Aihearkisto: Yleinen

Oulun kauppahallin väistötilaratkaisun takana on yritysten tasapuolinen kohtelu

Viime viikkoina Oulussa on keskusteltu vilkkaasti Oulun kauppahallin tulevasta peruskorjauksesta ja siitä, tulisiko kaupungin tukea kauppahallin yrityksiä väistötilojen rakentamisessa ja vuokraamisessa hallin remontin vuoksi.

On ymmärrettävää, että yrittäjiä ja myös kauppahallin asiakkaita huolettaa se, millä tavalla kauppahallin yritysten toiminta jatkuu peruskorjauksen ajan ja sen jälkeen.

Remontista on väistämättä haittaa toiminnalle, toteutettiin se miten tahansa. Tässä tapauksessa kaupunki on nähnyt parhaaksi, että kauppahalli on kokonaisuudessaan poissa käytöstä remontin ajan ja remonttiaikaa tiivistetään niin lyhyeksi kuin mahdollista. Peruskorjauksessa joudutaan tekemään sellaisia töitä, että niiden vuoksi kauppahallin pitäminen osittain käytössä remontin aikana on käytännössä mahdotonta. Osissa tekeminen johtaisi todella kalliisiin väliaikaisiin järjestelyihin, pitkittäisi hankkeen aikataulua kohtuuttomasti ja aiheuttaisi toiminnallista haittaa kaupan harjoittamiselle.

On myös ymmärrettävää se, että kaupungin päätös olla kustantamatta väistötiloja kauppahallin yrityksille peruskorjauksen ajaksi aiheuttaa harmistusta ja pettymystä. Päätös ei johdu siitä, etteikö kaupunki arvostaisi kauppahallitoimintaa ja –miljöötä ja pitäisi niitä tärkeänä osana Oulua ja kaupungin vetovoimaa. Päätös ei myöskään johdu siitä, että jatkossa remontoituun kauppahalliin haluttaisiin uudenlaisia ketjuyrityksiä, kuten julkisuudessa on spekuloitu.

Keskeinen syy ratkaisuun on se, että kaupunki haluaa kohdella yrityksiä tasapuolisesti. Kaupungin omistamalla Tilakeskuksella on vuokrasopimus Kauppahallista Narikka Oy:n kanssa, joka edelleen vuokraa tiloja yrittäjille.  Tällä hetkellä vuokraus on kaupungille tappiollista noin 136 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että kaupunki subventoi jo nyt kauppahallin toimintaa noin 10 000 eurolla siellä toimivaa yritystä kohti vuodessa. Jos kaupunki järjestäisi väistötilat yrityksille peruskorjauksen ajalle, maksaisi se 529 000 euroa, ja tuki olisi näiltä osin yli 40 000 euroa jokaista kauppahallissa toimivaa yritystä kohti. On jo kysytty, että entä ne muut kaupungin keskustassa toimivat kivijalkayritykset tai väistötiloja tarvitsevat yritykset? Tilanne ei olisi tasapuolinen.

Tämän typpisen tuen estävät myös Euroopan unionin säännökset. Julkisia varoja ei saa kanavoida yksityisiin tai julkisiin yrityksiin eikä tuki saa etenkään kohdistua vain rajattuun osaan yrityksiä. Kaupungin toimenpiteet eivät saa olla sellaisia, että ne voisivat vääristää kilpailua. Nämä kaikki kriteerit täyttyvät ajatuksessa, että kaupunki kustantaisi kauppahallin yrityksille väistötilat peruskorjauksen ajalle.

On selvää, että kauppahallin sulkemisesta aiheutuu kielteisiä vaikutuksia ihmisille, jotka hakeutuvat torialueelle viettämään aikaa, viihtymään ja tekemään kauppaa. Parakkitiloihin investoimalla ei kuitenkaan olisi merkittävästi pystytty lieventämään yrittäjille kohdistuvia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Kaupunki pyrkiikin ratkaisuillaan siihen, että kokonaishaitta niin yrityksille kuin asiakkaille ja torialueella liikkujille olisi mahdollisimman vähäinen. Siksi kauppahallin remontti on tarkoitus ajoittaa yhteen sen viereen nousevan Torihotellin rakennustöiden kanssa.

Haluamme myös helpottaa yritysten tilannetta siten, että peruskorjauksen aloittamisen aikataulua siirretään yrittäjien toiveen mukaisesti alkamaan vasta vuoden 2019 alussa, jolloin kauppahalli on mahdollista pitää auki vuoden 2018 joulukaupan ajan. Lisäksi kaupunki tarjoaa kauppahallin yrityksille apua sopivien väistötilojen löytämisessä muualta keskustan alueelta. Toivomme, että Liikekeskus ja Narikka Oy voivat olla tässä työssä mukana yhdessä Business Oulun kanssa.

Kauppahalli on kulttuurihistoriallinen ja arvokas osa Oulua, ja sellaisena sitä halutaan vaalia jatkossakin. Peruskorjaus on tärkeä toteuttaa, jotta kauppahalli säilyy kunnossa ja voi palvella asiakkaita entistä paremmin ja monipuolisemmin. Hallin yrityspaikat avautuvat entistä ehompina remontin jälkeen, ja tuolloin myyntipaikoista järjestetään tarjouskilpailu. Yrittäjien valinnassa otetaan huomioon paitsi hinta, myös laadulliset tekijät eli se, että yrityksen toiminta soveltuu kauppahallin kokonaisuuteen.

Toivomme, että keskustelu kauppahallista jatkuu hyvässä hengessä ja että siellä toimivat yritykset löytävät peruskorjauksen ajalle itselleen mahdollisimman toimivat tilapäisratkaisut joko kaupungin avulla tai itsenäisesti. Kauppahalli on torialueen helmi, ja nyt on aika kiillottaa se entistä säihkyvämmäksi – ei himmentää sen hohtoa.

Päivi Laajala
Kaupunginjohtaja

Skandinavian pääkaupunki säilyy vaikka valovoima tulee

Oulun kaupungin strategia on valtuuston siunausta vaille valmis. Strategiassa määritellään suuntaviivat sille, millainen Oulusta halutaan kehittää vuoteen 2026 mennessä. Mistään turhasta asiakirjasta ei ole kyse, sillä strategiaa voi kuvata peruskiveksi, jolle toiminta rakennetaan ja jonka varaan tavoitteet asetetaan.

Oulussa strategiatyöhön on osallistettu myös kuntalaisia muun muassa erilaisin tapaamisin ja työpajoin. Oujees-kampanjalla kyseltiin netin kautta ihmisten ajatuksia siitä, millainen Oulun tulisi olla. Esiin nousivat vahvasti pehmeät arvot kuten luonto, turvallisuus ja hyväntuulisuus. Älykkyydelle, teknologialle ja bisnekselle kaivattiin selvästi vastapalloa.

Varsinkin kaupungin päättäjien ja johdon strategiatyöpajoissa pohdittiin kovasti myös sitä, mitä tehdään kaupungin markkinoinnissa käytettävälle tunnuslauseelle Capital on Northern Scandinavia. Tämä muutama vuosi sitten käyttöön otettu brändilupaus on jakanut mielipiteitä koko olemassaolonsa ajan. Toiset pyörittelevät silmiään ja muistuttavat, että Suomi ei ole Skandinaviaa eikä Oulu pääkaupunki. Toiset taas taputtavat käsiään ja pitävät brändilupausta rohkeana, tavoitteellisena ja kansainvälisesti taitavasti rakennettuna.

Vaikka jotkut tulevat seuraavasta pettymään, sanon sen kuitenkin: Capital of Northern Scandinavia säilyy edelleen Oulun brändilupauksena.

Oulun brändikäsikirjassa lupausta perustellaan seuraavasti: ”Oulun brändilupaus kertoo Oulun sitoutumisesta merkittävään, kansainväliseen rooliinsa pohjoisessa. Brändilupaus myös sijoittaa meidät oikeaan kolkkaan maailmassa, vaikkei se olekaan tarkka maantieteellinen määritelmä. Brändilupaus kertoo Oulun asemasta pohjoisen elinkeinoelämän, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena sekä pohjoisen Skandinavian suurimpana kaupunkina. Se viestii myös Oulun halusta toimia aktiivisesti johtavassa roolissa koko pohjoisen alueen kehittäjänä ja yhdistäjänä.”

Tämä kaikki pätee myös uuden strategian myötä. Siinäkin korostetaan Oulun asemaa pohjoisen elinkeinoelämän, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena ja nähdään Oulu aktiivisena ja johtavana pohjoisen alueen kehittäjänä.

Täytyy myös muistaa, että kaikki tässä maailmassa eivät tiedä missä Oulu ja Suomi sijaitsevat. Hiukan useampi osaa paikallistaa Skandinavian, ja siksi ”Capital of Northern Scandinavia” toimii erityisen hyvin kansainvälisissä yhteyksissä.

Hyvä on huomata sekin, että brändityö on pitkäjänteistä puuhaa. Brändi syntyy pitkän ajan kuluessa ihmisten mielissä, ja se tarkoittaakin nimenomaan ihmisten mielikuvaa jostain asiasta, tuotteesta tai alueesta – tässä tapauksessa siis Oulusta. Brändillä on hyvä olla historia ja jatkuvuutta, ja jos sen rakennuspalikat laitetaan uusiksi kerran valtuustokaudessa, ei brändityötä kannata tehdä.

Oulun visio sen sijaan muuttuu, jos valtuusto uuden strategian hyväksyy. Kaupungin visio on viime vuodet ollut ”Rohkeasti uudistuva pohjoisen Skandinavian pääkaupunki”. Sitä on valitettavasti näkynyt myös muodossa ”Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki”. Huomaatko ajatusten eron? Mahtipontisuudessa jälkimmäinen peittoaa ensimmäisen 100-0.

Uudessa strategiassa visioksi muodostuu ”Valovoimainen Oulu”, jos valtuusto niin päättää.
Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Se on johtamisen työkalu, ja on hyvä, jos se vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Vision ja brändin on tuettava toisiaan, mutta sama asia ne eivät ole.

Jatkossakin siis Oulun kaupungin autoissa, esitteissä, mainoksissa tai vaikkapa ruohonleikkureissa lukee ”Oulu, Capital of Northern Skandinavia” – ei ”Valovoimainen Oulu”.

Jos jossain vaiheessa päätetään, että brändi uudistetaan, on se sitten kokonaan toinen juttu. Strategiatyön sivussa brändiuudistusta ei voi tehdä, vaan se vaatii huolellisen valmistelun, hyvät resurssit ja pitkäjänteisen markkinoinnin onnistuakseen. Oulun brändin vahvistamisessakin riittää töitä, ja uusi strategia antaa siihen lisää rakennuspalikoita.

Sanna Keskinen
Viestintäjohtaja, Oulun kaupunki

Väärää tietoa liikkeellä Oulun museokeskustelussa

Kierikin sali

Museot ja niiden tulevaisuus ovat puhuttaneet viime viikkoina Oulussa. Oulun yliopiston eläinmuseon kohtalosta keskusteltiin vilkkaasti syksyllä, ja muut museot nousivat esiin sen jälkeen, kun kaupungin verkkosivuilla julkaistiin diasarja Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitykseen liittyen. Diasarja ei selvästikään ole ollut tässä kohtaa paras tiedon jakamisen muoto – sen verran virheellistä ja puutteellista tietoa on keskusteluissa ollut liikkeellä.

Tässä muutama virheellinen käsitys ja asian oikea laita:

Kierikkikeskus ollaan ajamassa alas

Ei pidä paikkaansa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta on linjannut tämän vuoden käyttösuunnitelmassa, että Kierikkiä kehitetään voimakkaasti. Keskuksella nähdään olevan edellytyksiä nousta yhdeksi Oulun vetovoimatekijäksi. Se taas edellyttää, että niin Kierikin päärakennus ja kokoelma kuin kivikauden kylä ja kaivausalueet säilytetään.

Virheellinen käsitys on syntynyt todennäköisesti siitä, että palveluverkkoselvityksen väliraportissa mainitaan, että museokeskus Luuppi luopuisi Kierikin päärakennuksesta ensi vuoden alussa. Raportissa kyllä mainitaan myös, että kivikausikylän toiminta jatkuu, mutta ilmeisesti sitä ei ole riittävästi painotettu.

Nykyisin Kierikkikeskus on yli puolet vuodesta suljettuna. Kierikki kaipaa kehittämistä, ja on hyvä selvittää, löytyisikö yksityisen sektorin matkailu- ja palveluyrittäjiltä kiinnostusta asiaan. Se, että kaupunki luopuu Kierikin päärakennuksesta, ei tarkoita keskuksen alasajoa. Päinvastoin, toimenpiteillä on tarkoitus hakea Kierikille uusia kehittymismahdollisuuksia. Tulevaisuus näyttää, millainen konsepti Kierikkiin löydetään.

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmia aiotaan siirtää Vantaalle

Ei pidä paikkaansa. Oulussa on puutteelliset tilat niin sanotun olosuhdevalvotun aineiston säilyttämiseen. Koska tällaisten tilojen rakentaminen on helposti yli 10 miljoonan euron investointi, on järkevää selvittää olisiko jossain muualla sopivaa tilaa käytettävissä. Kovin monia erikoistiloja Suomeen tuskin kannattaa rakentaa. Oulu voisi toki olla yksi tällaisen aineiston sijoituspaikka ja tarjota säilytystilaa muillekin, jos niin päätetään ja tiloihin investoidaan.

Esineistö on säilytettävä asianmukaisesti, ja haluamme toimia tässäkin vastuullisesti. Siksi kuluvan valtuustokauden aikana pyrimme kehittämään yhdessä Museoviraston kanssa säilytystiloille pitkän aikavälin ratkaisun. Näin on linjattu sivistys- ja kulttuuripalveluiden tämän vuoden käyttösuunnitelmassa.

Oulun kaupunki aikoo luopua Pohjois-Pohjanmaan museosta

Tämäkin on virheellinen tieto. Siitä lähtien, kun museo- ja tiedekeskus Luuppi perustettiin, on tavoitteena ollut löytää jokin tila, johon voisimme yhdistää niin museot kuin Tietomaan. Näiden yhdistelmästä voisi tulla ainutlaatuinen historian, taiteen ja tieteen kokonaisuus, joka toimisi niin matkailullisena vetonaulana kuin kiinnostavana kohteena alueen asukkaille ja toimijoille. Muutama vuosi sitten tehtiin jopa suunnitelma, jossa tällainen kokonaisuus sijoitettiin nykyisen Tietomaan vieressä olevan parkkipaikan päälle. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan edennyt päätöksentekoon.

Nyt on pohdittu muun muassa vaihtoehtoa, jossa Luupin uusi toimitila rakentuisi Oulun Ratapiha-hankkeen yhteyteen. Joka tapauksessa pyrkimyksenä on kehittää kokonaisuutta, ei luopua museoista. Ainolan kiinteistön kohtalo selkiytyy, kun Luupin uudesta sijoituspaikasta saadaan päätöksiä. Esitys sijoituspaikasta on tarkoitus tehdä vielä tämän kevään aikana.

Palveluverkkoselvitys on lakkautuslista

Edelleen väärin. Monelle on ehkä jäänyt epäselväksi se, mikä palveluverkkoselvityksen tarkoitus on. Kokonaisuus on hankala hahmottaa ja viestiä, ja ihmisten arkipäivän palveluihin liittyvät asiat herättävät helposti tunteita. Jatkossa panostamme enemmän näiden asioiden viestimiseen.

Palveluverkkoselvitys liittyy toki tarpeeseen löytää säästöjä ja tasapainottaa kaupungin taloutta. Se ei kuitenkaan tarkoita yksiselitteisesti palveluiden heikentämistä. Leikkausten tekemiselle olisi helpompikin tie, jos antaisi niin sanotusti viikatteen vain heilua. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, ja nyt tavoitteena on löytää keinoja pitää yllä tai jopa parantaa kaupunkilaisten palveluja muuttamalla rakenteita ja toimintatapoja. Halvemmallakin voi saada hyvää, kun ratkaisuja mietitään ennakkoluulottomasti ja asiakaslähtöisesti.

Palveluverkkoselvitys luovutetaan kaupunginjohtajalle 5. helmikuuta. Viime viikkojen keskustelu on antanut varmasti monelle taholle eväitä tulevaan päätöksentekoon. Parhaillaan ovat käynnissä Oulun raadit, joissa esitellään aluekohtaisesti palveluverkkosuunnitelmia. Näissä tilaisuuksissa on mahdollisuus päästä keskustelemaan suoraan valmistelijoiden kanssa.

Katso tästä linkistä Oulun raatien aikataulut.

Mika Penttilä
sivistys- ja kulttuurijohtaja, Oulun kaupunki

Palveluverkkoselvityksen valmistumisajankohtaa täsmennetty 24.1.2018.

Oulun Tuotantokeittiön toimitusjohtaja: ”Voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa?”

Maittavan ja ravitsevan ruoan merkitys on suuri meille jokaiselle, mutta etenkin kasvuikäisille. Lukuisat tutkimukset kertovat ravinnon laadun tärkeydestä ja linkittävät sen suoraan ihmisen fyysiseen kehittymiseen ja oppimiskykyyn. Ruokailutottumukset, energian kulutus ja tarjonnan monipuolisuus ovat muuttuneet aikojen saatossa ja ravinnolta vaaditaan nykyään paljon enemmän kuin ennen. Siihen on syynsä. Se mitä syöt vaikuttaa laajasti yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi ihmiset ovat nykyään paljon valveutuneimpia ruoan suhteen kuin ennen, mikä on hyvä ja yhteiskunnallisestikin tärkeä asia.

Mutta otsikon kysymykseen viitaten, voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa? Tähän voin antaa vastauksen, että kyllä voi ja sen ehdottomasti pitää olla, mutta helposti se ei onnistu. Ei ilman kovaa työtä, uuden oppimista, tuotekehittelyä, tarkempaa suunnittelua, töiden jatkuvaa organisoimista, hyvää ammattitaitoa ja sitoutumista työtehtäviin ja mikä tärkeintä, nöyrää asennetta, kiinnostusta omaa työtänsä kohtaan sekä uskoa ja luottamusta tulevaan.

Uusi ympäristö, kohteiden ja valmistettavan ruoan suuri määrä ja toimintatapa luovat omat haasteensa. Se tiedetään kaikki, eikä sitä voi käydä kieltämään. Toimintaympäristö ja puitteet on nyt annettu, mutta se ei silti saa tarkoittaa sitä, ettei ruoan laatu, maku ja rakenne voisi olla silti hyvää, parhaimmassa tapauksessa jopa erinomaista. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite ja etu.

Joka tapauksessa meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ruoan laatu vastaa vaatimuksia myös tässä uudessa haastavassa toimintaympäristössä. Vastaavaa ei tässä laajuudessa ole ennen tehty.

Toimintaympäristö luo uusia vaatimuksia toiminnalle. Tuotteet tulee mm. merkitä erillä tavalla kuin ennen. Paljon tarkemmin, mikä saattaa herättää aluksi kummastusta. Tuotteita ja reseptejä on oltava huima määrä. Osa resepteistä on valmiita ja hyväksi todettuja, mutta paljon on myös sellaisia, jotka vaativat edelleen hiomista ja kehittämistä, jopa kokonaan uusien luomista.

Lisääntyvät erikoisruokavaliotarpeet tuovat omat haasteensa mukaan.  Valmistustapojakin on erilaisia, ja oikein valjastettuna ne auttavat saavuttamaan paremman lopputuloksen. Asiakaskohteiden omat vaatimukset ovat myös jonkin verran toisestaan poikkeavia, jotka nekin täytyy omaksua. Kaikkiaan on paljon uutta opittavaa. Paljon samanlaista, mutta ei täysin samaa. On uhkia, mutta myös mahdollisuuksia.

Olemme täysin uuden edessä ja vasta aloittamassa toimintaa. Onnistuminen sellaisessa ympäristössä ei tule ilmaiseksi. Massatuotantoleimasta emme pääse eroon, ja se on meidän taakkamme, joka on kannettava nöyrästi jatkuvasti toimintaamme kehittäen. Henkilöstö toimii ihailtavasti, huolimatta paljon aiemmasta poikkeavasta uudesta toimintaympäristöstä. On perustettu suuri Tuotantokeittiö, jopa yksi Suomen suurimmista. Se herättää epäluuloja ja varauksellisuutta mutta myös kiinnostusta sekä paljon odotuksia. Ihan syystä.

Onnistumiset ja kannustamiset kasvattavat luottamusta omaan tekemiseen ja auttavat eteenpäin. Epäonnistumiset tietenkin harmittavat joka kerta kuten kuuluukin, välillä kovastikin, mutta niistä emme saa lannistua vaan sitäkin tarvitaan, jotta toiminta kehittyy. Jos jokin ei ole onnistunut halutulla tavalla, niin pahoittelemme tapahtunutta ja nöyrästi korjaamme toimintaamme. Paljon onkin vielä tehtävää, aivan joka saralla ja sitä työtä jatkuvasti teemme.

Kiitämmekin kannustavasta asenteesta, jota olemme paljon saaneet! Työ, jota teemme, on vasta alkuvaiheessa. Joka päivä kehitymme ja se hetki, että voimme vastata täysin odotuksia, ei tule itsestään, vaan se syntyy haasteiden, onnistumisien ja epäonnistumisienkin kautta. Niitä aikoja elämme nyt kun olemme uuden äärellä, tekemässä jotain sellaista mitä ei aikaisemmin ole tehty. Näistäkin hetkistä tulee meidän olla kiitollisia ja ottaa katse kohti tulevaa. Tehdä maukasta ja ravitsevaa ruokaa, joka päivä.

Toni Kalliorinne
toimitusjohtaja
Oulun Tuotantokeittiö Oy

Ps. Olemme koonneet yhteen vastauksia meille saapuneisiin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Usein kysyttyjä kysymyksiä Lööki-suurkeittiön ruuasta

Oulun Tuotantokeittiö Oy vastaa.

Olemme saaneet ruuasta monenlaista palautetta ja paljon kysymyksiä. Olemme nyt koostaneet yhteen meille useimmin tulleita kysymyksiä ja niihin vastauksia.

Miksi ainesosaluetteloissa on niin paljon e-koodeja ja muita aineksia mitä ennen ei ole ollut?

Elintarvikkeiden ainesosaluettelon merkitsemistä ohjaa elintarvikelaki. Kun toimitaan yritystoiminnassa, jossa tuotetta myydään, niin tulee kaikki ainesosat olla tarkoin merkittynä ja avattuna. Enää ei riitä, että merkitään jauheliha, peruna ja lihaliemikuutio, vaan esimerkiksi myös lihaliemikuution ainesosat tulee olla tarkoin purettuna esille ja sieltä saattaa paljastua ruokailijalle yllätyksiä, joita ennen ei ole osannut huomioida. Raaka-aineet ovat edelleen samat, samoilta sopimustoimittajilta hankittu ja mitään lisäaineita ei ole ruokiin lisätty tuotantokeittiön toimesta.

Miksi ruoat maistuvat niin suolattomilta?

Suola on ravitsemussuosituksiin liittyvä asia ja suolan määrä on tarkoin määritelty.  On totta, että aikuiseen makuun joissakin ruuissa saisi suolaa olla enemmän, mutta tämä on kuitenkin mahdollista ruokailijan itse säätää lisäämällä suolaa makunsa mukaan. Ravitsemussuosituksia tulee meidän kuitenkin noudattaa.

Miksi ruoka tulee nyt ties mistä, eikä kotimaista ja lähiruokaa hyödynnetä?

Elintarvikkeet hankitaan edelleen samoilta sopimustoimittajilta kuin ennen. Raaka-aineita käytetään monipuolisesti suositusten mukaan, kuten lähiruokaa, kasviksia, luomua ja pääasiassa kotimaisia tuotteita aivan kuten ennenkin.

Miksi kala- ja kanapihvejä ei enää erota toisistaan, eikä tiedä onko kyseessä liha- vai kalapulla?

Kappaletavaratuotteet kuten liha-, kala- tai kanapihvit, pyörykät ym. ovat edelleen samoja tuotteita kuin ennenkin. Osa kohteista tilaa tuotteet suoraan sopimustoimittajalta asiakaskohteisiin, ja ne siellä valmistellaan tarjoiltavaksi. Palautetta saamme myös näistä tuotteista, joita emme valmista emmekä toimita asiakaskohteisiin. Tähänkin panostetaan yhdessä, yhteistyöllä sekä ennakoinnilla ja tiedottamisella.

Miksi tuotteet pakastetaan, vaikka pakastetut tuotteet huonontavat ruoan laatua? Varsikaan perunat eivät kestä pakastamista.

Tuotantokeittiö ei toimita pakastettuna tuotteita. Ei etenkään perunoita. Normaalit tuotteet valmistetaan ja toimitetaan kohteisiin joko kuumana ns. kuumatoimituskohteisiin yli 60°C-asteisena tai jäähdytettynä 0 – +4 °C-asteisena ns. kylmätoimituskohteisiin. Lämpötilat määrittelee elintarvikelaki.

Miksi yksinkertainenkin ruoka voi olla niin haastavaa tehdä kunnolla tai miten voi olla mahdollista, että ruoka on toisaalla ihan hyvää ja toisaalla laatu ei vastaa odotuksia?

Se miksi yksinkertainenkin voi olla joskus haastavaa, johtuu siitä, että reseptit ovat muun muassa eri valmistusmenetelmistä johtuen hieman erilaisia. Eivät kaikki, mutta useat kuitenkin. Haastetta valmistukseen tuovat uudet koneet ja laitteet sekä myös osaltaan uusi reseptiikka, jota meidän pitää edelleen hioa ja kehittää systemaattisesti. Nämä ovat keinoja, joilla saamme siitä omaan tuotantoomme toimivan. Ensiarvoisen tärkeää on saada ruoka padasta asiakkaalle mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti. Lisäksi kohteissa kuumennettava ruoka tulee osata kuumentaa/kypsentää oikein, jotta lopputulos säilyy haluttuna. Kohteiden valmistus- ja kuumennusohjeiden tulee olla oikeanlaiset laitteet ja varusteet huomioon ottaen. Tämä meidän tulee osata ennakoida ja meidän tulee korjata reseptit, kypsennysajat ja valmistusohjeet sellaiseksi, että lopputulos on asiakkaan lautasella juuri halutunlainen. Tämä myös vaatii jatkuvaa yhteistyötä Serviisin ja kohdekeittiöiden kanssa.

Miksi mikään ei muutu, vaikka olemme antaneet palautetta?

Kyllä muuttuu. Palaute on tärkeää, vain sen perusteella osaamme tehdä korjaavia toimenpiteitä. Kuten korjata reseptejä sekä parantaa ohjeistuksia, ennakointia ja tiedottamista. Ruokalistakierto on viisi viikkoa. Eli sama ruoka on tarjolla vasta viiden viikon päästä seuraavan kerran, jolloin viimeistään palauteen vaikutukset tulisi olla näkyvillä. Toki hyödynnämme palautteita vastaaviin resepteihin, jotta kehittyminen reseptien ja toiminnan suhteen on mahdollisimman nopeaa.

Valmistettavien tuotteiden variaatioita on paljon. Joka päivälle on eri kastikkeet tai keitot, ravintolisäkkeet, vuokaruoat, jälkiruoat, kasvisruoat, välipalat ja kaikkien näiden vaihtoehtojen erityisruokavaliomuunnokset, joita niitäkin on eri laskelmien mukaan jopa yli 200 eri vaihtoehtoa. Lisäksi näille resepteille tulee olla oikea, oma valmistusmenetelmänsä aina asiakaskohteen mukaan, joita niitäkin on erilaisia. Kuumavalmistus eli Cook and Hold, kypsennä ja jäähdytä -menetelmä eli Cook and Chill ja kylmävalmistusmenetelmä eli Cook Cold. Nämäkin asettavat kaikki resepteille omat vaatimuksensa, sillä kaikki reseptit eivät sovellu kaikille valmistusmenetelmille.

Yhdessä nämä tekevät sen, että käytössä on koko ajan jopa 350-500 eri reseptiä tai reseptien muunnoksia.  Lisäksi ovat yksilölliset erityisruokavaliot, joiden tulee olla ensisijaisesti turvallisia, mutta myös maukkaita. Kaikissa näissä vaihtoehdoissa olisi joka tapauksessa onnistuttava, koska siitä tosiasiasta ei voida tinkiä, että ruoan täytyy olla maistuvaa, ravitsevaa ja turvallista joka kerta. Näiden reseptien saattaminen sellaiseksi, että ne myös onnistuvat joka kerralla nyt ja tulevaisuudessa, ei kuitenkaan onnistu helpolla eikä varsinkaan ilman asianmukaista palautetta. Toki se vaatii myös aikaa, mutta pyrimme tekemään korjaukset aina mahdollisimman nopeasti ja riittävän laadukkaasti.

Oulun Tuotantokeittiö Oy

Tapahtumapäällikön vinkit Oulun tapahtumakesään

Oulu on harvinaislaatuisen monipuolinen ja runsas tapahtumakaupunki erityisesti kesällä. Oulun Päivistä käynnistyy Oulun tapahtumakesä, jossa käytännössä jokainen viikko tarjoaa uusia tapahtumia syyskuun alkuun saakka. Alla näistä vain muutama vinkki, joihin ainakin kannattaa kesällä suunnata.

Oulun Päivien ohjelmistosta (16.6. – 9.7.) löytyy jo­kaiselle jotakin. Ohjelmassa on teatteria, kirjallisuutta, sirkusta, ilma-akrobatiaa, tanssia, konsertteja ja kokonaisia musiikkifestivaaleja, kuten Pikipop, Suvirock, Oulun Päivien Juurihoito ja Hässäkkäpäivät, monia tutustumiskohteita, toritapahtumia, näyttelyitä, kiertokävelyjä ja -ajeluita sekä uuden polven yhteisölähtöisiä korttelitapahtumia, kuten Titta på Tuira ja Karjasilta Blues pihakirppiksineen.

Puistopiknikit palaavat ihastuttamaan Oulun kaupunkikuvaa jälleen 10.6. – 13.8. Tänä vuonna piknikeistä nautitaan pääosin Heinätorin puistossa, mutta täsmäiskuja tehdään myös Kiimingin Syke-talon pihaan sekä Oulunsalon kotiseutumuseon pihaan. Tapahtumat kestävät n. 2 tuntia ja mukana on esiintymässä vaihtuva paikallinen esiintyjäryhmä. Tapahtumaan voit ottaa mukaan omat piknikeväät ja viltin.

Kauppatorin ympäristössä nähdään useita mielenkiintoisia suurtapahtumia. Ruokakulttuuria edustavat Street Food Fiesta 5. – 9. heinäkuuta sekä Kansainväliset suurmarkkinat 24. – 27. elokuuta. Oulun tapahtumakesässä nähdään myös uusi pienpanimoita esiintuova festivaali. Suuret Oluet – Pienet Panimot järjestetään Oulussa ensimmäistä kertaa 31.8.-2.9.

Aivan oman leimansa tapahtumakesälle 2017 antaa uudistettu Kuusisaaren tapahtumapuisto. Tapahtumapuiston avaamista juhlistetaan superviikonlopulla. Kuuskan paluu -nimeä kantava tapahtuma käynnistyy perjantaina Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaalilla. Lauantaina järjestetään suurkonsertti, jota tähdittävät Apocalyptica, Eppu Normaali ja Paula Koivuniemi & Oulu All Star Big Band. Sunnuntaina Oulu Sinfonia kutsuu oululaiset suureen yhteislaulukonserttiin laulamaan kaikille tuttuja lauluja eri vuosikymmeniltä sinfoniaorkesterin säestyksellä.

Oulun kesän perinteiset suuret musiikkitapahtumat: Rotuaari Piknik ja Qstock kuuluvat usean oululaisen kesänviettoon. Erityisen upea kokonaisuus on tietysti elokuun Oulun juhlaviikot, joka tuo perinteiseen tapaan huiman määrän kulttuuria kahdeksan eri festivaalin voimin.

Nautitaan Oulusta ja meidän upeasta kulttuurista!

Samu Forsblom, Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö

Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?

Yli 20 vuotta sitten Suomi koki tähänastisen historiansa pahimman taloudellisen taantuman. Siitä käytettiin suorastaan nimitystä lama. Oulun kaupungin päättäjät olivat hereillä ja silloin Risto Vuoriakäynnistettiin strategiaprosessi, jossa edellytettiin kaikille toimialoille tehtäväksi oma selviytymissuunnitelma eli strategia. Syyskuussa 1993 käynnistettiin kulttuuritoimen yhteisen strategian laatiminen. Silloin kulttuurilaitoksetkin olivat vielä hallinnollisesti erillään, puhumattakaan, että olisivat olleet osa nykyistä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kokonaisuutta.

Tunnelmat työpaikoilla olivat ankeat. Julkisuudessa syyllistettiin julkishallinnon työntekijöitä ja esitettiin isoja lukuja siitä, kuinka niin valtion kuin kuntienkin virkamiehiä pitäisi vähentää roimasti.

Kulttuurin strategiatoimikunta näki asian toisin ja ryhtyi työhönsä suuren innostuksen vallassa. Lopputulemana oli kauaskantoinen Kulttuurin strateginen suunnitelma pitkälle tulevaisuuteen, peräti vuosiin 1996–2005. Otsikoksi nousi luontevasti ”400-vuotiaasta Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki”.

Tuo tavoite ei sinänsä toteutunut varsin yksinkertaisesta syystä, vuonna 2005 maaksi oli valittu Irlanti ja sieltä valikoitui kulttuuripääkaupungiksi Cork. Strategia kuitenkin lähti toteutumaan jopa erinomaisesti ja suurelta osin siinä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Olemme olleet hyvässä kehityksessä.

Asia jäi sen verran kuitenkin kytemään, että 400-vuotisjuhlavuonna päätettiin käynnistää haku vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Prosessi oli sinänsä laaja, osallistava ja laadukas, mutta kuten tunnettua Turku vei kisan voiton monien hyvien hakijakaupunkien nenän edestä.

Tuosta prosessista jäi kuitenkin siitäkin paljon hyvää vaikuttavuutta. Erityisesti idea kaupunkikulttuurin kehittämisestä on elänyt ja päättyvälle, uuden Oulun ensimmäiselle valtuustokaudelle saatiin aikaiseksi jopa kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma.

Tällä hetkellä Oulu ei ole erityisen hyvässä jamassa, monestakin syystä johtuen. Erityisesti kaupunkimme nuoret ovat suurissa määrin hakeutumassa täältä pois. Juuri nyt tarvitaan puhaltamista yhteiseen hiileen. Olennaista Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksessa vuodeksi 2026 on juuri tuon yhteisen hiilen löytyminen.

Prosessin täytyy olla yhteisöllisyyttä edistävä, osallistava ja kaikkien oululaisten, niin yksittäisten ihmisten, erilaisten organisaatioiden kuin elinkeinoelämänkin yhteinen ponnistus. Tämä on mahdollisuus, jota meidän ei kannatta jättää käyttämättä.

Risto Vuoria
kulttuurijohtaja

Liikuntajohtaja Niina Epäilys

Unelmat liikkeelle Oulussa

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyy monella tavalla myös liikunnan saralla.

Liikkumisen unelmavuosi kannustaa kaikkia suomalaisia innostumaan liikkumisen lisäämisestä. Olympiakomitean koordinoima Liikkumisen unelmavuosi 2017 ja Unelmat liikkeelle -toimintatapa on osa Suomen satavuotisjuhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaa. Tavoitteena on uudella tavalla lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia suomalaisille – saada unelmat liikkeelle.

Toimintaa juurrutetaan eri paikkakunnilla ympäri Suomea ja hommaa tehdään yhdessä. Mukaan toimintaan kutsutaan seuroja, yhdistyksiä ja kunnan eri toimijoita ja lähdetään yhdessä ideoimaan liikunnan lisäämisen keinoja.  Erityisesti kannustetaan eri tahoja hakemaan yhteistyökumppaneita tapahtumien järjestelyihin. Näin saadaan mukaan uusia toimijoita, uusia asiakasryhmiä ja monialaisimpia tapahtumia. Mukana on järjestöjä, yhdistyksiä, yksittäisiä ihmisiä sekä jo yli 140 paikkakuntaa. Oulu on yksi näistä.

Toukokuu on nimetty tanssi toukokuuksi, jolloin tanssi näkyy eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Kauppurien aukio muuttuu Tanssin aukioiksi ja 8.5. alkaen koko toukokuun ajan maanantaista torstaihin aukiolla on joka päivä yhden haastetanssin opetustuokio. Näin kaikki oululaiset pääsevät tutustumaan tanssin saloihin.

Oulun kaupungin johto on myös vastannut Koko Suomi tanssii -haasteeseen yhdessä oululaisten lasten kanssa. Tanssivideo on kuvattu Oulun kaupungintalolla ja se on nähtävissä kaupungin youtube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/cityofoulu.

Valtakunnallista liikunnan unelmapäivää vietetään taas 10.5., jolloin esimerkiksi tekojääkentällä on perheliikuntatapahtuma, jossa pääsee kokeilemaan eri liikuntalajeja ja -muotoja.

Pitkin vuotta liikunta näyttäytyy kaupunkikuvassa ihan uudenlaisissa paikoissa, kuten kirjastoissa, kauppakeskuksissa, kaduilla, turuilla ja toreilla. Unelmien liikuntavuoden keskeisenä tavoitteena on, että tehdään asioita yhdessä.

Tule sinäkin mukaan liikkumisen unelmavuoteen, jossa eri-ikäiset ja eri tavoin liikkuvat ihmiset osallistuvat ideoimaan, innostumaan ja kokeilemaan! Pienilläkin askel(m)illa päästään eteenpäin ja pitkällä aikavälillä kohti tavoitteita liikunnan lisäämiseksi.

Niina Epäilys
Liikuntajohtaja, Oulun kaupunki

Oulun raadeissa voit osallistua ja vaikuttaa tulevaisuuden Oulun suunnitteluun

Pasi Laukka

Pasi Laukka

Varma kevään merkki, Oulun raadit ovat täällä taas. Ne ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa kuntalaiset saavat osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tule suunnittelemaan tulevaisuuden kuntaa yhdessä Oulun kaupungin johtavien viranhaltijoiden kanssa ja kertomaan näkemyksesi siitä, miltä elinvoimainen ja vetovoimainen Oulu näyttäytyy. Raadeissa työskennellään yhdessä viiden teeman ympärillä.

Asukkaiden ennaltaehkäisevä hyvinvointityö on meidän kaikkien yhteinen asia. Itsestä ja kaverista huolehtiminen kuuluu jokaiselle. Kaveria ei jätetä. Oulu on aina ollut osaajien kaupunki. Sivistys ja koulutus ovat keskeisiä menestystekijöitämme. Meidän pitää huolehtia lapsista ja nuoristamme. Nuoret ovat muutoksen airut. Oulu on sitoutunut tavoittelemaan lapsiystävällisen kunnan toimintamallia. Panostaminen lapsiin ja nuoriin on säästämistä tulevaisuutta varten.

Työelämä ja uudet työpaikat luovat elinvoimaa. Oulun on uudistuttava rohkeasti. Tarvitsemme yrittäjyyttä ja ennakkoluulotonta uutta ajattelumallia työmarkkinoille. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kehittyvät Oulun ekosysteemissä kiitettävällä tavalla. Miten julkinen sektori pysyy tässä mukana? Millainen on digiloikka, kun mietitään maakunnan ja tulevaisuuden peruskunnan suhdetta?

Varsinkin näin kuntavaalien alla lähidemokratian ja suoran demokratian merkitys ja rooli on herättänyt kiitettävästi keskustelua lehtien palstoilla ja valtuustoa myöden. Ihan aiheesta on kysytty, mikä on lähidemokratian tila Oulussa. Jäävätkö osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet näennäiseksi ja jopa lumedemokratian asteelle? On erittäin tärkeää nostaa tämä kysymykset esiin, kun suunnitellaan Oulun kaupungin kuntalaisten vuorovaikutteista ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon. Paljon on tehtävää. Haastankin kaikki mukaan tilaisuuksiin tekemään asukkaiden näköistä ja ihmisen kokoista Oulua! Kyse on aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa ja olla mukana tekemässä jotain, mitä ei ole aiemmin tehty. Osallisuus on tekoja, tunnetta ja osallistumista. Haluatko sinä valittaa, että mitään ei kuitenkaan tapahdu vai olla tekemässä muutosta? Sinä päätät itse.

Raadeissa lanseerataan myös uusi Meijän kaupunni -mobiilisovellus. Sen kautta oululaiset saavat osallistua ja vaikuttaa Oulun yhteisiin asioihin kotisohvalta, Kärppäpelistä tai kulmakuppilasta, juuri silloin kuin hänelle itselleen sopii. Tule raateihin ja totea itse kuinka helppoa se on!

Pasi Laukka
Yhteisötoiminnan päällikkö
Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Arjen pienet ja suuret ruokavalinnat

Luomu- ja lähiruoka kiinnostavat yhä useampia. Suomalaisessa arjessa ruoan luonnollisuudesta on kehittymässä valintoja ohjaava tekijä ja se liitetään useammin hyvinvointiin, terveyteen ja hyvin syömiseen. Luonnonmukaisen tuotannon harjoittamisesta aiheutuva vesistö- ja ilmastokuormitus on lähtökohtaisesti tavanomaista alkutuotantoa vähäisempää ja luonnon monimuotoisuus runsaampaa, koska luonnonmukaisessa tuotannossa ravinteet otetaan tarkemmin talteen ja hyödynnetään ja koska synteettisten kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö onriittalappalainen350 kiellettyä.

Luomuraaka-aineiden käyttö asettaa monenlaisia haasteita ammattikeittiöille, kun puhutaan suurien ruokamäärien tuottamisesta esimerkiksi Serviisin monitoimikeittiöissä.  Siksi voinkin olla ylpeä Serviisin ateriatuotannon kehittämistyöstä, koska olemme päässeet tuotannossamme ainakin Portaat luomuun -ohjelman luomuporras 1:lle. Koulut ovat luomuportaalla 1, päiväkodit portaalla 2 kuten myös ikäihmisten hoivalaitokset ja henkilöstöravintolat.

Hallitusohjelma edellyttää, että luomua käytetään julkisissa ateriapalveluissa 20 % tarjotusta ruoasta vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelman ruokastrategiassa asetettu haaste ammattikeittiöille on kova ja harvoin ymmärretään kuinka suuri saavutus mm. luomutaso 1 on ammattikeittiöissä. Luomu- ja lähiruoka perustuu vielä pientuottajien tarjontaan, jolloin pienet tuotemäärät eivät kata kysyntää esim. tuhansia aterioita tuottavissa Serviisin monitoimikeittiöissä.

Muutakin haastetta löytyy. Alueemme alkutuotantoyritysten ja tukkukauppojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä, jolloin mm. luomutuotteiden kuljettaminen tuotantokeittiöihin ei välttämättä onnistu, ammattikeittiöille soveltuvat pakkauskoot ja -materiaalit ovat myös vielä kehittymässä, luomutuotteiden hankinnan mahdollistuminen vaatii vielä hankintaosaamisen ja laadullisten kriteereiden kehittämistä niin kaupungin kuin yritysten osalta. Myös itse aterioita valmistavissa keittiöissä on vielä opittavaa ruokalistasuunnittelussa ja raaka-aineiden käytössä. Tehtävää siis riittää.

Arjen pieniin ja suuriin ruokavalintoihin voidaan kuitenkin vaikuttaa monella tasolla ja asenteita muuttamalla. Oulun kaupunkistrategiasta ei vielä löydy kriteereitä ruoalle. Olemme huomattavasti jäljessä muita pohjoismaita, erityisesti Tanskassa luomun merkitys ja käyttö on jo huomattavaa. Julkinen ruokapalvelu on myös Ruotsissa vahvasti luomu- ja lähiruoan asialla ja Ruotsi näkyy myös Unescon luovien ruokakaupunkien verkostossa.
Meillä on vielä matkaa samaan, mutta voimme kaupunkina edetä tiedostamalla yhteisesti ruoan vastuullisuuden, hiilijalanjäljen ja kestävän kehityksen merkitystä ja tekemällä konkreettisia toimenpiteitä.

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Me serviisiläiset haluamme kunnioittaa itsenäisen Suomen puhdasta luontoa myös puhtaan ruoan kautta. Olemme esittäneet vuoden 2017 talousarvioon tavoitteeksi uudenlaista ruokaohjelmaa, jossa voimme mm. esittää konkreettisina tavoitteina ja toimenpiteinä hallitusohjelman mukaista luomu- ja lähiruoan kehittämistä tulevina vuosina. Tämä vaatii erityisesti toimenpiteitä, luottamuksen ja avoimuuden lisäämistä alueen alkutuottajien ja asiakkaittemme kanssa sekä hankintaosaamisen kehittämistä laatukriteerit huomioiden, mutta myös joustavaa, kokeilevaa ja innovatiivista ateriatuotannon edelleen kehittämistä.

Otetaan ruoka yhdeksi oululaisen osaamisen imagotekijäksi.

Riitta Lappalainen
Johtaja, Oulun Serviisi

Voit lukea Portaat luomuun -ohjelman periaatteista ja merkityksestä Serviisille lisää tiedotteesta ja Serviisin kotisivuilta. Lisätietoja voi kysyä Serviisin tuoteasiantuntija Mira Raappanalta.