honkapirtti kukoistaa ja on saanut aikamoisen ehostuksen sisätiloihinsa kuluneen vuoden aikana.

Honkapirtillä työskentelee arkipäivisin oma ”pirttitalkkari” Reino Turpeenniemi, joka hoitaa tilavuokraukset ja ohjaa myös työtoiminnan siivousryhmää.

Talossa toimii arkipäivisin työllisyyspalveluiden kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä. Yksi ryhmä tekee tiloissa pintaremonttia, ja toinen ryhmä mm. huolehtii tilojen siivouksesta päivittäin. Kuntouttavassa työtoiminnassa myös valmistetaan ohjaajan kanssa aamupalaa ja Marttojen kanssa lounasta. Kahtena päivänä viikossa toiminnan sisältö on liikunta- ja ravitsemuspainotteinen. Honkapirtillä aloitellaan myös urheilu- ja vapaa-ajanvälinelainaamon toimintaa.

Honkapirtillä toimii useita eri yhdistyksiä. Viikoittain tiloissa toimii noin 24 eri yhdistystä tai tahoa. Talon yläkerrassa olevassa liikuntasalissa toimii useita eri urheilijaryhmiä muun muassa karaten- ja taekwondonharrastajia, Oulun seudun Setlementti sekä useita sählynpelaajaporukoita. Alakerrassa olevassa juhlasalissa, kokoushuoneessa ja keittiössä toimivat mm. Patelan Martat, MLL:n perhekahvila ja Pateniemen eläkeläiset.

Vakiovuorojen kävijämäärä on noin 12 000 vuodessa (laskettu perustuen syksyn 2014 kävijämäärään). Tiloja vuokrataan myös yksityiskäyttöön erityisesti viikonloppuisin esim. syntymäpäiviä tai häitä varten.

Oulun Raadit tänä keväänä kaupungintalolla

Oulun Raadit ovat kaikille kuntalaisille avoimia keskustelutilaisuuksia. Raatien tarkoituksena on vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista kunnan pitkän aikavälin tavoitteisiin sekä palvelujen järjestämiseen. Oulun raadit ovat vuorovaikutteisia tilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista. Keskustelujen anti viedään päättäjille tiedoksi.

Tänä keväänä Oulun raadit järjestetään maaliskuun aikana. Kahtena edellisenä keväänä olemme järjestäneet neljä alueellista tilaisuutta, joissa on ollut etukäteen valittu aihe ja aiheesta keskustelemassa johtavia viranhaltijoita.

Tänä vuonna Oulu raadit toteutetaan hieman eri tavalla. Tilaisuuksia on kolme, ja ne kaikki järjestetään kaupungintalon juhlasalissa. Alustavat päivämäärät Oulu raatien ajankohdiksi ovat:

  • 12.3.2015 klo 18.00 Työllisyys ja yrittäjyys
  • 19.3.2015 klo 18.00 Kaupunkikulttuuri
  • 26.3.2015 klo 18.00 Hyvinvointi, terveys ja liikunta

Tilaisuuksien ohjelma ja sisältö hahmottuvat lähiviikkojen aikana.

Ari Heikkinen
konsernipalvelujen hallintojohtaja

Facebook, Twitter, LinkedIn, Instagram, mitä niitä nyt on

Some eli sosiaalinen media tulee vastaan kaikkialla, missä viestinnästä puhutaan. Tai viestintää tehdään.

Sosiaalisen median käyttö on osa myös Oulun kaupungin toimintaa ja viestintää. Eri viestintäkanavien välillä on yhteys: kanavat muodostavat kokonaisuuden. Sosiaalisen median hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallisuutta, aktiivista osallistumista ja henkilöresursseja sekä säännöllistä päivittämistä. Somen palvelut tukevat kaupungin strategiaa – sosiaalisen median kanavat ovat osa Oulun kaupungin asiakaspalvelua. Jotta se tulisi sanottua mahdollisimman yksinkertaisesti ja suoraan, alleviivaan: kaupungin työntekijät käyttävät sosiaalista mediaa töissä työntekoon.

Oulun kaupunki Instagramissa

Oulun kaupunki Instagramissa

Sosiaalinen media eroaa perinteisestä joukkoviestinnästä muun muassa siinä, että käyttäjät eivät ole vain vastaanottajia, lukijoita, vaan voivat myös kommentoida, tutustua toisiin, merkitä suosikkeja, jakaa sisältöjä jne. Lukija on itse aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja. Toiminta tuottaa lisää sosiaalisuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä.

Somea leimaa jatkuva muutos: uusia kanavia ja tapoja tulee koko ajan. Someviestinnän luoteeseen kuuluu nopeus ja avoimuus – yksi viesti voi tavoittaa nopeasti laajan joukon ihmisiä. Tässä muutoksessa ja nopeassa viestinvälityksessä Oulun kaupunki pyrkii olemaan mukana.

Oulun kaupungin toimijat voivat hyödyntää somea muun muassa:

  • kuntalaisille tiedottamisessa
  • asiakaspalvelussa ja neuvonnassa
  • kuntalaisten ja eri asiakasryhmien kohtaamisessa ja ohjauksessa, esim. verkossa tehtävä nuorisotyö
  • kuntalaisten ja viranhaltijoiden välisessä asioinnissa
  • päätöksenteon tukena ja keskustelun herättäjänä, ideoiden keräämisessä ja ns. joukkoistamisessa, esimerkiksi johto kertoo valmistelussa olevista asioista somessa
  • tapahtumamarkkinoinnissa
  • kuntalaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen aktivoinnissa
  • positiivisen mielikuvan luomisessa ja maineenhallinnan tukena.

Oulun kaupunki toimii sosiaalisessa mediassa tällä hetkellä mm. näillä foorumeilla:

Lisäksi eri toimialoilla, virastoilla ja laitoksilla on omia some-kanaviaan, joilla he tavoittavat omat asiakkaansa. Puhumattakaan nuorisotyöstä, jota tehdään laajalti sosiaalisen median kautta.

Missä roolissa Oulun kaupungin työntekijät voivat toimia sosiaalisessa mediassa? Rooli riippuu käytettävästä ympäristöstä ja työn tavoitteista.

  • virkarooli, kaupunginjohtaja, nuorisotyöntekijä
  • organisaation edustaja, esim. Oulun kaupunginkirjasto
  • omalla nimellä, esimerkiksi verkostoitumisessa

Sosiaalisen median toimivuutta organisaation näkökulmasta arvioidaan jatkuvasti. Käyttäjien osallistuminen, aktiivisuus ja sitouttaminen on tärkeää. Jos jokin kanava ei toimi, sen käytön voi myös lopettaa. Joskus jonkin some-kanavan käyttö voi hiipua, silloin on järkevää ottaa tilalle joku toimivampi kanava.

Niin, avasin eilen Twitter-tilin, jossa olen nimenomaan työroolissani konsernipalvelujen hallintojohtajana @arieheikkinen.

Ari Heikkinen
konsernipalvelujen hallintojohtaja

Oululaista osaamista maailmalle

 

Sinikka Salo

Sinikka Salo

Uusi vuosi alkoi kohdaltani mielenkiintoisesti. Olen ottanut vastaan kutsun toimia Euroopan Unionin asiantuntijana Kosovossa. Tulen toimimaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) palkkaamana Team Leaderinä EU-hankkeessa.

Hankkeen tarkoituksena on jatkaa EU:n siviilikriisinhallintatyötä ja eurooppalaisen ihmisoikeusjuridiikan toteutumista Kosovossa ja avustaa kosovolaisen oikeuslääketieteen kehittämistä.  Hanke edistää rauhaa Länsi-Balkanilla ja Kosovon EU-integraatio pyrkimyksiä.

Kosovon vuonna 2008 hyväksytty perustuslaki pohjautuu presidentti Martti Ahtisaaren työhön. On kunnia saada oululaisena osaajana jatkaa tuon työn konkretisointia.  Tämä tehtävä Länsi-Balkanilla tulee antamaan minulle ja puolisolleni myös kiintoisan matkan kulttuuriin, joka on uniikki yhdistelmä albanialaista, eurooppalaista, turkkilaista ja slaavilaista kulttuuria.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulen olemaan virkavapaalla tammikuun loppupuolella reilun viikon ja maaliskuun alusta ensi vuoden helmikuun puoleen väliin lähes koko ajan.  Luonnollisesti tämä tulee vaikuttamaan hyvinvointipalveluitten apulaiskaupunginjohtajan tehtävien toteutumiseen.  Monta tärkeää asiaa on kesken erityisesti Oulun tulevaisuuden elinvoiman rakentamisen suhteen. Olemme onnistuneet hyvin luomaan merkittävää edistymistä hyvinvoinnin ja teknologian innovaatioiden ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä sote-ICT:n uudistamisen suhteen niin kansainvälisten kuin kansallisten partnereitten kanssa. On selvää, ettei niistä kaikista samalla tavoin voi joku muu vastuuta ottaa omien töittensä ohella.

Sijaisjärjestelyt hoituvat lähtökohtaisesti johtosäännön mukaisesti. Valmisteluvastuulleni kuuluvat valtuustokauden isot asiat ovat parhaillaan päätöksessä: palvelujen järjestämisohjelma ja palveluverkko päätetään helmikuun kaupunginhallituksessa. Talousarvio 2015 ja valtuustokauden lopun taloussuunnitelma on juuri päätetty joulukuussa. Operatiivinen arki sujuu niiden viitoittamana ja hyvinvointipalveluitten johdon ja henkilöstön toteuttamana. Ohjaus- ja johtoryhmiin on nimettynä varahenkilöt.

Entä sitten sote?

Parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vasta alkuvaiheissaan. Jos ja kun sote-järjestämislaki hyväksytään maaliskuussa, ensi vaiheen energia kohdistuu sopimusjuridiikkaan. Sen jälkeen koittavaan palvelujärjestelmän uudistukseen ehdin hyvin mukaan ja koen sen parhaaksi osaamisalueekseni.

Luonnollisesti suurella mielenkiinnolla odotan myös millaisia tehtäviä Oulun kaupungin uusi johtamisjärjestelmä tarjoaa paluumuuttajalle. Ainakin itse olen merkittävää kansainvälistä kokemusta ja verkostoa rikkaampi.

Kiitän hyvästä yhteistyöstä tavoitteidemme aikaansaamiseksi ja tulevaisuuden Oulun rakentamiseksi. Toivotan hyvää alkanutta vuotta 2015. Tuokoon se tullessaan enemmän ilon päiviä kuin surun hetkiä.

Sinikka Salo
Apulaiskaupunginjohtaja