Kirjoittajan arkistot: Pia Rantala-Korhonen

Vahingosta viisastumisen talkoot

Kunta on meistä kuntalaisista tehty, meidän tarvitsemiemme palveluiden tuottamiseksi. Puhdasta vettä tulee hanasta, kirjastot ja kulttuurilaitokset tarjoavat elämyksiä, bussit kulkevat, tiet ja liikuntapaikat pidetään kunnossa, sairaat saavat hoitoa ja uusi polvi opetusta. Koko systeemi pyörii veronmaksajien yhteisellä rahoituksella.

Talouden taantuma on heittänyt kapuloitaan hyvin toimivan systeemin rattaisiin, äkkiä eivät rahat enää riitäkään kaikkeen tarpeelliseen. On otettu velkaa ja etsitty keinoja saada kustannukset kuriin. Palveluiden leikkaaminen osuu usein niihin, jotka ovat niistä kipeimmin riippuvaisia.

Voisiko säästöjä syntyä ilman, että se tekee kipeää? Kuntalehden mukaan kuntien työntekijöille tapahtui vuonna 2012 26 000 työtapaturmaa, joiden suorat kustannukset olivat 67 miljoonaa euroa ja välilliset kustannukset 250 miljoonaa. Tuskin kuntatyöntekijät ovat sen tapaturma-alttiimpia kuin muutkaan työssäkäyvät. Tapaturmia torjumalla voitaisiin sekä säästää rahaa että välttää inhimillistä kärsimystä.

Itselleni sattui työtapaturma pari vuotta sitten: vesilätäkkö toimiston eteisen lattialla lennätti ilmaan, ensimmäisenä maahan osunut peukalo revähti liitoksistaan. Sekunnin virheliikkeestä seurasi leikkaus ja kuuden viikon sairausloma. Työnantajalle kustannukset olivat suuret, yksikätinen elämä särkyineen ja rajoitteineen oli kurjaa. ja niin turhanaikaista: kunnon kuramatto eteisessä olisi imaissut kengistä ja sateenvarjoista valuneet vedet sisuksiinsa.

Ihmisen oppii virheistään, vahingosta viisastuu. Jos nämä sanonnat pitävät paikkansa, on meillä loistavat mahdollisuudet pistää pystyyn vahingosta viisastumisen talkoot ja ryhtyä oikein tosissamme keksimään keinoja tapaturmien, kaatumisten ja muiden joutavien onnettomuuksien estämiseen. Voimavarat voitaisiin sitten käyttää oikeasti tarpeellisiin ja välttämättömiin asioihin, jotka kuntalaisten hyvinvointia edistävät.

Piia Rantala-Korhonen, apulaiskaupunginjohtaja

Yhteistyöllä hyvä tulee!

Ehdotus Oulun uudeksi palvelumalliksi julkistettiin helmikuun alussa. Palvelumalli 2020 –esitys on pohjapaperi, jonka avulla herätellään myös laajan kuntalaiskeskustelua. Millaisia palveluita oululaiset tarvitsevat vuonna 2020? Missä palveluita pitäisi järjestää? Onko jokin palvelumuoto tullut ajan saatossa jopa täysin tarpeettomaksi? Onko kaikkien tarpeet otettu suunnitelmassa huomioon? Voisiko joistain asioista huolehtia yritys tai yhdistys? Holhotaanko kuntalaisia liikaa vai pitäisikö jokaisen kantaa suurempi vastuu itsestään ja läheisistään? Kuka huolehtii heikoista ja hiljaisista?

Kirjastot ovat suomalaisten rakkain kulttuuripalvelu. Kirjaston palvelupisteistä on pohjapaperissa useita erilaisia vaihtoehtoja. Esitykset lähikirjastojen määrän vähentämisestä ovat heti tuoreeltaan herättäneet vastustusta. Lähikirjasto on usein alueella se julkinen tila, jossa kaikenikäiset kuntalaiset kohtaavat toisiaan ja johon on matala kynnys mennä. Voisiko tulevaisuudessa yhdistää asukastuvan ja lähikirjaston toimintoja saman katon alle, ehkä alueen lähikoulun tiloissa? Sopisiko terveyskioski mukaan monitoimimalliin?

Oulu on vanha kaupunki, mutta kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi, ei myöskään sen palveluverkko. Uudet asuinalueet tarvitsevat lapsiperheiden palveluita, joiden kysyntä laskee ensimmäisen sukupolven lasten aikuistumisen myötä ja palveluita tarvitaankin ikääntyville asukkaille. Palveluiden järjestäminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan vaatii jatkuvaa suunnittelua ja muutoksia. Toisaalla tiloja voi olla liikaa ja toisaalla liian vähän, tällöin toimivat joukkoliikenneyhteydet voivat olla ratkaisun avain.

Kuntalaiset kutsutaan kevään aikana kansankäräjille kertomaan omia näkemyksiään palveluista. Sivistys- ja kulttuuripalvelut järjestää niiden lisäksi tilaisuuksia asukkaille ja asiakkaille kirjastoissa ja nuorisotiloissa, tilaisuuksista tiedotetaan paikan päällä ja kaupungin verkkosivuilla. Nyt on oikea hetki heittää mukaan yhteiseen pohdintaan omat ideansa! Jokainen kuntalainen on paras oman elämänsä asiantuntija, yhteistyöllä saamme päivitettyä palvelut tulevaisuuden tarpeita varten, yhteisiä euroja tarkasti vaalien.

Piia Rantala-Korhonen