Aihearkisto: Yleinen

Tapahtumapäällikön vinkit Oulun tapahtumakesään

Oulu on harvinaislaatuisen monipuolinen ja runsas tapahtumakaupunki erityisesti kesällä. Oulun Päivistä käynnistyy Oulun tapahtumakesä, jossa käytännössä jokainen viikko tarjoaa uusia tapahtumia syyskuun alkuun saakka. Alla näistä vain muutama vinkki, joihin ainakin kannattaa kesällä suunnata.

Oulun Päivien ohjelmistosta (16.6. – 9.7.) löytyy jo­kaiselle jotakin. Ohjelmassa on teatteria, kirjallisuutta, sirkusta, ilma-akrobatiaa, tanssia, konsertteja ja kokonaisia musiikkifestivaaleja, kuten Pikipop, Suvirock, Oulun Päivien Juurihoito ja Hässäkkäpäivät, monia tutustumiskohteita, toritapahtumia, näyttelyitä, kiertokävelyjä ja -ajeluita sekä uuden polven yhteisölähtöisiä korttelitapahtumia, kuten Titta på Tuira ja Karjasilta Blues pihakirppiksineen.

Puistopiknikit palaavat ihastuttamaan Oulun kaupunkikuvaa jälleen 10.6. – 13.8. Tänä vuonna piknikeistä nautitaan pääosin Heinätorin puistossa, mutta täsmäiskuja tehdään myös Kiimingin Syke-talon pihaan sekä Oulunsalon kotiseutumuseon pihaan. Tapahtumat kestävät n. 2 tuntia ja mukana on esiintymässä vaihtuva paikallinen esiintyjäryhmä. Tapahtumaan voit ottaa mukaan omat piknikeväät ja viltin.

Kauppatorin ympäristössä nähdään useita mielenkiintoisia suurtapahtumia. Ruokakulttuuria edustavat Street Food Fiesta 5. – 9. heinäkuuta sekä Kansainväliset suurmarkkinat 24. – 27. elokuuta. Oulun tapahtumakesässä nähdään myös uusi pienpanimoita esiintuova festivaali. Suuret Oluet – Pienet Panimot järjestetään Oulussa ensimmäistä kertaa 31.8.-2.9.

Aivan oman leimansa tapahtumakesälle 2017 antaa uudistettu Kuusisaaren tapahtumapuisto. Tapahtumapuiston avaamista juhlistetaan superviikonlopulla. Kuuskan paluu -nimeä kantava tapahtuma käynnistyy perjantaina Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaalilla. Lauantaina järjestetään suurkonsertti, jota tähdittävät Apocalyptica, Eppu Normaali ja Paula Koivuniemi & Oulu All Star Big Band. Sunnuntaina Oulu Sinfonia kutsuu oululaiset suureen yhteislaulukonserttiin laulamaan kaikille tuttuja lauluja eri vuosikymmeniltä sinfoniaorkesterin säestyksellä.

Oulun kesän perinteiset suuret musiikkitapahtumat: Rotuaari Piknik ja Qstock kuuluvat usean oululaisen kesänviettoon. Erityisen upea kokonaisuus on tietysti elokuun Oulun juhlaviikot, joka tuo perinteiseen tapaan huiman määrän kulttuuria kahdeksan eri festivaalin voimin.

Nautitaan Oulusta ja meidän upeasta kulttuurista!

Samu Forsblom, Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö

Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?

Yli 20 vuotta sitten Suomi koki tähänastisen historiansa pahimman taloudellisen taantuman. Siitä käytettiin suorastaan nimitystä lama. Oulun kaupungin päättäjät olivat hereillä ja silloin Risto Vuoriakäynnistettiin strategiaprosessi, jossa edellytettiin kaikille toimialoille tehtäväksi oma selviytymissuunnitelma eli strategia. Syyskuussa 1993 käynnistettiin kulttuuritoimen yhteisen strategian laatiminen. Silloin kulttuurilaitoksetkin olivat vielä hallinnollisesti erillään, puhumattakaan, että olisivat olleet osa nykyistä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kokonaisuutta.

Tunnelmat työpaikoilla olivat ankeat. Julkisuudessa syyllistettiin julkishallinnon työntekijöitä ja esitettiin isoja lukuja siitä, kuinka niin valtion kuin kuntienkin virkamiehiä pitäisi vähentää roimasti.

Kulttuurin strategiatoimikunta näki asian toisin ja ryhtyi työhönsä suuren innostuksen vallassa. Lopputulemana oli kauaskantoinen Kulttuurin strateginen suunnitelma pitkälle tulevaisuuteen, peräti vuosiin 1996–2005. Otsikoksi nousi luontevasti ”400-vuotiaasta Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki”.

Tuo tavoite ei sinänsä toteutunut varsin yksinkertaisesta syystä, vuonna 2005 maaksi oli valittu Irlanti ja sieltä valikoitui kulttuuripääkaupungiksi Cork. Strategia kuitenkin lähti toteutumaan jopa erinomaisesti ja suurelta osin siinä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Olemme olleet hyvässä kehityksessä.

Asia jäi sen verran kuitenkin kytemään, että 400-vuotisjuhlavuonna päätettiin käynnistää haku vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Prosessi oli sinänsä laaja, osallistava ja laadukas, mutta kuten tunnettua Turku vei kisan voiton monien hyvien hakijakaupunkien nenän edestä.

Tuosta prosessista jäi kuitenkin siitäkin paljon hyvää vaikuttavuutta. Erityisesti idea kaupunkikulttuurin kehittämisestä on elänyt ja päättyvälle, uuden Oulun ensimmäiselle valtuustokaudelle saatiin aikaiseksi jopa kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma.

Tällä hetkellä Oulu ei ole erityisen hyvässä jamassa, monestakin syystä johtuen. Erityisesti kaupunkimme nuoret ovat suurissa määrin hakeutumassa täältä pois. Juuri nyt tarvitaan puhaltamista yhteiseen hiileen. Olennaista Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksessa vuodeksi 2026 on juuri tuon yhteisen hiilen löytyminen.

Prosessin täytyy olla yhteisöllisyyttä edistävä, osallistava ja kaikkien oululaisten, niin yksittäisten ihmisten, erilaisten organisaatioiden kuin elinkeinoelämänkin yhteinen ponnistus. Tämä on mahdollisuus, jota meidän ei kannatta jättää käyttämättä.

Risto Vuoria
kulttuurijohtaja

Liikuntajohtaja Niina Epäilys

Unelmat liikkeelle Oulussa

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyy monella tavalla myös liikunnan saralla.

Liikkumisen unelmavuosi kannustaa kaikkia suomalaisia innostumaan liikkumisen lisäämisestä. Olympiakomitean koordinoima Liikkumisen unelmavuosi 2017 ja Unelmat liikkeelle -toimintatapa on osa Suomen satavuotisjuhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaa. Tavoitteena on uudella tavalla lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia suomalaisille – saada unelmat liikkeelle.

Toimintaa juurrutetaan eri paikkakunnilla ympäri Suomea ja hommaa tehdään yhdessä. Mukaan toimintaan kutsutaan seuroja, yhdistyksiä ja kunnan eri toimijoita ja lähdetään yhdessä ideoimaan liikunnan lisäämisen keinoja.  Erityisesti kannustetaan eri tahoja hakemaan yhteistyökumppaneita tapahtumien järjestelyihin. Näin saadaan mukaan uusia toimijoita, uusia asiakasryhmiä ja monialaisimpia tapahtumia. Mukana on järjestöjä, yhdistyksiä, yksittäisiä ihmisiä sekä jo yli 140 paikkakuntaa. Oulu on yksi näistä.

Toukokuu on nimetty tanssi toukokuuksi, jolloin tanssi näkyy eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Kauppurien aukio muuttuu Tanssin aukioiksi ja 8.5. alkaen koko toukokuun ajan maanantaista torstaihin aukiolla on joka päivä yhden haastetanssin opetustuokio. Näin kaikki oululaiset pääsevät tutustumaan tanssin saloihin.

Oulun kaupungin johto on myös vastannut Koko Suomi tanssii -haasteeseen yhdessä oululaisten lasten kanssa. Tanssivideo on kuvattu Oulun kaupungintalolla ja se on nähtävissä kaupungin youtube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/cityofoulu.

Valtakunnallista liikunnan unelmapäivää vietetään taas 10.5., jolloin esimerkiksi tekojääkentällä on perheliikuntatapahtuma, jossa pääsee kokeilemaan eri liikuntalajeja ja -muotoja.

Pitkin vuotta liikunta näyttäytyy kaupunkikuvassa ihan uudenlaisissa paikoissa, kuten kirjastoissa, kauppakeskuksissa, kaduilla, turuilla ja toreilla. Unelmien liikuntavuoden keskeisenä tavoitteena on, että tehdään asioita yhdessä.

Tule sinäkin mukaan liikkumisen unelmavuoteen, jossa eri-ikäiset ja eri tavoin liikkuvat ihmiset osallistuvat ideoimaan, innostumaan ja kokeilemaan! Pienilläkin askel(m)illa päästään eteenpäin ja pitkällä aikavälillä kohti tavoitteita liikunnan lisäämiseksi.

Niina Epäilys
Liikuntajohtaja, Oulun kaupunki

Oulun raadeissa voit osallistua ja vaikuttaa tulevaisuuden Oulun suunnitteluun

Pasi Laukka

Pasi Laukka

Varma kevään merkki, Oulun raadit ovat täällä taas. Ne ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa kuntalaiset saavat osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tule suunnittelemaan tulevaisuuden kuntaa yhdessä Oulun kaupungin johtavien viranhaltijoiden kanssa ja kertomaan näkemyksesi siitä, miltä elinvoimainen ja vetovoimainen Oulu näyttäytyy. Raadeissa työskennellään yhdessä viiden teeman ympärillä.

Asukkaiden ennaltaehkäisevä hyvinvointityö on meidän kaikkien yhteinen asia. Itsestä ja kaverista huolehtiminen kuuluu jokaiselle. Kaveria ei jätetä. Oulu on aina ollut osaajien kaupunki. Sivistys ja koulutus ovat keskeisiä menestystekijöitämme. Meidän pitää huolehtia lapsista ja nuoristamme. Nuoret ovat muutoksen airut. Oulu on sitoutunut tavoittelemaan lapsiystävällisen kunnan toimintamallia. Panostaminen lapsiin ja nuoriin on säästämistä tulevaisuutta varten.

Työelämä ja uudet työpaikat luovat elinvoimaa. Oulun on uudistuttava rohkeasti. Tarvitsemme yrittäjyyttä ja ennakkoluulotonta uutta ajattelumallia työmarkkinoille. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kehittyvät Oulun ekosysteemissä kiitettävällä tavalla. Miten julkinen sektori pysyy tässä mukana? Millainen on digiloikka, kun mietitään maakunnan ja tulevaisuuden peruskunnan suhdetta?

Varsinkin näin kuntavaalien alla lähidemokratian ja suoran demokratian merkitys ja rooli on herättänyt kiitettävästi keskustelua lehtien palstoilla ja valtuustoa myöden. Ihan aiheesta on kysytty, mikä on lähidemokratian tila Oulussa. Jäävätkö osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet näennäiseksi ja jopa lumedemokratian asteelle? On erittäin tärkeää nostaa tämä kysymykset esiin, kun suunnitellaan Oulun kaupungin kuntalaisten vuorovaikutteista ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon. Paljon on tehtävää. Haastankin kaikki mukaan tilaisuuksiin tekemään asukkaiden näköistä ja ihmisen kokoista Oulua! Kyse on aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa ja olla mukana tekemässä jotain, mitä ei ole aiemmin tehty. Osallisuus on tekoja, tunnetta ja osallistumista. Haluatko sinä valittaa, että mitään ei kuitenkaan tapahdu vai olla tekemässä muutosta? Sinä päätät itse.

Raadeissa lanseerataan myös uusi Meijän kaupunni -mobiilisovellus. Sen kautta oululaiset saavat osallistua ja vaikuttaa Oulun yhteisiin asioihin kotisohvalta, Kärppäpelistä tai kulmakuppilasta, juuri silloin kuin hänelle itselleen sopii. Tule raateihin ja totea itse kuinka helppoa se on!

Pasi Laukka
Yhteisötoiminnan päällikkö
Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Arjen pienet ja suuret ruokavalinnat

Luomu- ja lähiruoka kiinnostavat yhä useampia. Suomalaisessa arjessa ruoan luonnollisuudesta on kehittymässä valintoja ohjaava tekijä ja se liitetään useammin hyvinvointiin, terveyteen ja hyvin syömiseen. Luonnonmukaisen tuotannon harjoittamisesta aiheutuva vesistö- ja ilmastokuormitus on lähtökohtaisesti tavanomaista alkutuotantoa vähäisempää ja luonnon monimuotoisuus runsaampaa, koska luonnonmukaisessa tuotannossa ravinteet otetaan tarkemmin talteen ja hyödynnetään ja koska synteettisten kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö onriittalappalainen350 kiellettyä.

Luomuraaka-aineiden käyttö asettaa monenlaisia haasteita ammattikeittiöille, kun puhutaan suurien ruokamäärien tuottamisesta esimerkiksi Serviisin monitoimikeittiöissä.  Siksi voinkin olla ylpeä Serviisin ateriatuotannon kehittämistyöstä, koska olemme päässeet tuotannossamme ainakin Portaat luomuun -ohjelman luomuporras 1:lle. Koulut ovat luomuportaalla 1, päiväkodit portaalla 2 kuten myös ikäihmisten hoivalaitokset ja henkilöstöravintolat.

Hallitusohjelma edellyttää, että luomua käytetään julkisissa ateriapalveluissa 20 % tarjotusta ruoasta vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelman ruokastrategiassa asetettu haaste ammattikeittiöille on kova ja harvoin ymmärretään kuinka suuri saavutus mm. luomutaso 1 on ammattikeittiöissä. Luomu- ja lähiruoka perustuu vielä pientuottajien tarjontaan, jolloin pienet tuotemäärät eivät kata kysyntää esim. tuhansia aterioita tuottavissa Serviisin monitoimikeittiöissä.

Muutakin haastetta löytyy. Alueemme alkutuotantoyritysten ja tukkukauppojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä, jolloin mm. luomutuotteiden kuljettaminen tuotantokeittiöihin ei välttämättä onnistu, ammattikeittiöille soveltuvat pakkauskoot ja -materiaalit ovat myös vielä kehittymässä, luomutuotteiden hankinnan mahdollistuminen vaatii vielä hankintaosaamisen ja laadullisten kriteereiden kehittämistä niin kaupungin kuin yritysten osalta. Myös itse aterioita valmistavissa keittiöissä on vielä opittavaa ruokalistasuunnittelussa ja raaka-aineiden käytössä. Tehtävää siis riittää.

Arjen pieniin ja suuriin ruokavalintoihin voidaan kuitenkin vaikuttaa monella tasolla ja asenteita muuttamalla. Oulun kaupunkistrategiasta ei vielä löydy kriteereitä ruoalle. Olemme huomattavasti jäljessä muita pohjoismaita, erityisesti Tanskassa luomun merkitys ja käyttö on jo huomattavaa. Julkinen ruokapalvelu on myös Ruotsissa vahvasti luomu- ja lähiruoan asialla ja Ruotsi näkyy myös Unescon luovien ruokakaupunkien verkostossa.
Meillä on vielä matkaa samaan, mutta voimme kaupunkina edetä tiedostamalla yhteisesti ruoan vastuullisuuden, hiilijalanjäljen ja kestävän kehityksen merkitystä ja tekemällä konkreettisia toimenpiteitä.

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Me serviisiläiset haluamme kunnioittaa itsenäisen Suomen puhdasta luontoa myös puhtaan ruoan kautta. Olemme esittäneet vuoden 2017 talousarvioon tavoitteeksi uudenlaista ruokaohjelmaa, jossa voimme mm. esittää konkreettisina tavoitteina ja toimenpiteinä hallitusohjelman mukaista luomu- ja lähiruoan kehittämistä tulevina vuosina. Tämä vaatii erityisesti toimenpiteitä, luottamuksen ja avoimuuden lisäämistä alueen alkutuottajien ja asiakkaittemme kanssa sekä hankintaosaamisen kehittämistä laatukriteerit huomioiden, mutta myös joustavaa, kokeilevaa ja innovatiivista ateriatuotannon edelleen kehittämistä.

Otetaan ruoka yhdeksi oululaisen osaamisen imagotekijäksi.

Riitta Lappalainen
Johtaja, Oulun Serviisi

Voit lukea Portaat luomuun -ohjelman periaatteista ja merkityksestä Serviisille lisää tiedotteesta ja Serviisin kotisivuilta. Lisätietoja voi kysyä Serviisin tuoteasiantuntija Mira Raappanalta.

Oululaista osaamista maailmalle

 

Sinikka Salo

Sinikka Salo

Uusi vuosi alkoi kohdaltani mielenkiintoisesti. Olen ottanut vastaan kutsun toimia Euroopan Unionin asiantuntijana Kosovossa. Tulen toimimaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) palkkaamana Team Leaderinä EU-hankkeessa.

Hankkeen tarkoituksena on jatkaa EU:n siviilikriisinhallintatyötä ja eurooppalaisen ihmisoikeusjuridiikan toteutumista Kosovossa ja avustaa kosovolaisen oikeuslääketieteen kehittämistä.  Hanke edistää rauhaa Länsi-Balkanilla ja Kosovon EU-integraatio pyrkimyksiä.

Kosovon vuonna 2008 hyväksytty perustuslaki pohjautuu presidentti Martti Ahtisaaren työhön. On kunnia saada oululaisena osaajana jatkaa tuon työn konkretisointia.  Tämä tehtävä Länsi-Balkanilla tulee antamaan minulle ja puolisolleni myös kiintoisan matkan kulttuuriin, joka on uniikki yhdistelmä albanialaista, eurooppalaista, turkkilaista ja slaavilaista kulttuuria.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulen olemaan virkavapaalla tammikuun loppupuolella reilun viikon ja maaliskuun alusta ensi vuoden helmikuun puoleen väliin lähes koko ajan.  Luonnollisesti tämä tulee vaikuttamaan hyvinvointipalveluitten apulaiskaupunginjohtajan tehtävien toteutumiseen.  Monta tärkeää asiaa on kesken erityisesti Oulun tulevaisuuden elinvoiman rakentamisen suhteen. Olemme onnistuneet hyvin luomaan merkittävää edistymistä hyvinvoinnin ja teknologian innovaatioiden ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä sote-ICT:n uudistamisen suhteen niin kansainvälisten kuin kansallisten partnereitten kanssa. On selvää, ettei niistä kaikista samalla tavoin voi joku muu vastuuta ottaa omien töittensä ohella.

Sijaisjärjestelyt hoituvat lähtökohtaisesti johtosäännön mukaisesti. Valmisteluvastuulleni kuuluvat valtuustokauden isot asiat ovat parhaillaan päätöksessä: palvelujen järjestämisohjelma ja palveluverkko päätetään helmikuun kaupunginhallituksessa. Talousarvio 2015 ja valtuustokauden lopun taloussuunnitelma on juuri päätetty joulukuussa. Operatiivinen arki sujuu niiden viitoittamana ja hyvinvointipalveluitten johdon ja henkilöstön toteuttamana. Ohjaus- ja johtoryhmiin on nimettynä varahenkilöt.

Entä sitten sote?

Parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vasta alkuvaiheissaan. Jos ja kun sote-järjestämislaki hyväksytään maaliskuussa, ensi vaiheen energia kohdistuu sopimusjuridiikkaan. Sen jälkeen koittavaan palvelujärjestelmän uudistukseen ehdin hyvin mukaan ja koen sen parhaaksi osaamisalueekseni.

Luonnollisesti suurella mielenkiinnolla odotan myös millaisia tehtäviä Oulun kaupungin uusi johtamisjärjestelmä tarjoaa paluumuuttajalle. Ainakin itse olen merkittävää kansainvälistä kokemusta ja verkostoa rikkaampi.

Kiitän hyvästä yhteistyöstä tavoitteidemme aikaansaamiseksi ja tulevaisuuden Oulun rakentamiseksi. Toivotan hyvää alkanutta vuotta 2015. Tuokoon se tullessaan enemmän ilon päiviä kuin surun hetkiä.

Sinikka Salo
Apulaiskaupunginjohtaja

Jottain tolokkua torppaamiseen

Remonttiryhmä pohti lukuisia esityksiä koskien ensi vuoden talousarvioesityksiä.

Hyvinvointipalvelujen osalta esitys pitää sisällään terveysasemien toiminnan muutoksia kohti matalamman kynnyksen palveluja. Osa terveysasemista toimii jatkossa hyvinvointikeskuksina. Oulu on jaettu maantieteellisesti neljään alueeseen, pohjoinen, eteläinen, itäinen ja läntinen.

Kun uutinen palveluverkon tiivistämisestä levisi, ihmisille eri alueella tuli paniikki. Itselleni on tullut mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Nytkö se meidän alueen terveysasema lähtee? Miksi lakkautetaan terveysasema juuri meidän alueelta? Jäämmekö nyt heitteille? Kuka meitä hoitaa? Mistä saamme palvelut jatkossa? Jopa sellaista on ilmassa, että asukasyhdistykset keräävät nimiä adressiin palvelujen säilyttämiseksi. Kukapa ei nimeänsä panisi!

Lienee kuitenkin tarpeen esittää tässä muutama ajatus, joka toivon mukaan hieman rauhoittaa kuntalaisia.

Kysykääpä itseltänne seuraavat kysymykset: kuinka monesti vuoden aikana olen käynyt terveysasemalla ja millainen mielikuva minulla itselläni on niiden toiminnasta? Saako omalle terveysasemalla kohtuullisessa ajassa aikoja sairaanhoitajalle tai lääkärille? Vai onko käynyt niin, että arvauskeskuksen maine on ajanut teidätkin hakemaan palveluja yksityiseltä tuottajalta?

Oulun taloustilanne ei kaipaa enää lisäselityksiä – voi vain todeta, että se on todella huono! Jos kotitaloudessa tulee tilanne, että rahat loppuvat, mitä silloin tehdään? Pysähdytään tietenkin miettimään, mitkä laskut pitää ehdottomasti hoitaa, mistä perheen arkitoiminnoista pitää ehdottomasti pitää kiinni ja mistä voidaan luopua kokonaan.

Tätä samaa ajattelua remonttiryhmä harrasti. Kuntalaisten palvelut pitää ehdottomasti hoitaa, mutta ne voidaan toteuttaa tuottamalla palveluja toisella tavalla. Ja napata euroja toimintaan niistä seinistä!

Terveysasemien vastaanottoaikojen saaminen ei ole todellakaan ollut kohdallaan. Kiireettömään vastaanottoon jono on minimissään kuukauden. Vika ei ole lääkäreissä eikä hoitohenkilökunnassa vaan systeemissä. Uskon vahvasti, että vahvistamalla nyt esitettyä kuutta hyvinvointikeskusta, saamme toimivammat yksiköt vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin.

Henkilökunta voi keskittyä jopa toiminnan kehittämiseen, sen sijaan, että jatkuvasti joutuu torppaamaan tulijoita, kun ei vastaanottoaikoja ole!

Uusille hyvinvointikeskuksille ollaan rakentamassa ajanvarauksetonta vastaanottoa. Kiimingin hyvinvointikeskuksessa tätä on pilotoitu jo jonkin aikaa ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Nyt samaa toimintamallia ollaan viemässä myös muihin hyvinvointikeskuksiin: Myllyojalle, Haukiputaalle, Tuiraan, Kaakkuriin, Kontinkankaalle. Parempaa vai mitä? Ennen roikut puhelimessa ja yritit saada puhelimessa apua ja aikoja, onnistumatta kuitenkaan.
Pirjo SirviöRajakylään, Kaijonharjuun, Höyhtyälle, Ylikiiminkiin, Yli-Iihin ja Oulunsaloon suunnitellaan hyvinvointipisteet. Sehän ei tietenkään tarkoita samassa laajuudessa annettavia palveluja kuin nykyisillä terveysasemilla. Mutta se tarkoittaa sitä, ettei alueen asukkaita jätetä pulaan, vaikka kulmakuntapoliitikot mitä muuta väittäisivät!

Remonttiryhmä linjasi jämäkästi, että ennen kuin yhtään aiottua suunnitelmaa eri aluiella toteutetaan, pitää olla suunnitelma siitä, mitä palveluja alueen hyvinvointipisteisiin jää. Tämä työ on käynnistynyt.

Joten nyt toivon malttia matkaan ja kuntalaisilta luottamusta siihen, että remonttiryhmä on esittämässä näitä toimenpiteitä vastuullisena ja tietoisena siitä, että kehittäminen pitää lähteä kuntalaisten palveluista – ei siitä, että seinät säilyvät tai entinen meno jatkuu eikä aikoja saada ja julkisen terveydenhuollon maine entisestään vaan huononee!

Marisemalla ja vanhasta kiinni pitämisellä ei tätä Oulua saada millään nousemaan.

Ottakaamme kehittämishaaste yhdessä vastaan. Laitetaan yhdessä meidän julkiset terveyspalvelut sellaiseen kuntoon, että kun koko valtakuntaa koskeva sote-uudistus vihdoin meidät tavoittaa, meitä suorastaan vingutaan tuotantokumppaneiksi muiden kuntien taholta!

Pirjo Sirviö,
SDP, Kaupunginvaltuutettu,
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja

Työttömyys kuristaa kaupungin taloutta

Reilu viikko sitten työministeri Lauri Ihalainen kävi lupaamassa täällä Oulussa muutamien miljoonien lisämäärärahoja Oulun seudun ICT-alan rakennemuutoksen torjumiseen. Tuki työttömyyden kasvaessa on tervetullutta ja jopa välttämätöntä, mutta valitettavasti tuen taso ja laatu eivät riitä ratkaisevasti muuttamaan tilannetta. Ilman Broadcomin ja Microsoftin irtisanomisiakin Oulun työttömyysaste oli heinäkuussa 18,1 %. Eikä valitettavasti käännettä parempaan ole näköpiirissä: niin täällä Oulun seudulla, Suomessa kuin globaalistikin talouden nousukäännettä saadaan vielä odotella.

Valtio velkaantuu nopeasti ja se sysää kiihtyvällä tahdilla tehtäviä kunnille, jotka nekin pyristelevät talousahdingossa – Oulu ei ole mitenkään poikkeus. Työllisyyden hoidossa valtio on jo ennestään siirtänyt vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden hoidosta kunnille. Oulussa tänä vuonna käytetään nettomääräisesti työllisyyden hoitamiseen runsaat 23 miljoonaa euroa.

Ilta-aurinkoEnsi vuodeksi summa uhkaa nousta huikeasti, sillä kun nyt tuossa edellä mainitussa luvussa on työmarkkinatuen kuntaosuudesta aiheutuvia menoja noin 10 miljoonaa euroa, työmarkkinatuen säännösten muutos näyttäisi johtavan aiemmin ennakoituakin suurempaan kasvuun. Kuntaliitossa tehtyjen laskelmien mukaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta, palkkatukiuudistuksesta ja TYP-toiminnan laajentamisesta johtuen työttömyyden hoidosta koituva lisälasku voi nousta ensi vuonna jopa yli 15 miljoonaa euroa.

Ministeri Ihalaiselle esitettiin viime perjantaina kyllä meidänkin rätingit, mutta kaikesta päättäen hallitus ei näistä uudistuksista aio tinkiä. Toivo pitänee asettaa seuraavan hallituksen ohjelmaan, jossa työllisyyden hoidossa pitää päästä uuteen aikaan: jos kunnille annetaan lisää velvoitteita, täytyy mukana tulla myös resurssit, niin kuin tähänkin asti on luvattu, muttei ole annettu.

Työttömyyden vaikutus kuntien talouteen tulee suurimmalla painollaan tietysti verotulojen romahtamisena sekä sosiaali- ja terveysmenojen kasvuna, joihin voidaan ennaltaehkäisevällä työllä vaikuttaa, mutta näihin hallinnollisluontoisten kustannusten hillintään kunnan rahkeet eivät riitä: ne näyttävät toteutuvan luonnon lailla. Ja se ikävin puoli työttömyydessä on tietysti kunkin työttömän henkilökohtaisen epätoivon tilanne, josta omakohtaisella kokemuksella voin sanoa, että ei se ponnistelu takaisin työmarkkinoille mitään herkkua ole.

Ari Heikkinen
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Työntekijä vaihtuu, Kaste-ohjelma jatkuu

Tänään on niitä päiviä, jolloin on yhtäaikaa iloinen ja tulevaisuuteen suuntautuva olo ja sitten haikea ja katselee taaksepäin.

Olen juuri saanut siivottua vihonviimeisetkin työpöydän laatikot ja ottanut sieltä mukaani puoliksi tyhjennetyn käsirasvan, muutamia edellisten vuosien joulukortteja, joita ei raski hävittää, koska ne on saanut mekityksellisiltä ihmisiltä ja tahoilta sekä neuloja ja lankakerän, koska ainahan voi nappi irrota tai vastaavaa.

Tätä on Kaste-ohjelmapäällikön viimeisen päivän viimeiset tunnit täynnä. Siivoamista, asioiden järjestämistä odottamaan uutta ohjelmapäällikköä. Samalla jo ajatus kääntyy huomiseen päivään, jolloin aloitan Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtajana. Sulkiessani oven, avaan samalla uuden. Otan mukaani valtaisasti hyviä muistoja ja kokemuksia ja onnekkaasti saan jatkaa monien kanssa edelleen yhteistyössä. Voit seurata Kaste-ohjelman toimeenpanon etenemistä sivuilta www.stm.fi ja www.ouka.fi/kaste.

Aamulla oli tämän kaupungin upean kehittäjäporukan yhteinen kahvituokio. Kiitokseni vielä tämänkin kanavan kautta heille muistamisesta. Tilaisuudessa osoitin heille kiitoksen sanani lainaten saamelaista runoilijaa Inger-Mari Aikio-Arianaickia:

”Yksinäisen suun
yksinäiset sanat
katoavat kuin
pisara kivenkoloon

Mutta kun kyllin moni
alkaa toistaa sanoja
pisaroista kasvaa vesiputous
joka tasoittaa terävimmätkin louhikot”

Margit Päätalo