Perusopetuksen digitalisuuden nykytilan selvitysraportti on julkaistu

Perusopetuksen digitalisuuden nykytilan selvitysraportti julkaistiin helmikuun lopussa. Kyseinen selvitys toimii pohjana perusopetuksen digitaalisuuden kehittämissuunnitelmalle ja digistrategialle, jotka valmistuvat tämän kevään aikana.

Projektin selvitystyön aikana huomattiin, että perusopetuksen digitaalisuutta on kehitetty Oulussa hyvin. Tämän lisäksi on asioita, joiden edistämiseen on tärkeää keskittyä myös tulevaisuudessa. Verkkoyhteyksien toimivuudessa ja muun muassa päätelaitteiden määrissä on suurta hajontaa eri kouluyksiköiden välillä. Lisäksi huomattavalla osalla opettajista on haasteita opettaa niitä digitaalisia taitoja oppilailleen, jotka ovat merkittyinä kullekin vuosiluokkatasolle oppilaiden osaamistavoitteiksi. Kaupungin sisällä digitaalisuuteen liittyvää johtamista tulee selkeyttää niin koko sivistys- ja kulttuuripalveluiden kuin koulujen tasolla.

Koko raportti on luettavissa Oulun kaupungin sivuilla: https://www.ouka.fi/documents/64277/104162/Digiloikka2020_selvitysraporttii.pdf/c5b87f1a-e5b7-4f4e-ad7d-f8c5955298db

Terveisin,

Digiloikka-tiimi

Skandinavian pääkaupunki säilyy vaikka valovoima tulee

Oulun kaupungin strategia on valtuuston siunausta vaille valmis. Strategiassa määritellään suuntaviivat sille, millainen Oulusta halutaan kehittää vuoteen 2026 mennessä. Mistään turhasta asiakirjasta ei ole kyse, sillä strategiaa voi kuvata peruskiveksi, jolle toiminta rakennetaan ja jonka varaan tavoitteet asetetaan.

Oulussa strategiatyöhön on osallistettu myös kuntalaisia muun muassa erilaisin tapaamisin ja työpajoin. Oujees-kampanjalla kyseltiin netin kautta ihmisten ajatuksia siitä, millainen Oulun tulisi olla. Esiin nousivat vahvasti pehmeät arvot kuten luonto, turvallisuus ja hyväntuulisuus. Älykkyydelle, teknologialle ja bisnekselle kaivattiin selvästi vastapalloa.

Varsinkin kaupungin päättäjien ja johdon strategiatyöpajoissa pohdittiin kovasti myös sitä, mitä tehdään kaupungin markkinoinnissa käytettävälle tunnuslauseelle Capital on Northern Scandinavia. Tämä muutama vuosi sitten käyttöön otettu brändilupaus on jakanut mielipiteitä koko olemassaolonsa ajan. Toiset pyörittelevät silmiään ja muistuttavat, että Suomi ei ole Skandinaviaa eikä Oulu pääkaupunki. Toiset taas taputtavat käsiään ja pitävät brändilupausta rohkeana, tavoitteellisena ja kansainvälisesti taitavasti rakennettuna.

Vaikka jotkut tulevat seuraavasta pettymään, sanon sen kuitenkin: Capital of Northern Scandinavia säilyy edelleen Oulun brändilupauksena.

Oulun brändikäsikirjassa lupausta perustellaan seuraavasti: ”Oulun brändilupaus kertoo Oulun sitoutumisesta merkittävään, kansainväliseen rooliinsa pohjoisessa. Brändilupaus myös sijoittaa meidät oikeaan kolkkaan maailmassa, vaikkei se olekaan tarkka maantieteellinen määritelmä. Brändilupaus kertoo Oulun asemasta pohjoisen elinkeinoelämän, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena sekä pohjoisen Skandinavian suurimpana kaupunkina. Se viestii myös Oulun halusta toimia aktiivisesti johtavassa roolissa koko pohjoisen alueen kehittäjänä ja yhdistäjänä.”

Tämä kaikki pätee myös uuden strategian myötä. Siinäkin korostetaan Oulun asemaa pohjoisen elinkeinoelämän, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena ja nähdään Oulu aktiivisena ja johtavana pohjoisen alueen kehittäjänä.

Täytyy myös muistaa, että kaikki tässä maailmassa eivät tiedä missä Oulu ja Suomi sijaitsevat. Hiukan useampi osaa paikallistaa Skandinavian, ja siksi ”Capital of Northern Scandinavia” toimii erityisen hyvin kansainvälisissä yhteyksissä.

Hyvä on huomata sekin, että brändityö on pitkäjänteistä puuhaa. Brändi syntyy pitkän ajan kuluessa ihmisten mielissä, ja se tarkoittaakin nimenomaan ihmisten mielikuvaa jostain asiasta, tuotteesta tai alueesta – tässä tapauksessa siis Oulusta. Brändillä on hyvä olla historia ja jatkuvuutta, ja jos sen rakennuspalikat laitetaan uusiksi kerran valtuustokaudessa, ei brändityötä kannata tehdä.

Oulun visio sen sijaan muuttuu, jos valtuusto uuden strategian hyväksyy. Kaupungin visio on viime vuodet ollut ”Rohkeasti uudistuva pohjoisen Skandinavian pääkaupunki”. Sitä on valitettavasti näkynyt myös muodossa ”Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki”. Huomaatko ajatusten eron? Mahtipontisuudessa jälkimmäinen peittoaa ensimmäisen 100-0.

Uudessa strategiassa visioksi muodostuu ”Valovoimainen Oulu”, jos valtuusto niin päättää.
Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Se on johtamisen työkalu, ja on hyvä, jos se vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Vision ja brändin on tuettava toisiaan, mutta sama asia ne eivät ole.

Jatkossakin siis Oulun kaupungin autoissa, esitteissä, mainoksissa tai vaikkapa ruohonleikkureissa lukee ”Oulu, Capital of Northern Skandinavia” – ei ”Valovoimainen Oulu”.

Jos jossain vaiheessa päätetään, että brändi uudistetaan, on se sitten kokonaan toinen juttu. Strategiatyön sivussa brändiuudistusta ei voi tehdä, vaan se vaatii huolellisen valmistelun, hyvät resurssit ja pitkäjänteisen markkinoinnin onnistuakseen. Oulun brändin vahvistamisessakin riittää töitä, ja uusi strategia antaa siihen lisää rakennuspalikoita.

Sanna Keskinen
Viestintäjohtaja, Oulun kaupunki

Kärkenä kouluyhteisön hyvinvointi


”Tiedän, että olet kiireinen, mutta olisiko sinulla hetki aikaa?” on kysymys, jota olen pyrkinyt kunnioittamaan omassa johtamistyössäni. Se kertoo minulle, että työkumppanillani on jotain niin tärkeää, että on syytä pysähtyä yhdessä ja kuunnella aidosti. Kohtaamista ei voi korvata sähköpostilla.

Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan 4. ja 5.-luokkalaisista Oulun koululaisista puolet kokee, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Yli puolella (60 %) on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Oulun koulun 8. ja 9.-luokkalaisista 10 % tuntee kokevansa koulu-uupumusta. Nuorista 12 % kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

Lasten ja nuorten tuntemusta omasta hyvinvoinnistaan ei pidä väheksyä. Meillä ei ole varaa romahduttaa oppimisintoa ja altistaa oppilaita syrjäytymiskehitykselle. Jyväskylän yliopiston professori Katriina Salmela-Aro tuo esille, että nyt elää nuorten sukupolvi, joka ensimmäistä kertaa on stressaantuneempi kuin aikuiset. Aikuiset kotona ja koulussa eivät nuorten uupumusta välttämättä edes huomaa.

Kun Opetushallitus hyväksyi nyt käyttöönotetun uuden opetussuunnitelman, oli tarkoituksena edelliseen verrattuna korostaa hyvinvointia oppiainesisältöjä vähentämällä. Suomalaisten koululaisten kouluviihtyvyys oli ja on verrokkimaita heikompaa.

Oulun koulujen kehittämisen kärkenä on jo toista lukuvuotta kouluyhteisön hyvinvointi. Puhumme hyvinvointikoulusta, hyvinvoivasta kasvuyhteisöstä, jossa sekä lapset että aikuiset voivat hyvin. Koulun tulee tarjota oppilaille opetusta ja ohjausta, joka lisää itsetuntoa, itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. On keskeistä tulla kuulluksi, huomatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Toivon, että meillä on rohkeutta panostaa hyvinvointiin ja oppiainesisältöjen ohella rakentaa yhdessä monialaisia, elämään valmentavia oppimiskokonaisuuksia sekä rauhoittaa koulun arki lasta ja nuorta kuuntelevaksi, onnelliseen elämään valmentavaksi. Tarvitsemme koulun hyvinvoivaan arkeen riittävästi aikuisia, joilla on aikaa.

Hei Oulu, ovatko arvomme ja asenteemme kohdallaan lasten ja nuorten tulevaisuuden rakentamiseksi? Jos tavoite on kirkas, kohdistetaan voimavarat sen saavuttamiseen.

Minun Ouluni – onnellisten ihmisten kaupunni. Kirjoitusvirheestä huolimatta.

Marjut Nurmivuori
perusopetus- ja nuorisojohtaja

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Forum24-lehdessä 30.1.2018.

Koulut ja museot – miksi, missä ja miten niistä päätetään?

Oulun kaupunki on viime aikoina saanut julkista palautetta ja huomiota kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen eli Sikun palveluverkkoselvityksestä. Erityisesti museot ja kouluverkko ovat herättäneet keskustelua.

Palveluverkkoselvityksen tekeminen perustuu kaupunginhallituksen päätökseen ja on osa kaupungin muutosohjelmaa. Selvitystyö on käynnissä. Asiasta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kaupungin luottamushenkilöille ja kaupunkilaisille, mikä on osa avointa valmistelua.

Vaikka selvitystä ei ole vielä käsitelty eikä hyväksytty, yleinen käsitys on ollut, että päätöksiä ja linjauksia selvityksen pohjalta olisi jo tehty. Tällainen virheellinen käsitys on päässyt syntymään ehkä sen vuoksi, että kaupunki ei ole riittävän selvästi kertonut, kuinka palveluverkkoselvitystä käsitellään ja milloin se hyväksytään.

Kaupungin päätöksentekoa säätelee erityislainsäädäntö, kuntalaki ja kaupunginvaltuuston hyväksymä hallintosääntö. Hallintosäännön mukaan Sikun palveluverkkoselvitykseen pohjautuvasta palveluverkkosuunnitelmasta päättää kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Valtuuston linjauspäätös siis sitoo kaupunginhallituksen päätöksentekoa.

Sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää yksittäisten toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä palveluverkkosuunnitelman täytäntöönpanosta. Lautakunnan tulee tehdä päätöksensä siten, että ne noudattavat kaupunginhallituksen hyväksymää palveluverkkosuunnitelmaa ja kaupunginvaltuuston linjauspäätöstä.

Sikun palveluverkkoselvitys valmistuu helmikuun alussa, jonka jälkeen valmistelusta vastaavat viranhaltijat luovuttavat selvityksen kaupunginjohtajalle. Kaupunginhallitus pyytää selvityksestä tarvittavat lausunnot.

Kaupunginvaltuusto puolestaan tekee palveluverkkosuunnitelmasta uuden linjauspäätöksen. Uusi linjauspäätös tarvitaan, koska suunnitelma kattaa kaikki Sikun palvelut. Vastaavaa, kaikkia Sikun palveluja koskevaa linjauspäätöstä ei kaupunginvaltuusto ole vielä tehnyt.

Kun lausunnot on saatu ja kaupunginvaltuusto tehnyt linjauspäätöksen, päättää kaupunginhallitus palveluverkkosuunnitelmasta selvityksen, lausuntojen ja valtuuston linjauspäätöksen pohjalta.

Kun palveluverkkoselvitystä tehdään, on hyvä muistaa, että peruskunta ja sisäiset ja ulkoiset liikelaitokset investoivat Oulussa tänä vuonna lähes 151 miljoonalla eurolla. Investointikustannusten lisäksi on tärkeää huomioida myös investointien aiheuttamat käyttö- ja ylläpitokustannukset.

Samalla kun kaupunki rakentaa uutta ja peruskorjaa olemassa olevia tiloja, on tilojen käyttöä tehostettava. Toimintaympäristön muutos, palvelujen tarve, uudet toimintatavat sekä digitalisaatio vaikuttavat tilojen tarpeeseen ja määrään. Laaja ja muuttuva palveluverkko vaikuttaa asukkaiden asioimiseen ja joukkoliikenteen järjestämiseen. Jos tiloja poistuu käytöstä, on oltava myös suunnitelmat ja päätökset siitä, mitä vapautuville tiloille tehdään.

Kaupungin investoinnit perustuvat tarpeeseen kehittää palveluverkkoa, kouluverkkoratkaisuihin ja maankäytön toteuttamisohjelmaan sekä erillisinvestointien tarveselvityksiin ja hankesuunnitelmiin. Kaupunki rakentaa ja peruskorjaa tänä vuonna muun muassa liikuntatiloja ja -alueita, katuja, pääliikenneväyliä, venesatamia, valaistusta, puistoja, alikulkuja, sataman syväväylää, kunnallistekniikkaa, päiväkoteja, valmistuskeittiöitä, kouluja ja hyvinvointikeskuksia. Paljon siis tehdään peruspalvelujen hyväksi.

Manner-Suomessa on 295 kuntaa ja Ahvenanmaalla 16. Erilaisia kuntavertailuja tehdään runsaasti. Oulu on vertailuissa pärjännyt hyvin muun muassa peruspalvelukuntana. Erilaisissa kuntavertailuissa Oulu on aina kymmenen parhaan kunnan joukossa, joissakin vertailuissa jopa Suomen paras.

Kaupungilla on laaja palvelujen järjestämisvastuu. Oulu on kehittänyt omaa palvelutuotantoaan, perustanut yhtiöitä ja liikelaitoksia ja hankkinut palveluja yksityisiltä palvelutuottajilta. Omistajapoliittisilla linjauksilla kaupunginvaltuusto ohjaa ja seuraa toiminnan kehittämistä. Kaupunki on esimerkiksi kehittänyt hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja tuottamista kuuden hyvinvointikeskuksen perustamisella ja monituottajamallilla, mistä uuden maakunnan on hyvä jatkaa.

Oulun kaupungin pitää tehdä veto- ja pitovoimaa eli elinvoimaa lisääviä päätöksiä ja investointeja. Oulun kaupungin talouden pitäisi olla niin kestävä, että kaupunki voi tehdä peruspalveluja ylläpitäviä mutta myös kaupungin yritystoimintaa tukevia ja vauhdittavia investointeja.

Oulu tarvitsee yrityksiä ja työpaikkoja. Tämä edellyttää kaupungin investointitarpeiden ja olemassa olevien investointien jatkuvaa arviointia ja priorisointia. Tästä syystä me tarvitsemme myös Sikun palveluverkkosuunnitelman.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Kirjoitus on julkaistu myös sanomalehti Kalevassa 25.1.2018

 

Ei viekkaudella tai vääryydellä vaan virkavastuulla

Oulun muutosohjelman toteuttaminen sisältää sivistys- ja kulttuuripalvelujen palveluverkkoselvityksen. Johtoryhmätasolla on linjattu, että viranhaltijat valmistelevat kaksi vaihtoehtoista esitystä rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi. Lukioverkko on osa tätä kokonaisuutta.

Palautetta valmistelijoille on tullut jo tässä vaiheessa. Pääosin päättäjien reaktiot ovat olleet kannustavia, mutta osa ei voi hyväksyä ehdotuksia lukioverkon tiivistämisestä. Ehkä turhan vähälle huomiolle on jäänyt sekin seikka, että vaihtoehtoja on kaksi! Neljälle alueelle esitettävät vaihtoehdot ovat luettavissa Oulun kaupungin nettisivujen Palveluverkko-sivulla.

Merkittävä osa muutosohjelmaa on säästötavoite. ’Oulu haluaa säilyttää elinvoimansa rakenteellisten ratkaisujen avulla’. Mikäli näin ei toimita, vaihtoehtona on henkilöstömäärän vähentäminen sivistys- ja kulttuuripalveluista noin 100 henkilötyövuodella 2020 mennessä. Lukioiden osalta tarvittavat säästöt syntyisivät verkkoa tiivistämällä. Vaihtoehto 1 mukaan tavoiteltaisiin n. 1,4M€ säästöjä ja vaihtoehto 2 mukaan n. 600 000 euron vuotuisia säästöjä. Laskenta perustuu laajemman kurssitarjonnan yhteiseen käyttämiseen, ’lukioresurssituntien’ supistumiseen sekä ohuempaan hallintoon.

Oulun kaupungin lukioissa on vuosina 2013-17 vähennetty opetusta 270 kurssia, vaikka opiskelijamäärä on kasvanut 120:llä. Siis yhden pienen lukion verran! Vuoden 2018 talousarvio ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma eivät tuo helpotusta vaan säästötarvetta on ainakin 30 kurssin verran. Kun toimenpiteitä voidaan tehdä vasta syksyllä uuden lukuvuoden alkaessa, urakka tuplaantuu. Näin ei voi jatkua!

Myönnettävää on, että päätöksenteon valmistelu, tiedottaminen ja vaikutusten arviointi on vaativaa työtä. Edellisellä ’kierroksella’ tuli moitteita siitä, että asioita tuotiin keskeneräisinä tai liian erillisinä päättäjille pureskeltaviksi. Nyt tulee moitteita siitä, että asioita olisi jopa piiloteltu.

Voin vakuuttaa, että lukioverkko haluttiin tuoda keskusteluun osana kokonaisuutta juuri kansalaisraateihin, Oulun raateihin. Tällä haluttiin välttää se, että lukiokeskustelu hautaa kokonaisuuden. Kansalaisraadithan ovat merkittävä osa vaikutusten arviointia, jotka sitten jatkovalmistelussa huomioidaan.

Avoimuuden kannattajana ymmärrän, mikä vaikutus tiedotusvälineillä ja sosiaalisella medialla on. Tarkka päättäjä ja viranhaltija kuitenkin pitäytyy tosiasioissa. Vaihtoehto 1:n mukainen uuden lukion perustaminen Kaukovainiolle ei ole mikään ’jättilukio’ vaan n. 800 opiskelijan koulu, kuten muutkin keskusta-alueen lukiot jo nyt tai lähitulevaisuudessa. Vaihtoehto 2 taas tehostaa tilankäyttöä jo olevassa verkossa. Kummassakin vaihtoehdossa yhdistettäväksi ehdotetun Oulunsalon lukion henkilökunnan kanssa on järjestetty keskustelutilaisuus ennen ehdotusten julkaisemista.

Suuren ja pienen lukion eduista ja haitoista keskustellaan jatkuvasti. Voin väittää, että Oulun lukioissa opetusta, ohjausta, opiskelijahuoltopalveluja ja välittämistä suunnitellaan ja johdetaan tasapuolisesti hyvässä hengessä lukiokoulutuksen johtoryhmässä. En ole kuullut perusteltuja väitteitä jonkun olevan mainittavasti parempi tai huonompi. Kaikista nuorista pidetään hyvää huolta.

Lukiokoulutus on linjattu seudulliseksi palveluksi. Uusi lukiolaki tuonee lukio-opetukselle yhteistyövelvoitteen korkeakoulujen kanssa ja ylioppilaskirjoituksen painoarvo kasvaa. Nuoret valitsevat itse jatko-opiskelupaikkansa eikä heitä voi sijoittaa johonkin tiettyyn lukioon. Tähän peilaten hyvä olisi, että vetovoimaisuudessa ei syntyisi mainittavia eroja koulujen kesken ja ettei koulutuksen laatu kärsisi.

Kunnallisessa päätöksenteossa perusperiaate on tietenkin se, että viranhaltijat virkavastuulla valmistelevat ja päättäjät päättävät. Tämän souvin aikataulun mukaan palveluverkkoesitys luovutetaan kaupunginjohtajalle 5. helmikuuta.

Pekka Fredriksson,
Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja

Palveluverkkoselvityksen valmistumisajankohtaa täsmennetty 24.1.2018.

Väärää tietoa liikkeellä Oulun museokeskustelussa

Kierikin sali

Museot ja niiden tulevaisuus ovat puhuttaneet viime viikkoina Oulussa. Oulun yliopiston eläinmuseon kohtalosta keskusteltiin vilkkaasti syksyllä, ja muut museot nousivat esiin sen jälkeen, kun kaupungin verkkosivuilla julkaistiin diasarja Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitykseen liittyen. Diasarja ei selvästikään ole ollut tässä kohtaa paras tiedon jakamisen muoto – sen verran virheellistä ja puutteellista tietoa on keskusteluissa ollut liikkeellä.

Tässä muutama virheellinen käsitys ja asian oikea laita:

Kierikkikeskus ollaan ajamassa alas

Ei pidä paikkaansa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta on linjannut tämän vuoden käyttösuunnitelmassa, että Kierikkiä kehitetään voimakkaasti. Keskuksella nähdään olevan edellytyksiä nousta yhdeksi Oulun vetovoimatekijäksi. Se taas edellyttää, että niin Kierikin päärakennus ja kokoelma kuin kivikauden kylä ja kaivausalueet säilytetään.

Virheellinen käsitys on syntynyt todennäköisesti siitä, että palveluverkkoselvityksen väliraportissa mainitaan, että museokeskus Luuppi luopuisi Kierikin päärakennuksesta ensi vuoden alussa. Raportissa kyllä mainitaan myös, että kivikausikylän toiminta jatkuu, mutta ilmeisesti sitä ei ole riittävästi painotettu.

Nykyisin Kierikkikeskus on yli puolet vuodesta suljettuna. Kierikki kaipaa kehittämistä, ja on hyvä selvittää, löytyisikö yksityisen sektorin matkailu- ja palveluyrittäjiltä kiinnostusta asiaan. Se, että kaupunki luopuu Kierikin päärakennuksesta, ei tarkoita keskuksen alasajoa. Päinvastoin, toimenpiteillä on tarkoitus hakea Kierikille uusia kehittymismahdollisuuksia. Tulevaisuus näyttää, millainen konsepti Kierikkiin löydetään.

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmia aiotaan siirtää Vantaalle

Ei pidä paikkaansa. Oulussa on puutteelliset tilat niin sanotun olosuhdevalvotun aineiston säilyttämiseen. Koska tällaisten tilojen rakentaminen on helposti yli 10 miljoonan euron investointi, on järkevää selvittää olisiko jossain muualla sopivaa tilaa käytettävissä. Kovin monia erikoistiloja Suomeen tuskin kannattaa rakentaa. Oulu voisi toki olla yksi tällaisen aineiston sijoituspaikka ja tarjota säilytystilaa muillekin, jos niin päätetään ja tiloihin investoidaan.

Esineistö on säilytettävä asianmukaisesti, ja haluamme toimia tässäkin vastuullisesti. Siksi kuluvan valtuustokauden aikana pyrimme kehittämään yhdessä Museoviraston kanssa säilytystiloille pitkän aikavälin ratkaisun. Näin on linjattu sivistys- ja kulttuuripalveluiden tämän vuoden käyttösuunnitelmassa.

Oulun kaupunki aikoo luopua Pohjois-Pohjanmaan museosta

Tämäkin on virheellinen tieto. Siitä lähtien, kun museo- ja tiedekeskus Luuppi perustettiin, on tavoitteena ollut löytää jokin tila, johon voisimme yhdistää niin museot kuin Tietomaan. Näiden yhdistelmästä voisi tulla ainutlaatuinen historian, taiteen ja tieteen kokonaisuus, joka toimisi niin matkailullisena vetonaulana kuin kiinnostavana kohteena alueen asukkaille ja toimijoille. Muutama vuosi sitten tehtiin jopa suunnitelma, jossa tällainen kokonaisuus sijoitettiin nykyisen Tietomaan vieressä olevan parkkipaikan päälle. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan edennyt päätöksentekoon.

Nyt on pohdittu muun muassa vaihtoehtoa, jossa Luupin uusi toimitila rakentuisi Oulun Ratapiha-hankkeen yhteyteen. Joka tapauksessa pyrkimyksenä on kehittää kokonaisuutta, ei luopua museoista. Ainolan kiinteistön kohtalo selkiytyy, kun Luupin uudesta sijoituspaikasta saadaan päätöksiä. Esitys sijoituspaikasta on tarkoitus tehdä vielä tämän kevään aikana.

Palveluverkkoselvitys on lakkautuslista

Edelleen väärin. Monelle on ehkä jäänyt epäselväksi se, mikä palveluverkkoselvityksen tarkoitus on. Kokonaisuus on hankala hahmottaa ja viestiä, ja ihmisten arkipäivän palveluihin liittyvät asiat herättävät helposti tunteita. Jatkossa panostamme enemmän näiden asioiden viestimiseen.

Palveluverkkoselvitys liittyy toki tarpeeseen löytää säästöjä ja tasapainottaa kaupungin taloutta. Se ei kuitenkaan tarkoita yksiselitteisesti palveluiden heikentämistä. Leikkausten tekemiselle olisi helpompikin tie, jos antaisi niin sanotusti viikatteen vain heilua. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, ja nyt tavoitteena on löytää keinoja pitää yllä tai jopa parantaa kaupunkilaisten palveluja muuttamalla rakenteita ja toimintatapoja. Halvemmallakin voi saada hyvää, kun ratkaisuja mietitään ennakkoluulottomasti ja asiakaslähtöisesti.

Palveluverkkoselvitys luovutetaan kaupunginjohtajalle 5. helmikuuta. Viime viikkojen keskustelu on antanut varmasti monelle taholle eväitä tulevaan päätöksentekoon. Parhaillaan ovat käynnissä Oulun raadit, joissa esitellään aluekohtaisesti palveluverkkosuunnitelmia. Näissä tilaisuuksissa on mahdollisuus päästä keskustelemaan suoraan valmistelijoiden kanssa.

Katso tästä linkistä Oulun raatien aikataulut.

Mika Penttilä
sivistys- ja kulttuurijohtaja, Oulun kaupunki

Palveluverkkoselvityksen valmistumisajankohtaa täsmennetty 24.1.2018.

Galaksi – missä liikunta ja luovuus kohtaavat

Kemintien maantieympäristön muuttaminen Oulun pohjoiseksi bulevardiksi on merkittävä hanke, joka luo edellytykset kehittää Ouluun uudenlainen Välivainion ja Alppilan yhdistävä urbaani kaupunginosa. On ollut mielenkiintoista ja silmiä avaavaa olla mukana kehittämässä kaupunkia ja tuomassa toteuttajien näkökulmaa kehitystyöhön jo hankkeen varhaisessa vaiheessa.

Bulevardihankkeen rakentaminen alkaa Välivainion Galaksista, joka sijoittuu nykyisen Välivainion koulun alueelle. Alueen suunnittelun lähtökohtana on Rakennusliike Lapti Oy:n laatima kilpailutyö ”Galaksi”, jonka perusteella kaupunki valitsi Laptin yhteistyökumppaniksi alueen kehittämiseen. Kilpailuun laadittu suunnitelma on lähtökohta, jota kehitetään uuden tiedon ja nyt laadittavan kaavarungon pohjalta.

Välivainion Galaksista on tulossa uudenlainen vetovoimainen asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittymä, jonka henkeä kuvaavat liikunta, luovuus ja digitaalisuus. Galaksi muodostuu kolmesta korttelista sekä alueen sydämeksi muodostuvasta toriaukiosta Galaksi Plazasta, joka yhdistää asukkaat ja julkisen liikenteen sekä alueen lähipalvelut.  Galaksi rajoittuu toiselta sivultaan vihervyöhykkeeseen, mikä tekee asumisympäristöstä rauhallisen ja antaa mahdolliseen virkistymiseen lähiluonnossa.

Galaksista halutaan rakentaa ympäristö, joka tuo liikkumisen osaksi kaikenikäisten arkea. Tavoitteena on, että hyvien liikkumiseen kannustavien laadukkaiden lähiliikuntapalveluiden lisäksi muut toimivat lähipalvelut ja hyvät kulkuyhteydet voivat vähentää yksityisautoilua ja kannustaa omaehtoiseen liikkumiseen. Alueelle suunnitellun vehreän liikuntapuiston kautta on hyvät yhteydet kaupungin kuntoilureiteille ja liikuntapaikoille.

Luovuus tulee näkymään Galaksissa eri muodoissa. Välivainion Galaksille pyritään eri tekniikoin toteuttamaan oma visuaalinen ilme, jonka tavoitteena on luoda alueelle kokonaisvaltainen alueidentiteetti ja muistijälki. Galaksi toimii myös luovana ympäristönä, jossa mahdollistetaan uusien palvelumallien ja erilaisten teknisten ratkaisujen kokeilu ja kehittäminen asukkaiden ja alueen toimijoiden hyväksi.

Rakennetun ympäristön digitaalisuus tulee osaksi Galaksia. Valtavalla vauhdilla kehittyvä digitaalisuus näkyy myös rakennetussa ympäristössä. Digitaalisuuden lisääntyminen tarkoittaa helpotusta ihmisten arkeen. Se voi tarkoittaa älykkäitä valaistusratkaisuja, parempaa sisäilmaa, yhteisöllisiä digipalveluita tai ihan mitä tahansa uutta, jota emme osaa vielä kuvitella. Kaiken lähtökohtana on laadukkaamman ja helpomman arjen kehittäminen automaattisten tai helppokäyttöisten palveluiden ja tuotteiden avulla.

Uuden kehittäminen vaatii uudenlaista näkökulmaa sekä rohkeita kokeiluja. Rakennusliike Lapti on laatinut Välivainion Galaksin yhteydessä tehtävää kehitystyötä varten Business Lab -mallin, jossa Oulun yliopisto, VTT sekä eri alojen yritykset kehittävät yhdessä osaamistaan, tuotteitaan ja palveluja. Galaksi toimii näiden testiympäristönä niin rakentamisen kuin käytönkin aikana. Laptin Business Lab on avoin yhteisö, jossa tehtävään kehitys- ja tutkimustyöhön halukkailla kumppaneilla on mahdollisuus tulla mukaan.

Välivainion Galaksin rakentamista tulee määrittämään alueelle laadittava asemakaava. Asemakaavassa voidaan myös määritellä, minkä tyyppisiä palveluja alueella voidaan toteuttaa ja miten autoiluun alueella suhtaudutaan. Galaksista ollaan laatimassa viihtyisää, liikunnalliseen elämäntapaan kannustavaa elinympäristöä, joka toimii myös luovuuden, luovan ajattelun ja uusien rohkeiden kokeilujen mahdollistavana kehitysalustana. Kun tämä huomioidaan oikealla tavalla asemakaavassa, on Oululla mahdollisuus saada pohjoisen bulevardin varteen uudenlaisen elinympäristön suunnan näyttäjä.

Välivainion Galaksi on bulevardin rakentamisen avaus ja muodostuu koko pohjoisen bulevardin sydämeksi, jonka ympärille uusi urbaani kaupunginosa rakentuu.

Kirjoittaja: Mikko Lohi, rakennuttajapäällikkö, Rakennusliike Lapti Oy
Rakennusliike Lapti Oy on Oulun kaupungin yhteistyökumppani entisen Välivainion koulun ympäristön kehittämisessä.

Opettajien osaaminen mahdollistaa onnistuneen digiopetuksen

Kouluvierailuilla opettajien jututtamisen lisäksi kerättiin aineistoa lomakkeella ja Walk in –työpajaosuudella. Lomakkeelle avattiin avoimien kysymyksien avulla opetustilannetta, jossa hyödynnettiin digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti. Opettajat kertoivat tarkemmin onnistumisen taustalla olevista tekijöistä, joihin lukeutui mm. toimivat ja saatavilla olevat laitteet, opettajan oma osaaminen ja toimivat sovellukset ja hyvä etukäteissuunnittelu.

Digitaalisten ratkaisujen käyttö onnistuneesti on opettajan näkökulmasta usein kasvattanut oppilaiden motivaatiota ja näin tehostanut oppimista. Digitaaliset ratkaisut ovat tuoneet myös helpomman tavan toteuttaa jonkin työvaiheen ja siten myös positiivisen kokemuksen opetustilanteesta. Muistiinpanojen teko ja töiden raportointi on helpompaa, kun voidaan esimerkiksi tehdä portfolio OneNotessa ja hyödyntää oppilaiden tuottamaa kuvamateriaalia sen tukena. Myös töiden seuranta helpottuu, kun opettaja pystyy tarkistamaan oppilaskohtaisen etenemisen ohjelmasta koko opetusjakson ajan. Sanakokeita ei tarvitse tulostaa, vaan voidaan käyttää esimerkiksi Formsilla luotuja kokeita, kustantajan valmiita materiaaleja tai vaikka visailun hengessä Kahootia.

Suosittu visailuohjelma Kahoot

Lomakevastauksia analysoidessamme huomasimme monia hyviä esimerkkejä helpottamaan tai tuomaan lisämaustetta opetukseen. Tässä listattuna muutama digivinkki osaavilta opettajiltamme:

  • Oppilaiden jakaminen ryhmiin tapahtuu helposti esimerkiksi TeamShaken avulla
  • Omien kirjojen tekemiseen voi käyttää Book Creatoria tai OneNotea
  • Animaatioita voi iPadilla tehdä iMotionilla, muilla tablet-laitteilla voi käyttää esimerkiksi Movie Makeria tai Stop Motionia
  • Suunnistamiseen saat uutta näkökulmaa QR-koodien avulla tai viemällä tehtävänannot seppo.io:hon
  • Kyselyitä ja esimerkiksi kielten sanakokeita voi tehdä Kahootin avulla, joka mainittiin oppilaita innostavaksi sovellukseksi
  • Listauksen vapaasti kuvia tarjoavista kuvapankeista löydät täältä: https://www.omnipartners.fi/artikkelit/parhaat-ilmaiset-kuvapankit/
  • GarageBand-sovelluksella voi tehdä omia kappaleita valmiista rytmi- ym. elementeistä
  • Sykemittareiden ja eri älypuhelimien sovellusten avulla voi tarkkailla omaa aktiivisuuttaan tai kuljettua reittiä esimerkiksi liikunnan tunneilla

Opettajien osaaminen on tärkeässä asemassa digitaalisuuden hyödyntämisen suhteen opetuksessa. Tämä tiedostaen pyrimme luomaan kestäviä ratkaisuja osaamisen tukemiseksi ja parantamiseksi hyödyntäen esimerkiksi Opeka-kyselyn vastauksia ja aineistoamme Oulun koulujen ”digiloikan” kehitystyössä.

Digiloikka 2020 –tiimi

Koulujen digitalisuuden kehittämistä rehtorifoorumilla

Aikaisemmassa tekstissä kerroimme, että kouluvierailuiden jälkeen järjestämme mm. osallistavia työpajoja, joissa kehitämme aineiston pohjalta perusopetuksen nykyistä tilannetta. Näistä yksi järjestettiin tiistaina 7.11.2017 Hiukkavaaran monitoimitalolla. Hiukkavaaraan kokoontui peruskoulujen rehtoreiden kehittämisfoorumi, jonka aiheena oli digitaalisuuden kehittäminen kouluissa. Paikalle kokoontui reilun 50 henkilön asiantuntijaryhmä sisältäen rehtoreiden lisäksi henkilöitä mm. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden HR:stä ja ICT-tiimistä.

Työpajatyöskentelyä Hiukkavaaran koululla

Päivän ohjelmasta vastasi Digiloikka 2020 -projektitiimi, joka esitteli kouluvierailuilta kerättyä aineistoa galleriakävely-muodossa. Digiloikkarit vierailivat kevään ja syksyn 2017 aikana kaikissa Oulun peruskouluissa, yhteensä 67:ssa kouluyksikössä. Aineistoa varten haastateltiin koulujen rehtorit ja TVT-vastuuopettajat sekä osallistettiin työpajatyöskentelyyn yli 700 opettajaa.

Esittelyn jälkeen läsnäolijat pääsivät laatimaan kehittämistoimenpiteitä aineistosta nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kehittämistoimenpiteitä laadittiin neljässä ryhmässä, joiden aiheet olivat 1) osaamisen kehittäminen, 2) tekninen tuki, 3) laitteet ja verkot, 4) ohjelmistot ja oppimisympäristöt.

Digiloikka-tiimi työstää parhaillaan kouluvierailuaineiston pohjalta selvitysraportta koulujen digitaalisuuden nykytilasta. Tämän jälkeen työpajoissa laadittuja toimenpiteitä käytetään pohjana työstäessä Oulun perusopetuksen digikehittämissuunnitelmaa. Nykyisiä toimenpiteitä täydennetään vielä tammikuussa rehtoreille suunnatussa johtamisen työpajassa.

Digiloikka 2020 -projektiimi
Anssi, Sara ja Ville

Oulun Tuotantokeittiön toimitusjohtaja: ”Voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa?”

Maittavan ja ravitsevan ruoan merkitys on suuri meille jokaiselle, mutta etenkin kasvuikäisille. Lukuisat tutkimukset kertovat ravinnon laadun tärkeydestä ja linkittävät sen suoraan ihmisen fyysiseen kehittymiseen ja oppimiskykyyn. Ruokailutottumukset, energian kulutus ja tarjonnan monipuolisuus ovat muuttuneet aikojen saatossa ja ravinnolta vaaditaan nykyään paljon enemmän kuin ennen. Siihen on syynsä. Se mitä syöt vaikuttaa laajasti yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi ihmiset ovat nykyään paljon valveutuneimpia ruoan suhteen kuin ennen, mikä on hyvä ja yhteiskunnallisestikin tärkeä asia.

Mutta otsikon kysymykseen viitaten, voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa? Tähän voin antaa vastauksen, että kyllä voi ja sen ehdottomasti pitää olla, mutta helposti se ei onnistu. Ei ilman kovaa työtä, uuden oppimista, tuotekehittelyä, tarkempaa suunnittelua, töiden jatkuvaa organisoimista, hyvää ammattitaitoa ja sitoutumista työtehtäviin ja mikä tärkeintä, nöyrää asennetta, kiinnostusta omaa työtänsä kohtaan sekä uskoa ja luottamusta tulevaan.

Uusi ympäristö, kohteiden ja valmistettavan ruoan suuri määrä ja toimintatapa luovat omat haasteensa. Se tiedetään kaikki, eikä sitä voi käydä kieltämään. Toimintaympäristö ja puitteet on nyt annettu, mutta se ei silti saa tarkoittaa sitä, ettei ruoan laatu, maku ja rakenne voisi olla silti hyvää, parhaimmassa tapauksessa jopa erinomaista. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite ja etu.

Joka tapauksessa meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ruoan laatu vastaa vaatimuksia myös tässä uudessa haastavassa toimintaympäristössä. Vastaavaa ei tässä laajuudessa ole ennen tehty.

Toimintaympäristö luo uusia vaatimuksia toiminnalle. Tuotteet tulee mm. merkitä erillä tavalla kuin ennen. Paljon tarkemmin, mikä saattaa herättää aluksi kummastusta. Tuotteita ja reseptejä on oltava huima määrä. Osa resepteistä on valmiita ja hyväksi todettuja, mutta paljon on myös sellaisia, jotka vaativat edelleen hiomista ja kehittämistä, jopa kokonaan uusien luomista.

Lisääntyvät erikoisruokavaliotarpeet tuovat omat haasteensa mukaan.  Valmistustapojakin on erilaisia, ja oikein valjastettuna ne auttavat saavuttamaan paremman lopputuloksen. Asiakaskohteiden omat vaatimukset ovat myös jonkin verran toisestaan poikkeavia, jotka nekin täytyy omaksua. Kaikkiaan on paljon uutta opittavaa. Paljon samanlaista, mutta ei täysin samaa. On uhkia, mutta myös mahdollisuuksia.

Olemme täysin uuden edessä ja vasta aloittamassa toimintaa. Onnistuminen sellaisessa ympäristössä ei tule ilmaiseksi. Massatuotantoleimasta emme pääse eroon, ja se on meidän taakkamme, joka on kannettava nöyrästi jatkuvasti toimintaamme kehittäen. Henkilöstö toimii ihailtavasti, huolimatta paljon aiemmasta poikkeavasta uudesta toimintaympäristöstä. On perustettu suuri Tuotantokeittiö, jopa yksi Suomen suurimmista. Se herättää epäluuloja ja varauksellisuutta mutta myös kiinnostusta sekä paljon odotuksia. Ihan syystä.

Onnistumiset ja kannustamiset kasvattavat luottamusta omaan tekemiseen ja auttavat eteenpäin. Epäonnistumiset tietenkin harmittavat joka kerta kuten kuuluukin, välillä kovastikin, mutta niistä emme saa lannistua vaan sitäkin tarvitaan, jotta toiminta kehittyy. Jos jokin ei ole onnistunut halutulla tavalla, niin pahoittelemme tapahtunutta ja nöyrästi korjaamme toimintaamme. Paljon onkin vielä tehtävää, aivan joka saralla ja sitä työtä jatkuvasti teemme.

Kiitämmekin kannustavasta asenteesta, jota olemme paljon saaneet! Työ, jota teemme, on vasta alkuvaiheessa. Joka päivä kehitymme ja se hetki, että voimme vastata täysin odotuksia, ei tule itsestään, vaan se syntyy haasteiden, onnistumisien ja epäonnistumisienkin kautta. Niitä aikoja elämme nyt kun olemme uuden äärellä, tekemässä jotain sellaista mitä ei aikaisemmin ole tehty. Näistäkin hetkistä tulee meidän olla kiitollisia ja ottaa katse kohti tulevaa. Tehdä maukasta ja ravitsevaa ruokaa, joka päivä.

Toni Kalliorinne
toimitusjohtaja
Oulun Tuotantokeittiö Oy

Ps. Olemme koonneet yhteen vastauksia meille saapuneisiin usein kysyttyihin kysymyksiin.