Kirjoittajan arkistot: Oulun kaupunki

Kärkenä kouluyhteisön hyvinvointi


”Tiedän, että olet kiireinen, mutta olisiko sinulla hetki aikaa?” on kysymys, jota olen pyrkinyt kunnioittamaan omassa johtamistyössäni. Se kertoo minulle, että työkumppanillani on jotain niin tärkeää, että on syytä pysähtyä yhdessä ja kuunnella aidosti. Kohtaamista ei voi korvata sähköpostilla.

Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan 4. ja 5.-luokkalaisista Oulun koululaisista puolet kokee, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Yli puolella (60 %) on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Oulun koulun 8. ja 9.-luokkalaisista 10 % tuntee kokevansa koulu-uupumusta. Nuorista 12 % kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

Lasten ja nuorten tuntemusta omasta hyvinvoinnistaan ei pidä väheksyä. Meillä ei ole varaa romahduttaa oppimisintoa ja altistaa oppilaita syrjäytymiskehitykselle. Jyväskylän yliopiston professori Katriina Salmela-Aro tuo esille, että nyt elää nuorten sukupolvi, joka ensimmäistä kertaa on stressaantuneempi kuin aikuiset. Aikuiset kotona ja koulussa eivät nuorten uupumusta välttämättä edes huomaa.

Kun Opetushallitus hyväksyi nyt käyttöönotetun uuden opetussuunnitelman, oli tarkoituksena edelliseen verrattuna korostaa hyvinvointia oppiainesisältöjä vähentämällä. Suomalaisten koululaisten kouluviihtyvyys oli ja on verrokkimaita heikompaa.

Oulun koulujen kehittämisen kärkenä on jo toista lukuvuotta kouluyhteisön hyvinvointi. Puhumme hyvinvointikoulusta, hyvinvoivasta kasvuyhteisöstä, jossa sekä lapset että aikuiset voivat hyvin. Koulun tulee tarjota oppilaille opetusta ja ohjausta, joka lisää itsetuntoa, itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. On keskeistä tulla kuulluksi, huomatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Toivon, että meillä on rohkeutta panostaa hyvinvointiin ja oppiainesisältöjen ohella rakentaa yhdessä monialaisia, elämään valmentavia oppimiskokonaisuuksia sekä rauhoittaa koulun arki lasta ja nuorta kuuntelevaksi, onnelliseen elämään valmentavaksi. Tarvitsemme koulun hyvinvoivaan arkeen riittävästi aikuisia, joilla on aikaa.

Hei Oulu, ovatko arvomme ja asenteemme kohdallaan lasten ja nuorten tulevaisuuden rakentamiseksi? Jos tavoite on kirkas, kohdistetaan voimavarat sen saavuttamiseen.

Minun Ouluni – onnellisten ihmisten kaupunni. Kirjoitusvirheestä huolimatta.

Marjut Nurmivuori
perusopetus- ja nuorisojohtaja

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Forum24-lehdessä 30.1.2018.

Ei viekkaudella tai vääryydellä vaan virkavastuulla

Oulun muutosohjelman toteuttaminen sisältää sivistys- ja kulttuuripalvelujen palveluverkkoselvityksen. Johtoryhmätasolla on linjattu, että viranhaltijat valmistelevat kaksi vaihtoehtoista esitystä rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi. Lukioverkko on osa tätä kokonaisuutta.

Palautetta valmistelijoille on tullut jo tässä vaiheessa. Pääosin päättäjien reaktiot ovat olleet kannustavia, mutta osa ei voi hyväksyä ehdotuksia lukioverkon tiivistämisestä. Ehkä turhan vähälle huomiolle on jäänyt sekin seikka, että vaihtoehtoja on kaksi! Neljälle alueelle esitettävät vaihtoehdot ovat luettavissa Oulun kaupungin nettisivujen Palveluverkko-sivulla.

Merkittävä osa muutosohjelmaa on säästötavoite. ’Oulu haluaa säilyttää elinvoimansa rakenteellisten ratkaisujen avulla’. Mikäli näin ei toimita, vaihtoehtona on henkilöstömäärän vähentäminen sivistys- ja kulttuuripalveluista noin 100 henkilötyövuodella 2020 mennessä. Lukioiden osalta tarvittavat säästöt syntyisivät verkkoa tiivistämällä. Vaihtoehto 1 mukaan tavoiteltaisiin n. 1,4M€ säästöjä ja vaihtoehto 2 mukaan n. 600 000 euron vuotuisia säästöjä. Laskenta perustuu laajemman kurssitarjonnan yhteiseen käyttämiseen, ’lukioresurssituntien’ supistumiseen sekä ohuempaan hallintoon.

Oulun kaupungin lukioissa on vuosina 2013-17 vähennetty opetusta 270 kurssia, vaikka opiskelijamäärä on kasvanut 120:llä. Siis yhden pienen lukion verran! Vuoden 2018 talousarvio ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma eivät tuo helpotusta vaan säästötarvetta on ainakin 30 kurssin verran. Kun toimenpiteitä voidaan tehdä vasta syksyllä uuden lukuvuoden alkaessa, urakka tuplaantuu. Näin ei voi jatkua!

Myönnettävää on, että päätöksenteon valmistelu, tiedottaminen ja vaikutusten arviointi on vaativaa työtä. Edellisellä ’kierroksella’ tuli moitteita siitä, että asioita tuotiin keskeneräisinä tai liian erillisinä päättäjille pureskeltaviksi. Nyt tulee moitteita siitä, että asioita olisi jopa piiloteltu.

Voin vakuuttaa, että lukioverkko haluttiin tuoda keskusteluun osana kokonaisuutta juuri kansalaisraateihin, Oulun raateihin. Tällä haluttiin välttää se, että lukiokeskustelu hautaa kokonaisuuden. Kansalaisraadithan ovat merkittävä osa vaikutusten arviointia, jotka sitten jatkovalmistelussa huomioidaan.

Avoimuuden kannattajana ymmärrän, mikä vaikutus tiedotusvälineillä ja sosiaalisella medialla on. Tarkka päättäjä ja viranhaltija kuitenkin pitäytyy tosiasioissa. Vaihtoehto 1:n mukainen uuden lukion perustaminen Kaukovainiolle ei ole mikään ’jättilukio’ vaan n. 800 opiskelijan koulu, kuten muutkin keskusta-alueen lukiot jo nyt tai lähitulevaisuudessa. Vaihtoehto 2 taas tehostaa tilankäyttöä jo olevassa verkossa. Kummassakin vaihtoehdossa yhdistettäväksi ehdotetun Oulunsalon lukion henkilökunnan kanssa on järjestetty keskustelutilaisuus ennen ehdotusten julkaisemista.

Suuren ja pienen lukion eduista ja haitoista keskustellaan jatkuvasti. Voin väittää, että Oulun lukioissa opetusta, ohjausta, opiskelijahuoltopalveluja ja välittämistä suunnitellaan ja johdetaan tasapuolisesti hyvässä hengessä lukiokoulutuksen johtoryhmässä. En ole kuullut perusteltuja väitteitä jonkun olevan mainittavasti parempi tai huonompi. Kaikista nuorista pidetään hyvää huolta.

Lukiokoulutus on linjattu seudulliseksi palveluksi. Uusi lukiolaki tuonee lukio-opetukselle yhteistyövelvoitteen korkeakoulujen kanssa ja ylioppilaskirjoituksen painoarvo kasvaa. Nuoret valitsevat itse jatko-opiskelupaikkansa eikä heitä voi sijoittaa johonkin tiettyyn lukioon. Tähän peilaten hyvä olisi, että vetovoimaisuudessa ei syntyisi mainittavia eroja koulujen kesken ja ettei koulutuksen laatu kärsisi.

Kunnallisessa päätöksenteossa perusperiaate on tietenkin se, että viranhaltijat virkavastuulla valmistelevat ja päättäjät päättävät. Tämän souvin aikataulun mukaan palveluverkkoesitys luovutetaan kaupunginjohtajalle 5. helmikuuta.

Pekka Fredriksson,
Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja

Palveluverkkoselvityksen valmistumisajankohtaa täsmennetty 24.1.2018.

Tapahtumapäällikön vinkit Oulun tapahtumakesään

Oulu on harvinaislaatuisen monipuolinen ja runsas tapahtumakaupunki erityisesti kesällä. Oulun Päivistä käynnistyy Oulun tapahtumakesä, jossa käytännössä jokainen viikko tarjoaa uusia tapahtumia syyskuun alkuun saakka. Alla näistä vain muutama vinkki, joihin ainakin kannattaa kesällä suunnata.

Oulun Päivien ohjelmistosta (16.6. – 9.7.) löytyy jo­kaiselle jotakin. Ohjelmassa on teatteria, kirjallisuutta, sirkusta, ilma-akrobatiaa, tanssia, konsertteja ja kokonaisia musiikkifestivaaleja, kuten Pikipop, Suvirock, Oulun Päivien Juurihoito ja Hässäkkäpäivät, monia tutustumiskohteita, toritapahtumia, näyttelyitä, kiertokävelyjä ja -ajeluita sekä uuden polven yhteisölähtöisiä korttelitapahtumia, kuten Titta på Tuira ja Karjasilta Blues pihakirppiksineen.

Puistopiknikit palaavat ihastuttamaan Oulun kaupunkikuvaa jälleen 10.6. – 13.8. Tänä vuonna piknikeistä nautitaan pääosin Heinätorin puistossa, mutta täsmäiskuja tehdään myös Kiimingin Syke-talon pihaan sekä Oulunsalon kotiseutumuseon pihaan. Tapahtumat kestävät n. 2 tuntia ja mukana on esiintymässä vaihtuva paikallinen esiintyjäryhmä. Tapahtumaan voit ottaa mukaan omat piknikeväät ja viltin.

Kauppatorin ympäristössä nähdään useita mielenkiintoisia suurtapahtumia. Ruokakulttuuria edustavat Street Food Fiesta 5. – 9. heinäkuuta sekä Kansainväliset suurmarkkinat 24. – 27. elokuuta. Oulun tapahtumakesässä nähdään myös uusi pienpanimoita esiintuova festivaali. Suuret Oluet – Pienet Panimot järjestetään Oulussa ensimmäistä kertaa 31.8.-2.9.

Aivan oman leimansa tapahtumakesälle 2017 antaa uudistettu Kuusisaaren tapahtumapuisto. Tapahtumapuiston avaamista juhlistetaan superviikonlopulla. Kuuskan paluu -nimeä kantava tapahtuma käynnistyy perjantaina Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaalilla. Lauantaina järjestetään suurkonsertti, jota tähdittävät Apocalyptica, Eppu Normaali ja Paula Koivuniemi & Oulu All Star Big Band. Sunnuntaina Oulu Sinfonia kutsuu oululaiset suureen yhteislaulukonserttiin laulamaan kaikille tuttuja lauluja eri vuosikymmeniltä sinfoniaorkesterin säestyksellä.

Oulun kesän perinteiset suuret musiikkitapahtumat: Rotuaari Piknik ja Qstock kuuluvat usean oululaisen kesänviettoon. Erityisen upea kokonaisuus on tietysti elokuun Oulun juhlaviikot, joka tuo perinteiseen tapaan huiman määrän kulttuuria kahdeksan eri festivaalin voimin.

Nautitaan Oulusta ja meidän upeasta kulttuurista!

Samu Forsblom, Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö