Kirjoittajan arkistot: Oulun kaupunki

Skandinavian pääkaupunki säilyy vaikka valovoima tulee

Oulun kaupungin strategia on valtuuston siunausta vaille valmis. Strategiassa määritellään suuntaviivat sille, millainen Oulusta halutaan kehittää vuoteen 2026 mennessä. Mistään turhasta asiakirjasta ei ole kyse, sillä strategiaa voi kuvata peruskiveksi, jolle toiminta rakennetaan ja jonka varaan tavoitteet asetetaan.

Oulussa strategiatyöhön on osallistettu myös kuntalaisia muun muassa erilaisin tapaamisin ja työpajoin. Oujees-kampanjalla kyseltiin netin kautta ihmisten ajatuksia siitä, millainen Oulun tulisi olla. Esiin nousivat vahvasti pehmeät arvot kuten luonto, turvallisuus ja hyväntuulisuus. Älykkyydelle, teknologialle ja bisnekselle kaivattiin selvästi vastapalloa.

Varsinkin kaupungin päättäjien ja johdon strategiatyöpajoissa pohdittiin kovasti myös sitä, mitä tehdään kaupungin markkinoinnissa käytettävälle tunnuslauseelle Capital on Northern Scandinavia. Tämä muutama vuosi sitten käyttöön otettu brändilupaus on jakanut mielipiteitä koko olemassaolonsa ajan. Toiset pyörittelevät silmiään ja muistuttavat, että Suomi ei ole Skandinaviaa eikä Oulu pääkaupunki. Toiset taas taputtavat käsiään ja pitävät brändilupausta rohkeana, tavoitteellisena ja kansainvälisesti taitavasti rakennettuna.

Vaikka jotkut tulevat seuraavasta pettymään, sanon sen kuitenkin: Capital of Northern Scandinavia säilyy edelleen Oulun brändilupauksena.

Oulun brändikäsikirjassa lupausta perustellaan seuraavasti: ”Oulun brändilupaus kertoo Oulun sitoutumisesta merkittävään, kansainväliseen rooliinsa pohjoisessa. Brändilupaus myös sijoittaa meidät oikeaan kolkkaan maailmassa, vaikkei se olekaan tarkka maantieteellinen määritelmä. Brändilupaus kertoo Oulun asemasta pohjoisen elinkeinoelämän, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena sekä pohjoisen Skandinavian suurimpana kaupunkina. Se viestii myös Oulun halusta toimia aktiivisesti johtavassa roolissa koko pohjoisen alueen kehittäjänä ja yhdistäjänä.”

Tämä kaikki pätee myös uuden strategian myötä. Siinäkin korostetaan Oulun asemaa pohjoisen elinkeinoelämän, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena ja nähdään Oulu aktiivisena ja johtavana pohjoisen alueen kehittäjänä.

Täytyy myös muistaa, että kaikki tässä maailmassa eivät tiedä missä Oulu ja Suomi sijaitsevat. Hiukan useampi osaa paikallistaa Skandinavian, ja siksi ”Capital of Northern Scandinavia” toimii erityisen hyvin kansainvälisissä yhteyksissä.

Hyvä on huomata sekin, että brändityö on pitkäjänteistä puuhaa. Brändi syntyy pitkän ajan kuluessa ihmisten mielissä, ja se tarkoittaakin nimenomaan ihmisten mielikuvaa jostain asiasta, tuotteesta tai alueesta – tässä tapauksessa siis Oulusta. Brändillä on hyvä olla historia ja jatkuvuutta, ja jos sen rakennuspalikat laitetaan uusiksi kerran valtuustokaudessa, ei brändityötä kannata tehdä.

Oulun visio sen sijaan muuttuu, jos valtuusto uuden strategian hyväksyy. Kaupungin visio on viime vuodet ollut ”Rohkeasti uudistuva pohjoisen Skandinavian pääkaupunki”. Sitä on valitettavasti näkynyt myös muodossa ”Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki”. Huomaatko ajatusten eron? Mahtipontisuudessa jälkimmäinen peittoaa ensimmäisen 100-0.

Uudessa strategiassa visioksi muodostuu ”Valovoimainen Oulu”, jos valtuusto niin päättää.
Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Se on johtamisen työkalu, ja on hyvä, jos se vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Vision ja brändin on tuettava toisiaan, mutta sama asia ne eivät ole.

Jatkossakin siis Oulun kaupungin autoissa, esitteissä, mainoksissa tai vaikkapa ruohonleikkureissa lukee ”Oulu, Capital of Northern Skandinavia” – ei ”Valovoimainen Oulu”.

Jos jossain vaiheessa päätetään, että brändi uudistetaan, on se sitten kokonaan toinen juttu. Strategiatyön sivussa brändiuudistusta ei voi tehdä, vaan se vaatii huolellisen valmistelun, hyvät resurssit ja pitkäjänteisen markkinoinnin onnistuakseen. Oulun brändin vahvistamisessakin riittää töitä, ja uusi strategia antaa siihen lisää rakennuspalikoita.

Sanna Keskinen
Viestintäjohtaja, Oulun kaupunki

Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?

Yli 20 vuotta sitten Suomi koki tähänastisen historiansa pahimman taloudellisen taantuman. Siitä käytettiin suorastaan nimitystä lama. Oulun kaupungin päättäjät olivat hereillä ja silloin Risto Vuoriakäynnistettiin strategiaprosessi, jossa edellytettiin kaikille toimialoille tehtäväksi oma selviytymissuunnitelma eli strategia. Syyskuussa 1993 käynnistettiin kulttuuritoimen yhteisen strategian laatiminen. Silloin kulttuurilaitoksetkin olivat vielä hallinnollisesti erillään, puhumattakaan, että olisivat olleet osa nykyistä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kokonaisuutta.

Tunnelmat työpaikoilla olivat ankeat. Julkisuudessa syyllistettiin julkishallinnon työntekijöitä ja esitettiin isoja lukuja siitä, kuinka niin valtion kuin kuntienkin virkamiehiä pitäisi vähentää roimasti.

Kulttuurin strategiatoimikunta näki asian toisin ja ryhtyi työhönsä suuren innostuksen vallassa. Lopputulemana oli kauaskantoinen Kulttuurin strateginen suunnitelma pitkälle tulevaisuuteen, peräti vuosiin 1996–2005. Otsikoksi nousi luontevasti ”400-vuotiaasta Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki”.

Tuo tavoite ei sinänsä toteutunut varsin yksinkertaisesta syystä, vuonna 2005 maaksi oli valittu Irlanti ja sieltä valikoitui kulttuuripääkaupungiksi Cork. Strategia kuitenkin lähti toteutumaan jopa erinomaisesti ja suurelta osin siinä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Olemme olleet hyvässä kehityksessä.

Asia jäi sen verran kuitenkin kytemään, että 400-vuotisjuhlavuonna päätettiin käynnistää haku vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Prosessi oli sinänsä laaja, osallistava ja laadukas, mutta kuten tunnettua Turku vei kisan voiton monien hyvien hakijakaupunkien nenän edestä.

Tuosta prosessista jäi kuitenkin siitäkin paljon hyvää vaikuttavuutta. Erityisesti idea kaupunkikulttuurin kehittämisestä on elänyt ja päättyvälle, uuden Oulun ensimmäiselle valtuustokaudelle saatiin aikaiseksi jopa kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma.

Tällä hetkellä Oulu ei ole erityisen hyvässä jamassa, monestakin syystä johtuen. Erityisesti kaupunkimme nuoret ovat suurissa määrin hakeutumassa täältä pois. Juuri nyt tarvitaan puhaltamista yhteiseen hiileen. Olennaista Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksessa vuodeksi 2026 on juuri tuon yhteisen hiilen löytyminen.

Prosessin täytyy olla yhteisöllisyyttä edistävä, osallistava ja kaikkien oululaisten, niin yksittäisten ihmisten, erilaisten organisaatioiden kuin elinkeinoelämänkin yhteinen ponnistus. Tämä on mahdollisuus, jota meidän ei kannatta jättää käyttämättä.

Risto Vuoria
kulttuurijohtaja

Oulun raadeissa voit osallistua ja vaikuttaa tulevaisuuden Oulun suunnitteluun

Pasi Laukka

Pasi Laukka

Varma kevään merkki, Oulun raadit ovat täällä taas. Ne ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa kuntalaiset saavat osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tule suunnittelemaan tulevaisuuden kuntaa yhdessä Oulun kaupungin johtavien viranhaltijoiden kanssa ja kertomaan näkemyksesi siitä, miltä elinvoimainen ja vetovoimainen Oulu näyttäytyy. Raadeissa työskennellään yhdessä viiden teeman ympärillä.

Asukkaiden ennaltaehkäisevä hyvinvointityö on meidän kaikkien yhteinen asia. Itsestä ja kaverista huolehtiminen kuuluu jokaiselle. Kaveria ei jätetä. Oulu on aina ollut osaajien kaupunki. Sivistys ja koulutus ovat keskeisiä menestystekijöitämme. Meidän pitää huolehtia lapsista ja nuoristamme. Nuoret ovat muutoksen airut. Oulu on sitoutunut tavoittelemaan lapsiystävällisen kunnan toimintamallia. Panostaminen lapsiin ja nuoriin on säästämistä tulevaisuutta varten.

Työelämä ja uudet työpaikat luovat elinvoimaa. Oulun on uudistuttava rohkeasti. Tarvitsemme yrittäjyyttä ja ennakkoluulotonta uutta ajattelumallia työmarkkinoille. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kehittyvät Oulun ekosysteemissä kiitettävällä tavalla. Miten julkinen sektori pysyy tässä mukana? Millainen on digiloikka, kun mietitään maakunnan ja tulevaisuuden peruskunnan suhdetta?

Varsinkin näin kuntavaalien alla lähidemokratian ja suoran demokratian merkitys ja rooli on herättänyt kiitettävästi keskustelua lehtien palstoilla ja valtuustoa myöden. Ihan aiheesta on kysytty, mikä on lähidemokratian tila Oulussa. Jäävätkö osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet näennäiseksi ja jopa lumedemokratian asteelle? On erittäin tärkeää nostaa tämä kysymykset esiin, kun suunnitellaan Oulun kaupungin kuntalaisten vuorovaikutteista ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon. Paljon on tehtävää. Haastankin kaikki mukaan tilaisuuksiin tekemään asukkaiden näköistä ja ihmisen kokoista Oulua! Kyse on aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa ja olla mukana tekemässä jotain, mitä ei ole aiemmin tehty. Osallisuus on tekoja, tunnetta ja osallistumista. Haluatko sinä valittaa, että mitään ei kuitenkaan tapahdu vai olla tekemässä muutosta? Sinä päätät itse.

Raadeissa lanseerataan myös uusi Meijän kaupunni -mobiilisovellus. Sen kautta oululaiset saavat osallistua ja vaikuttaa Oulun yhteisiin asioihin kotisohvalta, Kärppäpelistä tai kulmakuppilasta, juuri silloin kuin hänelle itselleen sopii. Tule raateihin ja totea itse kuinka helppoa se on!

Pasi Laukka
Yhteisötoiminnan päällikkö
Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Maahanmuuton ajankohtaisia pohdintoja 7.3.2016 Oulussa

Kreikassa pakolaistilanne alkaa olla katastrofaalinen, mutta reitti läntiseen Eurooppaan ja sitä mukaa tänne meille on toistaiseksi kiinni. Myös Suomen itäraja on ainakin hetkellisesti hiljentynyt turvapaikanhakijoista. Kevät etenee ja lämmetessään se voi tuoda uusia yllätyksiä myös meille tänne Ouluun. Nyt kuitenkin täällä eletään jonkinlaista suvantovaihetta, jossa odotellaan viime syksynä tulleiden turvapaikkapäätöksiä, jatketaan esikotouttavaa työtä eri tahoilla ja valmistaudutaan siihen varsinaiseen kotouttamistoimintaan – siihen joka alkaa turvapaikkapäätösten tultua.

Suomen pohjoisissa maakunnissa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) on tällä hetkellä

Ari Heikkinen

Ari Heikkinen

  • noin 5500 turvapaikanhakijaanoin 2 000:n arvioidaan saavan oleskeluluvan tämän vuoden kuluessa
  • noin 1 000 asettuu Ouluun
  • edessä kotouttamista edistäviä ratkaisuja kuten asumisen järjestäminen, kotouttamiskoulutus, työllistäminen, koulutukseen ohjaaminen jne.

Merkittävä osa oleskeluluvan saavista on alaikäisiä, joiden palvelutarve on kunnan kannalta aivan erityinen. Oulussa heidän lukumääränsä on noin 300.

Erityinen huomionkohde ovat myös kielteisen päätöksen aikanaan saavat turvapaikanhakijat, joiden muuttuminen ns. paperittomiksi tulee ennaltaehkäistä valtakunnallisin toimin.

Kotouttaminen

Kunnilla on kokonaisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta. Viimesyksyinen turvapaikanhakijoiden määrän valtava kasvu on osoittanut, että valtion kunnille osoittamat korvaukset niin vastaanotosta kuin jatkossa edessä olevasta laajamittaisesta kotouttamisesta ovat tasoltaan aivan riittämättömät.

Jotta maahanmuuton ei-toivottavia lieveilmiöitä kuten ghettoutuminen, sosiaaliset ongelmat, eri väestöryhmien vastakkainasettelut, kuntalaisten turvattomuuden kokemus, maahanmuuttajien korkea työttömyys jne. pystyttäisiin lievittämään ja torjumaan, kuntien resurssit on turvattava.

Käytännön arjessa vapaaehtoiset, seurakunnat, järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat huolehtivat osaltaan esikotouttamiseen ja kotouttamiseen kuuluvista tehtävistä.

Työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistyminen on ehdoton edellytys kotoutumisen onnistumisessa. Käytössä olevat prosessit oleskeluluvan saamisesta työmarkkinoille sijoittumiseen ovat aivan liian pitkäkestoisia. Tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen syrjäytymisen estäminen, minkä osalta oleskeluluvan saaneet voi monessa suhteessa rinnastaa nuorisotyöttömiin, joiden ei saa antaa ajautua työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Työhön on päästävä kiinni viipymättä oleskeluluvan saamisen jälkeen eikä nykytilanteen tapaan vasta vuosien kuluttua, mikä edellyttää lainsäädännöllisiä erityistoimia.

Osaamisen ja koulutuksen kartoittaminen on jatkossa tehtävä heti turvapaikanhakijan rekisteröinnin yhteydessä. Kotoutumiskoulutus, kielikoulutus, työelämä- ja muiden valmiuksien vahvistaminen tai vaikkapa tiedon jakaminen yrittäjyydestä voivat tapahtua samanaikaisesti työkokeilun tai muun työmarkkinoilla tapahtuvan toiminnan kanssa. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua aiemmasta moninkertaisiksi kotouttamisen eri vaiheisiin osoitetut viranomaisten resurssit ovat tyystin riittämättömät, ja niitä tulee vahvistaa.

Ely-keskuksille on osoitettava kevään lisäbudjetissa tarvittavat resurssit.

Asuminen

Oulussa varaudumme asuttamaan tänä vuonna yhteensä noin 1 000 oleskeluluvan saanutta. Valtiovallan on kannustettava erikokoisia kuntia tarjoamaan kuntapaikkoja aiempaa suuremmassa mitassa, muuten paineet kohdistuvat kohtuuttomasti keskuskaupunkeihin, pohjoisessa erityisesti Ouluun.

Segregaation välttämiseksi tarvitaan uusia valtion tukemia keinoja pakolaisten sijoittamiseen, mm. suunnitelmat asumisen tukemisesta ja yksityisten vuokranantajien vuokra-asuntojen välivuokraustoiminnasta ovat tervetulleita.

Ari Heikkinen
Oulun kaupunki
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Pyörällä pääsee –vai pääseekö?

Viime viikolla ympäristötalolla pidettiin työpaja, jossa pohdittiin Oulun keskusta-alueen pyöräily- ja kävelyolosuhteiden kehittämistä. Työpaja liittyi parhaillaan laadittavaan Oulun keskustan kevyenliikenteen olosuhteiden kehittämiseen tähtäävään kokonaissuunnitelmaan, jonka pitäisi valmistua ensi kesään mennessä. Oulussa pyöräillään paljon ja Oulun pyöräilyolosuhteet ovat monella tavalla hyvät, mutta keskustan pyöräilyolosuhteet ovat monin paikoin ongelmalliset ja kehitystä ei ole viime aikoina hirveästi tapahtunut.

Työpaja oli todella antoisa ja tarpeellinen. Keskustan kevyenliikenteen ja erityisesti pyöräilyn olosuhteet kaipaavat parantamista ja kokonaisvaltaista suunnittelua. Suurimpana ongelmana keskusta-alueen pyöräilyssä nousi esiin keskustan etelä-pohjois- ja itä-länsisuuntaisten sujuvien ja selkeiden pyöräreittien puute. Muina ongelmina esiin nousi mm. pyöräreittien yleinen epäjatkuvuus, erillisten pyöräkaistojen puute, reittien puutteelliset merkinnät, suojateiden liian korkeat reunakiveykset ja liian vähäiset pyöräpysäkit keskustassa ja aseman seudulla.

Samantyyppisiä ongelmia on noussut esiin myös ohjelmatyön pohjaksi tehdystä avoimesta nettikyselystä. Kyselyssä nousi myös esiin kevyenliikenteen kannalta ongelmallisia paikkoja keskustassa, joista mainittakoon esimerkiksi Saaristonkatu. Samoja ongelmia nostivat ihmiset esiin myös facebook-keskusteluissa.

Odotan tulevalta kehittämissuunnitelmalta paljon. Toivon sen tuovan konkreettisia ehdotuksia kevyenliikenteen ja erityisesti pyöräilyn olosuhteiden nopeaksikin parantamiseksi. Pyöräilyolosuhteiden parantaminen ja selkeyttäminen palvelisi myös kävelyolosuhteita, sillä nyt ongelmana ovat usein kävelyreiteillä villisti suihkivat pyöräilijät.

Aina muutosten ei tarvitse olla edes isoja, mutta niillä voi olla iso vaikutus liikkumisen sujuvuuteen. Toisaalta odotan suunnitelmalta myös laajempaa ja strategisempaa näkemystä keskustan liikenteen pitkän aikavälin kehityssuunnasta. Oulun kaupungin tavoitteena on lisätä kevyenliikenteen osuutta ja vähentää yksityisautoilua. Miten tätä tavoitetta tuetaan keskustan liikennejärjestelyjen isolla kuvalla? Voidaanko esimerkiksi kävelykatualuetta laajentaa? Voidaanko joitain katuja rauhoittaa autoliikenteeltä kevyelle liikenteelle? Mihin rakennettaisiin keskustan läpikulkeva pyörien ”highway”? Voitaisiinko Ouluun rakentaa Hollannista tuttuja pyöräkatuja ja voisiko kevyttä liikennettä priorisoida joillain kaduilla autoliikenteen yläpuolelle? Tarvitaanko kaupunkiin pyörien kallioparkki, eli keskitetty keskustan pyöräpysäköintialue?

Kaikkea ei ratkaista kuitenkaan työn alla olevalla suunnitelmalla. Työpajasta lähti myös selkeä viesti lainsäätäjille siitä, että yksisuuntaisilla kaduilla pitää voida mahdollistaa kahdensuuntainen polkupyöräily lain sitä estämättä. Myös parhaillaan työn alla olevaan kaupungin rakennusjärjestykseen toivottiin riittävän sitovia ja laajoja pyöräpysäköintinormeja erityisesti keskustakortteleille. Ohjelmat, lait ja normit eivät sinällään kuitenkaan vielä paranna keskustan pyöräilyolosuhteita, vaan tarvitaan resursseja ja toimenpiteitä suunnitelmien toteensaattamiseksi. Oulu on pyöräilykaupunki, mutta pyöräilyn tukemiseksi tarvitaan puheiden lisäksi myös tekoja.

Hanna SarkkinenResurssien ja tekojen lisäksi tarvitaan myös asennemuutoksia, tarvitaan asennetta jotta aamulla
lähdetään liikkeelle auton sijaan pottumoottorin voimalla ja asennetta, että liikenteessä noudatetaan yhteisiä sääntöjä ja liikutaan muita kulkijoita kunnioittaen. Asennetasolla meillä lähes kaikilla on peiliin katsomisen paikka ja muutokset voi aloittaa heti.

P.S. Niin ikään viime viikolla pidetyssä nuorten vaikuttajapäivässä keskusteltiin mm. kevyenliikenteenväylien kunnossapidosta. Nuoret olivat erityisen huolissaan kevyenliikenteen väylien talvikunnossapidosta ja talvipyöräilyn olosuhteista. Nuorten viesti päättäjille ja virkamiehille oli se, että koska pyöräily on ympäristöystävällistä ja terveellistä ja kaikki eivät voi edes ajaa autoilla, niin pyöräilyolosuhteista täytyy pitää huolta. Fiksuja nuoria, heitä meidän kannattaa kuunnella.

Hanna Sarkkinen
Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu