Aihearkisto: Yleinen

Väärää tietoa liikkeellä Oulun museokeskustelussa

Kierikin sali

Museot ja niiden tulevaisuus ovat puhuttaneet viime viikkoina Oulussa. Oulun yliopiston eläinmuseon kohtalosta keskusteltiin vilkkaasti syksyllä, ja muut museot nousivat esiin sen jälkeen, kun kaupungin verkkosivuilla julkaistiin diasarja Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitykseen liittyen. Diasarja ei selvästikään ole ollut tässä kohtaa paras tiedon jakamisen muoto – sen verran virheellistä ja puutteellista tietoa on keskusteluissa ollut liikkeellä.

Tässä muutama virheellinen käsitys ja asian oikea laita:

Kierikkikeskus ollaan ajamassa alas

Ei pidä paikkaansa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta on linjannut tämän vuoden käyttösuunnitelmassa, että Kierikkiä kehitetään voimakkaasti. Keskuksella nähdään olevan edellytyksiä nousta yhdeksi Oulun vetovoimatekijäksi. Se taas edellyttää, että niin Kierikin päärakennus ja kokoelma kuin kivikauden kylä ja kaivausalueet säilytetään.

Virheellinen käsitys on syntynyt todennäköisesti siitä, että palveluverkkoselvityksen väliraportissa mainitaan, että museokeskus Luuppi luopuisi Kierikin päärakennuksesta ensi vuoden alussa. Raportissa kyllä mainitaan myös, että kivikausikylän toiminta jatkuu, mutta ilmeisesti sitä ei ole riittävästi painotettu.

Nykyisin Kierikkikeskus on yli puolet vuodesta suljettuna. Kierikki kaipaa kehittämistä, ja on hyvä selvittää, löytyisikö yksityisen sektorin matkailu- ja palveluyrittäjiltä kiinnostusta asiaan. Se, että kaupunki luopuu Kierikin päärakennuksesta, ei tarkoita keskuksen alasajoa. Päinvastoin, toimenpiteillä on tarkoitus hakea Kierikille uusia kehittymismahdollisuuksia. Tulevaisuus näyttää, millainen konsepti Kierikkiin löydetään.

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmia aiotaan siirtää Vantaalle

Ei pidä paikkaansa. Oulussa on puutteelliset tilat niin sanotun olosuhdevalvotun aineiston säilyttämiseen. Koska tällaisten tilojen rakentaminen on helposti yli 10 miljoonan euron investointi, on järkevää selvittää olisiko jossain muualla sopivaa tilaa käytettävissä. Kovin monia erikoistiloja Suomeen tuskin kannattaa rakentaa. Oulu voisi toki olla yksi tällaisen aineiston sijoituspaikka ja tarjota säilytystilaa muillekin, jos niin päätetään ja tiloihin investoidaan.

Esineistö on säilytettävä asianmukaisesti, ja haluamme toimia tässäkin vastuullisesti. Siksi kuluvan valtuustokauden aikana pyrimme kehittämään yhdessä Museoviraston kanssa säilytystiloille pitkän aikavälin ratkaisun. Näin on linjattu sivistys- ja kulttuuripalveluiden tämän vuoden käyttösuunnitelmassa.

Oulun kaupunki aikoo luopua Pohjois-Pohjanmaan museosta

Tämäkin on virheellinen tieto. Siitä lähtien, kun museo- ja tiedekeskus Luuppi perustettiin, on tavoitteena ollut löytää jokin tila, johon voisimme yhdistää niin museot kuin Tietomaan. Näiden yhdistelmästä voisi tulla ainutlaatuinen historian, taiteen ja tieteen kokonaisuus, joka toimisi niin matkailullisena vetonaulana kuin kiinnostavana kohteena alueen asukkaille ja toimijoille. Muutama vuosi sitten tehtiin jopa suunnitelma, jossa tällainen kokonaisuus sijoitettiin nykyisen Tietomaan vieressä olevan parkkipaikan päälle. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan edennyt päätöksentekoon.

Nyt on pohdittu muun muassa vaihtoehtoa, jossa Luupin uusi toimitila rakentuisi Oulun Ratapiha-hankkeen yhteyteen. Joka tapauksessa pyrkimyksenä on kehittää kokonaisuutta, ei luopua museoista. Ainolan kiinteistön kohtalo selkiytyy, kun Luupin uudesta sijoituspaikasta saadaan päätöksiä. Esitys sijoituspaikasta on tarkoitus tehdä vielä tämän kevään aikana.

Palveluverkkoselvitys on lakkautuslista

Edelleen väärin. Monelle on ehkä jäänyt epäselväksi se, mikä palveluverkkoselvityksen tarkoitus on. Kokonaisuus on hankala hahmottaa ja viestiä, ja ihmisten arkipäivän palveluihin liittyvät asiat herättävät helposti tunteita. Jatkossa panostamme enemmän näiden asioiden viestimiseen.

Palveluverkkoselvitys liittyy toki tarpeeseen löytää säästöjä ja tasapainottaa kaupungin taloutta. Se ei kuitenkaan tarkoita yksiselitteisesti palveluiden heikentämistä. Leikkausten tekemiselle olisi helpompikin tie, jos antaisi niin sanotusti viikatteen vain heilua. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, ja nyt tavoitteena on löytää keinoja pitää yllä tai jopa parantaa kaupunkilaisten palveluja muuttamalla rakenteita ja toimintatapoja. Halvemmallakin voi saada hyvää, kun ratkaisuja mietitään ennakkoluulottomasti ja asiakaslähtöisesti.

Palveluverkkoselvitys luovutetaan kaupunginjohtajalle tammikuun viimeisenä päivänä. Viime viikkojen keskustelu on antanut varmasti monelle taholle eväitä tulevaan päätöksentekoon. Parhaillaan ovat käynnissä Oulun raadit, joissa esitellään aluekohtaisesti palveluverkkosuunnitelmia. Näissä tilaisuuksissa on mahdollisuus päästä keskustelemaan suoraan valmistelijoiden kanssa.

Katso tästä linkistä Oulun raatien aikataulut.

Mika Penttilä
sivistys- ja kulttuurijohtaja, Oulun kaupunki

 

Oulun Tuotantokeittiön toimitusjohtaja: ”Voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa?”

Maittavan ja ravitsevan ruoan merkitys on suuri meille jokaiselle, mutta etenkin kasvuikäisille. Lukuisat tutkimukset kertovat ravinnon laadun tärkeydestä ja linkittävät sen suoraan ihmisen fyysiseen kehittymiseen ja oppimiskykyyn. Ruokailutottumukset, energian kulutus ja tarjonnan monipuolisuus ovat muuttuneet aikojen saatossa ja ravinnolta vaaditaan nykyään paljon enemmän kuin ennen. Siihen on syynsä. Se mitä syöt vaikuttaa laajasti yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi ihmiset ovat nykyään paljon valveutuneimpia ruoan suhteen kuin ennen, mikä on hyvä ja yhteiskunnallisestikin tärkeä asia.

Mutta otsikon kysymykseen viitaten, voiko suuren tuotantokeittiön ruoka olla maukasta ja ravitsevaa? Tähän voin antaa vastauksen, että kyllä voi ja sen ehdottomasti pitää olla, mutta helposti se ei onnistu. Ei ilman kovaa työtä, uuden oppimista, tuotekehittelyä, tarkempaa suunnittelua, töiden jatkuvaa organisoimista, hyvää ammattitaitoa ja sitoutumista työtehtäviin ja mikä tärkeintä, nöyrää asennetta, kiinnostusta omaa työtänsä kohtaan sekä uskoa ja luottamusta tulevaan.

Uusi ympäristö, kohteiden ja valmistettavan ruoan suuri määrä ja toimintatapa luovat omat haasteensa. Se tiedetään kaikki, eikä sitä voi käydä kieltämään. Toimintaympäristö ja puitteet on nyt annettu, mutta se ei silti saa tarkoittaa sitä, ettei ruoan laatu, maku ja rakenne voisi olla silti hyvää, parhaimmassa tapauksessa jopa erinomaista. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite ja etu.

Joka tapauksessa meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ruoan laatu vastaa vaatimuksia myös tässä uudessa haastavassa toimintaympäristössä. Vastaavaa ei tässä laajuudessa ole ennen tehty.

Toimintaympäristö luo uusia vaatimuksia toiminnalle. Tuotteet tulee mm. merkitä erillä tavalla kuin ennen. Paljon tarkemmin, mikä saattaa herättää aluksi kummastusta. Tuotteita ja reseptejä on oltava huima määrä. Osa resepteistä on valmiita ja hyväksi todettuja, mutta paljon on myös sellaisia, jotka vaativat edelleen hiomista ja kehittämistä, jopa kokonaan uusien luomista.

Lisääntyvät erikoisruokavaliotarpeet tuovat omat haasteensa mukaan.  Valmistustapojakin on erilaisia, ja oikein valjastettuna ne auttavat saavuttamaan paremman lopputuloksen. Asiakaskohteiden omat vaatimukset ovat myös jonkin verran toisestaan poikkeavia, jotka nekin täytyy omaksua. Kaikkiaan on paljon uutta opittavaa. Paljon samanlaista, mutta ei täysin samaa. On uhkia, mutta myös mahdollisuuksia.

Olemme täysin uuden edessä ja vasta aloittamassa toimintaa. Onnistuminen sellaisessa ympäristössä ei tule ilmaiseksi. Massatuotantoleimasta emme pääse eroon, ja se on meidän taakkamme, joka on kannettava nöyrästi jatkuvasti toimintaamme kehittäen. Henkilöstö toimii ihailtavasti, huolimatta paljon aiemmasta poikkeavasta uudesta toimintaympäristöstä. On perustettu suuri Tuotantokeittiö, jopa yksi Suomen suurimmista. Se herättää epäluuloja ja varauksellisuutta mutta myös kiinnostusta sekä paljon odotuksia. Ihan syystä.

Onnistumiset ja kannustamiset kasvattavat luottamusta omaan tekemiseen ja auttavat eteenpäin. Epäonnistumiset tietenkin harmittavat joka kerta kuten kuuluukin, välillä kovastikin, mutta niistä emme saa lannistua vaan sitäkin tarvitaan, jotta toiminta kehittyy. Jos jokin ei ole onnistunut halutulla tavalla, niin pahoittelemme tapahtunutta ja nöyrästi korjaamme toimintaamme. Paljon onkin vielä tehtävää, aivan joka saralla ja sitä työtä jatkuvasti teemme.

Kiitämmekin kannustavasta asenteesta, jota olemme paljon saaneet! Työ, jota teemme, on vasta alkuvaiheessa. Joka päivä kehitymme ja se hetki, että voimme vastata täysin odotuksia, ei tule itsestään, vaan se syntyy haasteiden, onnistumisien ja epäonnistumisienkin kautta. Niitä aikoja elämme nyt kun olemme uuden äärellä, tekemässä jotain sellaista mitä ei aikaisemmin ole tehty. Näistäkin hetkistä tulee meidän olla kiitollisia ja ottaa katse kohti tulevaa. Tehdä maukasta ja ravitsevaa ruokaa, joka päivä.

Toni Kalliorinne
toimitusjohtaja
Oulun Tuotantokeittiö Oy

Ps. Olemme koonneet yhteen vastauksia meille saapuneisiin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Usein kysyttyjä kysymyksiä Lööki-suurkeittiön ruuasta

Oulun Tuotantokeittiö Oy vastaa.

Olemme saaneet ruuasta monenlaista palautetta ja paljon kysymyksiä. Olemme nyt koostaneet yhteen meille useimmin tulleita kysymyksiä ja niihin vastauksia.

Miksi ainesosaluetteloissa on niin paljon e-koodeja ja muita aineksia mitä ennen ei ole ollut?

Elintarvikkeiden ainesosaluettelon merkitsemistä ohjaa elintarvikelaki. Kun toimitaan yritystoiminnassa, jossa tuotetta myydään, niin tulee kaikki ainesosat olla tarkoin merkittynä ja avattuna. Enää ei riitä, että merkitään jauheliha, peruna ja lihaliemikuutio, vaan esimerkiksi myös lihaliemikuution ainesosat tulee olla tarkoin purettuna esille ja sieltä saattaa paljastua ruokailijalle yllätyksiä, joita ennen ei ole osannut huomioida. Raaka-aineet ovat edelleen samat, samoilta sopimustoimittajilta hankittu ja mitään lisäaineita ei ole ruokiin lisätty tuotantokeittiön toimesta.

Miksi ruoat maistuvat niin suolattomilta?

Suola on ravitsemussuosituksiin liittyvä asia ja suolan määrä on tarkoin määritelty.  On totta, että aikuiseen makuun joissakin ruuissa saisi suolaa olla enemmän, mutta tämä on kuitenkin mahdollista ruokailijan itse säätää lisäämällä suolaa makunsa mukaan. Ravitsemussuosituksia tulee meidän kuitenkin noudattaa.

Miksi ruoka tulee nyt ties mistä, eikä kotimaista ja lähiruokaa hyödynnetä?

Elintarvikkeet hankitaan edelleen samoilta sopimustoimittajilta kuin ennen. Raaka-aineita käytetään monipuolisesti suositusten mukaan, kuten lähiruokaa, kasviksia, luomua ja pääasiassa kotimaisia tuotteita aivan kuten ennenkin.

Miksi kala- ja kanapihvejä ei enää erota toisistaan, eikä tiedä onko kyseessä liha- vai kalapulla?

Kappaletavaratuotteet kuten liha-, kala- tai kanapihvit, pyörykät ym. ovat edelleen samoja tuotteita kuin ennenkin. Osa kohteista tilaa tuotteet suoraan sopimustoimittajalta asiakaskohteisiin, ja ne siellä valmistellaan tarjoiltavaksi. Palautetta saamme myös näistä tuotteista, joita emme valmista emmekä toimita asiakaskohteisiin. Tähänkin panostetaan yhdessä, yhteistyöllä sekä ennakoinnilla ja tiedottamisella.

Miksi tuotteet pakastetaan, vaikka pakastetut tuotteet huonontavat ruoan laatua? Varsikaan perunat eivät kestä pakastamista.

Tuotantokeittiö ei toimita pakastettuna tuotteita. Ei etenkään perunoita. Normaalit tuotteet valmistetaan ja toimitetaan kohteisiin joko kuumana ns. kuumatoimituskohteisiin yli 60°C-asteisena tai jäähdytettynä 0 – +4 °C-asteisena ns. kylmätoimituskohteisiin. Lämpötilat määrittelee elintarvikelaki.

Miksi yksinkertainenkin ruoka voi olla niin haastavaa tehdä kunnolla tai miten voi olla mahdollista, että ruoka on toisaalla ihan hyvää ja toisaalla laatu ei vastaa odotuksia?

Se miksi yksinkertainenkin voi olla joskus haastavaa, johtuu siitä, että reseptit ovat muun muassa eri valmistusmenetelmistä johtuen hieman erilaisia. Eivät kaikki, mutta useat kuitenkin. Haastetta valmistukseen tuovat uudet koneet ja laitteet sekä myös osaltaan uusi reseptiikka, jota meidän pitää edelleen hioa ja kehittää systemaattisesti. Nämä ovat keinoja, joilla saamme siitä omaan tuotantoomme toimivan. Ensiarvoisen tärkeää on saada ruoka padasta asiakkaalle mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti. Lisäksi kohteissa kuumennettava ruoka tulee osata kuumentaa/kypsentää oikein, jotta lopputulos säilyy haluttuna. Kohteiden valmistus- ja kuumennusohjeiden tulee olla oikeanlaiset laitteet ja varusteet huomioon ottaen. Tämä meidän tulee osata ennakoida ja meidän tulee korjata reseptit, kypsennysajat ja valmistusohjeet sellaiseksi, että lopputulos on asiakkaan lautasella juuri halutunlainen. Tämä myös vaatii jatkuvaa yhteistyötä Serviisin ja kohdekeittiöiden kanssa.

Miksi mikään ei muutu, vaikka olemme antaneet palautetta?

Kyllä muuttuu. Palaute on tärkeää, vain sen perusteella osaamme tehdä korjaavia toimenpiteitä. Kuten korjata reseptejä sekä parantaa ohjeistuksia, ennakointia ja tiedottamista. Ruokalistakierto on viisi viikkoa. Eli sama ruoka on tarjolla vasta viiden viikon päästä seuraavan kerran, jolloin viimeistään palauteen vaikutukset tulisi olla näkyvillä. Toki hyödynnämme palautteita vastaaviin resepteihin, jotta kehittyminen reseptien ja toiminnan suhteen on mahdollisimman nopeaa.

Valmistettavien tuotteiden variaatioita on paljon. Joka päivälle on eri kastikkeet tai keitot, ravintolisäkkeet, vuokaruoat, jälkiruoat, kasvisruoat, välipalat ja kaikkien näiden vaihtoehtojen erityisruokavaliomuunnokset, joita niitäkin on eri laskelmien mukaan jopa yli 200 eri vaihtoehtoa. Lisäksi näille resepteille tulee olla oikea, oma valmistusmenetelmänsä aina asiakaskohteen mukaan, joita niitäkin on erilaisia. Kuumavalmistus eli Cook and Hold, kypsennä ja jäähdytä -menetelmä eli Cook and Chill ja kylmävalmistusmenetelmä eli Cook Cold. Nämäkin asettavat kaikki resepteille omat vaatimuksensa, sillä kaikki reseptit eivät sovellu kaikille valmistusmenetelmille.

Yhdessä nämä tekevät sen, että käytössä on koko ajan jopa 350-500 eri reseptiä tai reseptien muunnoksia.  Lisäksi ovat yksilölliset erityisruokavaliot, joiden tulee olla ensisijaisesti turvallisia, mutta myös maukkaita. Kaikissa näissä vaihtoehdoissa olisi joka tapauksessa onnistuttava, koska siitä tosiasiasta ei voida tinkiä, että ruoan täytyy olla maistuvaa, ravitsevaa ja turvallista joka kerta. Näiden reseptien saattaminen sellaiseksi, että ne myös onnistuvat joka kerralla nyt ja tulevaisuudessa, ei kuitenkaan onnistu helpolla eikä varsinkaan ilman asianmukaista palautetta. Toki se vaatii myös aikaa, mutta pyrimme tekemään korjaukset aina mahdollisimman nopeasti ja riittävän laadukkaasti.

Oulun Tuotantokeittiö Oy

Tapahtumapäällikön vinkit Oulun tapahtumakesään

Oulu on harvinaislaatuisen monipuolinen ja runsas tapahtumakaupunki erityisesti kesällä. Oulun Päivistä käynnistyy Oulun tapahtumakesä, jossa käytännössä jokainen viikko tarjoaa uusia tapahtumia syyskuun alkuun saakka. Alla näistä vain muutama vinkki, joihin ainakin kannattaa kesällä suunnata.

Oulun Päivien ohjelmistosta (16.6. – 9.7.) löytyy jo­kaiselle jotakin. Ohjelmassa on teatteria, kirjallisuutta, sirkusta, ilma-akrobatiaa, tanssia, konsertteja ja kokonaisia musiikkifestivaaleja, kuten Pikipop, Suvirock, Oulun Päivien Juurihoito ja Hässäkkäpäivät, monia tutustumiskohteita, toritapahtumia, näyttelyitä, kiertokävelyjä ja -ajeluita sekä uuden polven yhteisölähtöisiä korttelitapahtumia, kuten Titta på Tuira ja Karjasilta Blues pihakirppiksineen.

Puistopiknikit palaavat ihastuttamaan Oulun kaupunkikuvaa jälleen 10.6. – 13.8. Tänä vuonna piknikeistä nautitaan pääosin Heinätorin puistossa, mutta täsmäiskuja tehdään myös Kiimingin Syke-talon pihaan sekä Oulunsalon kotiseutumuseon pihaan. Tapahtumat kestävät n. 2 tuntia ja mukana on esiintymässä vaihtuva paikallinen esiintyjäryhmä. Tapahtumaan voit ottaa mukaan omat piknikeväät ja viltin.

Kauppatorin ympäristössä nähdään useita mielenkiintoisia suurtapahtumia. Ruokakulttuuria edustavat Street Food Fiesta 5. – 9. heinäkuuta sekä Kansainväliset suurmarkkinat 24. – 27. elokuuta. Oulun tapahtumakesässä nähdään myös uusi pienpanimoita esiintuova festivaali. Suuret Oluet – Pienet Panimot järjestetään Oulussa ensimmäistä kertaa 31.8.-2.9.

Aivan oman leimansa tapahtumakesälle 2017 antaa uudistettu Kuusisaaren tapahtumapuisto. Tapahtumapuiston avaamista juhlistetaan superviikonlopulla. Kuuskan paluu -nimeä kantava tapahtuma käynnistyy perjantaina Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaalilla. Lauantaina järjestetään suurkonsertti, jota tähdittävät Apocalyptica, Eppu Normaali ja Paula Koivuniemi & Oulu All Star Big Band. Sunnuntaina Oulu Sinfonia kutsuu oululaiset suureen yhteislaulukonserttiin laulamaan kaikille tuttuja lauluja eri vuosikymmeniltä sinfoniaorkesterin säestyksellä.

Oulun kesän perinteiset suuret musiikkitapahtumat: Rotuaari Piknik ja Qstock kuuluvat usean oululaisen kesänviettoon. Erityisen upea kokonaisuus on tietysti elokuun Oulun juhlaviikot, joka tuo perinteiseen tapaan huiman määrän kulttuuria kahdeksan eri festivaalin voimin.

Nautitaan Oulusta ja meidän upeasta kulttuurista!

Samu Forsblom, Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö

Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?

Yli 20 vuotta sitten Suomi koki tähänastisen historiansa pahimman taloudellisen taantuman. Siitä käytettiin suorastaan nimitystä lama. Oulun kaupungin päättäjät olivat hereillä ja silloin Risto Vuoriakäynnistettiin strategiaprosessi, jossa edellytettiin kaikille toimialoille tehtäväksi oma selviytymissuunnitelma eli strategia. Syyskuussa 1993 käynnistettiin kulttuuritoimen yhteisen strategian laatiminen. Silloin kulttuurilaitoksetkin olivat vielä hallinnollisesti erillään, puhumattakaan, että olisivat olleet osa nykyistä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kokonaisuutta.

Tunnelmat työpaikoilla olivat ankeat. Julkisuudessa syyllistettiin julkishallinnon työntekijöitä ja esitettiin isoja lukuja siitä, kuinka niin valtion kuin kuntienkin virkamiehiä pitäisi vähentää roimasti.

Kulttuurin strategiatoimikunta näki asian toisin ja ryhtyi työhönsä suuren innostuksen vallassa. Lopputulemana oli kauaskantoinen Kulttuurin strateginen suunnitelma pitkälle tulevaisuuteen, peräti vuosiin 1996–2005. Otsikoksi nousi luontevasti ”400-vuotiaasta Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki”.

Tuo tavoite ei sinänsä toteutunut varsin yksinkertaisesta syystä, vuonna 2005 maaksi oli valittu Irlanti ja sieltä valikoitui kulttuuripääkaupungiksi Cork. Strategia kuitenkin lähti toteutumaan jopa erinomaisesti ja suurelta osin siinä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Olemme olleet hyvässä kehityksessä.

Asia jäi sen verran kuitenkin kytemään, että 400-vuotisjuhlavuonna päätettiin käynnistää haku vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Prosessi oli sinänsä laaja, osallistava ja laadukas, mutta kuten tunnettua Turku vei kisan voiton monien hyvien hakijakaupunkien nenän edestä.

Tuosta prosessista jäi kuitenkin siitäkin paljon hyvää vaikuttavuutta. Erityisesti idea kaupunkikulttuurin kehittämisestä on elänyt ja päättyvälle, uuden Oulun ensimmäiselle valtuustokaudelle saatiin aikaiseksi jopa kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma.

Tällä hetkellä Oulu ei ole erityisen hyvässä jamassa, monestakin syystä johtuen. Erityisesti kaupunkimme nuoret ovat suurissa määrin hakeutumassa täältä pois. Juuri nyt tarvitaan puhaltamista yhteiseen hiileen. Olennaista Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksessa vuodeksi 2026 on juuri tuon yhteisen hiilen löytyminen.

Prosessin täytyy olla yhteisöllisyyttä edistävä, osallistava ja kaikkien oululaisten, niin yksittäisten ihmisten, erilaisten organisaatioiden kuin elinkeinoelämänkin yhteinen ponnistus. Tämä on mahdollisuus, jota meidän ei kannatta jättää käyttämättä.

Risto Vuoria
kulttuurijohtaja

Liikuntajohtaja Niina Epäilys

Unelmat liikkeelle Oulussa

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyy monella tavalla myös liikunnan saralla.

Liikkumisen unelmavuosi kannustaa kaikkia suomalaisia innostumaan liikkumisen lisäämisestä. Olympiakomitean koordinoima Liikkumisen unelmavuosi 2017 ja Unelmat liikkeelle -toimintatapa on osa Suomen satavuotisjuhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaa. Tavoitteena on uudella tavalla lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia suomalaisille – saada unelmat liikkeelle.

Toimintaa juurrutetaan eri paikkakunnilla ympäri Suomea ja hommaa tehdään yhdessä. Mukaan toimintaan kutsutaan seuroja, yhdistyksiä ja kunnan eri toimijoita ja lähdetään yhdessä ideoimaan liikunnan lisäämisen keinoja.  Erityisesti kannustetaan eri tahoja hakemaan yhteistyökumppaneita tapahtumien järjestelyihin. Näin saadaan mukaan uusia toimijoita, uusia asiakasryhmiä ja monialaisimpia tapahtumia. Mukana on järjestöjä, yhdistyksiä, yksittäisiä ihmisiä sekä jo yli 140 paikkakuntaa. Oulu on yksi näistä.

Toukokuu on nimetty tanssi toukokuuksi, jolloin tanssi näkyy eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Kauppurien aukio muuttuu Tanssin aukioiksi ja 8.5. alkaen koko toukokuun ajan maanantaista torstaihin aukiolla on joka päivä yhden haastetanssin opetustuokio. Näin kaikki oululaiset pääsevät tutustumaan tanssin saloihin.

Oulun kaupungin johto on myös vastannut Koko Suomi tanssii -haasteeseen yhdessä oululaisten lasten kanssa. Tanssivideo on kuvattu Oulun kaupungintalolla ja se on nähtävissä kaupungin youtube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/cityofoulu.

Valtakunnallista liikunnan unelmapäivää vietetään taas 10.5., jolloin esimerkiksi tekojääkentällä on perheliikuntatapahtuma, jossa pääsee kokeilemaan eri liikuntalajeja ja -muotoja.

Pitkin vuotta liikunta näyttäytyy kaupunkikuvassa ihan uudenlaisissa paikoissa, kuten kirjastoissa, kauppakeskuksissa, kaduilla, turuilla ja toreilla. Unelmien liikuntavuoden keskeisenä tavoitteena on, että tehdään asioita yhdessä.

Tule sinäkin mukaan liikkumisen unelmavuoteen, jossa eri-ikäiset ja eri tavoin liikkuvat ihmiset osallistuvat ideoimaan, innostumaan ja kokeilemaan! Pienilläkin askel(m)illa päästään eteenpäin ja pitkällä aikavälillä kohti tavoitteita liikunnan lisäämiseksi.

Niina Epäilys
Liikuntajohtaja, Oulun kaupunki

Oulun raadeissa voit osallistua ja vaikuttaa tulevaisuuden Oulun suunnitteluun

Pasi Laukka

Pasi Laukka

Varma kevään merkki, Oulun raadit ovat täällä taas. Ne ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa kuntalaiset saavat osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tule suunnittelemaan tulevaisuuden kuntaa yhdessä Oulun kaupungin johtavien viranhaltijoiden kanssa ja kertomaan näkemyksesi siitä, miltä elinvoimainen ja vetovoimainen Oulu näyttäytyy. Raadeissa työskennellään yhdessä viiden teeman ympärillä.

Asukkaiden ennaltaehkäisevä hyvinvointityö on meidän kaikkien yhteinen asia. Itsestä ja kaverista huolehtiminen kuuluu jokaiselle. Kaveria ei jätetä. Oulu on aina ollut osaajien kaupunki. Sivistys ja koulutus ovat keskeisiä menestystekijöitämme. Meidän pitää huolehtia lapsista ja nuoristamme. Nuoret ovat muutoksen airut. Oulu on sitoutunut tavoittelemaan lapsiystävällisen kunnan toimintamallia. Panostaminen lapsiin ja nuoriin on säästämistä tulevaisuutta varten.

Työelämä ja uudet työpaikat luovat elinvoimaa. Oulun on uudistuttava rohkeasti. Tarvitsemme yrittäjyyttä ja ennakkoluulotonta uutta ajattelumallia työmarkkinoille. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kehittyvät Oulun ekosysteemissä kiitettävällä tavalla. Miten julkinen sektori pysyy tässä mukana? Millainen on digiloikka, kun mietitään maakunnan ja tulevaisuuden peruskunnan suhdetta?

Varsinkin näin kuntavaalien alla lähidemokratian ja suoran demokratian merkitys ja rooli on herättänyt kiitettävästi keskustelua lehtien palstoilla ja valtuustoa myöden. Ihan aiheesta on kysytty, mikä on lähidemokratian tila Oulussa. Jäävätkö osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet näennäiseksi ja jopa lumedemokratian asteelle? On erittäin tärkeää nostaa tämä kysymykset esiin, kun suunnitellaan Oulun kaupungin kuntalaisten vuorovaikutteista ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon. Paljon on tehtävää. Haastankin kaikki mukaan tilaisuuksiin tekemään asukkaiden näköistä ja ihmisen kokoista Oulua! Kyse on aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa ja olla mukana tekemässä jotain, mitä ei ole aiemmin tehty. Osallisuus on tekoja, tunnetta ja osallistumista. Haluatko sinä valittaa, että mitään ei kuitenkaan tapahdu vai olla tekemässä muutosta? Sinä päätät itse.

Raadeissa lanseerataan myös uusi Meijän kaupunni -mobiilisovellus. Sen kautta oululaiset saavat osallistua ja vaikuttaa Oulun yhteisiin asioihin kotisohvalta, Kärppäpelistä tai kulmakuppilasta, juuri silloin kuin hänelle itselleen sopii. Tule raateihin ja totea itse kuinka helppoa se on!

Pasi Laukka
Yhteisötoiminnan päällikkö
Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Arjen pienet ja suuret ruokavalinnat

Luomu- ja lähiruoka kiinnostavat yhä useampia. Suomalaisessa arjessa ruoan luonnollisuudesta on kehittymässä valintoja ohjaava tekijä ja se liitetään useammin hyvinvointiin, terveyteen ja hyvin syömiseen. Luonnonmukaisen tuotannon harjoittamisesta aiheutuva vesistö- ja ilmastokuormitus on lähtökohtaisesti tavanomaista alkutuotantoa vähäisempää ja luonnon monimuotoisuus runsaampaa, koska luonnonmukaisessa tuotannossa ravinteet otetaan tarkemmin talteen ja hyödynnetään ja koska synteettisten kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö onriittalappalainen350 kiellettyä.

Luomuraaka-aineiden käyttö asettaa monenlaisia haasteita ammattikeittiöille, kun puhutaan suurien ruokamäärien tuottamisesta esimerkiksi Serviisin monitoimikeittiöissä.  Siksi voinkin olla ylpeä Serviisin ateriatuotannon kehittämistyöstä, koska olemme päässeet tuotannossamme ainakin Portaat luomuun -ohjelman luomuporras 1:lle. Koulut ovat luomuportaalla 1, päiväkodit portaalla 2 kuten myös ikäihmisten hoivalaitokset ja henkilöstöravintolat.

Hallitusohjelma edellyttää, että luomua käytetään julkisissa ateriapalveluissa 20 % tarjotusta ruoasta vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelman ruokastrategiassa asetettu haaste ammattikeittiöille on kova ja harvoin ymmärretään kuinka suuri saavutus mm. luomutaso 1 on ammattikeittiöissä. Luomu- ja lähiruoka perustuu vielä pientuottajien tarjontaan, jolloin pienet tuotemäärät eivät kata kysyntää esim. tuhansia aterioita tuottavissa Serviisin monitoimikeittiöissä.

Muutakin haastetta löytyy. Alueemme alkutuotantoyritysten ja tukkukauppojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä, jolloin mm. luomutuotteiden kuljettaminen tuotantokeittiöihin ei välttämättä onnistu, ammattikeittiöille soveltuvat pakkauskoot ja -materiaalit ovat myös vielä kehittymässä, luomutuotteiden hankinnan mahdollistuminen vaatii vielä hankintaosaamisen ja laadullisten kriteereiden kehittämistä niin kaupungin kuin yritysten osalta. Myös itse aterioita valmistavissa keittiöissä on vielä opittavaa ruokalistasuunnittelussa ja raaka-aineiden käytössä. Tehtävää siis riittää.

Arjen pieniin ja suuriin ruokavalintoihin voidaan kuitenkin vaikuttaa monella tasolla ja asenteita muuttamalla. Oulun kaupunkistrategiasta ei vielä löydy kriteereitä ruoalle. Olemme huomattavasti jäljessä muita pohjoismaita, erityisesti Tanskassa luomun merkitys ja käyttö on jo huomattavaa. Julkinen ruokapalvelu on myös Ruotsissa vahvasti luomu- ja lähiruoan asialla ja Ruotsi näkyy myös Unescon luovien ruokakaupunkien verkostossa.
Meillä on vielä matkaa samaan, mutta voimme kaupunkina edetä tiedostamalla yhteisesti ruoan vastuullisuuden, hiilijalanjäljen ja kestävän kehityksen merkitystä ja tekemällä konkreettisia toimenpiteitä.

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Me serviisiläiset haluamme kunnioittaa itsenäisen Suomen puhdasta luontoa myös puhtaan ruoan kautta. Olemme esittäneet vuoden 2017 talousarvioon tavoitteeksi uudenlaista ruokaohjelmaa, jossa voimme mm. esittää konkreettisina tavoitteina ja toimenpiteinä hallitusohjelman mukaista luomu- ja lähiruoan kehittämistä tulevina vuosina. Tämä vaatii erityisesti toimenpiteitä, luottamuksen ja avoimuuden lisäämistä alueen alkutuottajien ja asiakkaittemme kanssa sekä hankintaosaamisen kehittämistä laatukriteerit huomioiden, mutta myös joustavaa, kokeilevaa ja innovatiivista ateriatuotannon edelleen kehittämistä.

Otetaan ruoka yhdeksi oululaisen osaamisen imagotekijäksi.

Riitta Lappalainen
Johtaja, Oulun Serviisi

Voit lukea Portaat luomuun -ohjelman periaatteista ja merkityksestä Serviisille lisää tiedotteesta ja Serviisin kotisivuilta. Lisätietoja voi kysyä Serviisin tuoteasiantuntija Mira Raappanalta.

Oululaista osaamista maailmalle

 

Sinikka Salo

Sinikka Salo

Uusi vuosi alkoi kohdaltani mielenkiintoisesti. Olen ottanut vastaan kutsun toimia Euroopan Unionin asiantuntijana Kosovossa. Tulen toimimaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) palkkaamana Team Leaderinä EU-hankkeessa.

Hankkeen tarkoituksena on jatkaa EU:n siviilikriisinhallintatyötä ja eurooppalaisen ihmisoikeusjuridiikan toteutumista Kosovossa ja avustaa kosovolaisen oikeuslääketieteen kehittämistä.  Hanke edistää rauhaa Länsi-Balkanilla ja Kosovon EU-integraatio pyrkimyksiä.

Kosovon vuonna 2008 hyväksytty perustuslaki pohjautuu presidentti Martti Ahtisaaren työhön. On kunnia saada oululaisena osaajana jatkaa tuon työn konkretisointia.  Tämä tehtävä Länsi-Balkanilla tulee antamaan minulle ja puolisolleni myös kiintoisan matkan kulttuuriin, joka on uniikki yhdistelmä albanialaista, eurooppalaista, turkkilaista ja slaavilaista kulttuuria.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulen olemaan virkavapaalla tammikuun loppupuolella reilun viikon ja maaliskuun alusta ensi vuoden helmikuun puoleen väliin lähes koko ajan.  Luonnollisesti tämä tulee vaikuttamaan hyvinvointipalveluitten apulaiskaupunginjohtajan tehtävien toteutumiseen.  Monta tärkeää asiaa on kesken erityisesti Oulun tulevaisuuden elinvoiman rakentamisen suhteen. Olemme onnistuneet hyvin luomaan merkittävää edistymistä hyvinvoinnin ja teknologian innovaatioiden ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä sote-ICT:n uudistamisen suhteen niin kansainvälisten kuin kansallisten partnereitten kanssa. On selvää, ettei niistä kaikista samalla tavoin voi joku muu vastuuta ottaa omien töittensä ohella.

Sijaisjärjestelyt hoituvat lähtökohtaisesti johtosäännön mukaisesti. Valmisteluvastuulleni kuuluvat valtuustokauden isot asiat ovat parhaillaan päätöksessä: palvelujen järjestämisohjelma ja palveluverkko päätetään helmikuun kaupunginhallituksessa. Talousarvio 2015 ja valtuustokauden lopun taloussuunnitelma on juuri päätetty joulukuussa. Operatiivinen arki sujuu niiden viitoittamana ja hyvinvointipalveluitten johdon ja henkilöstön toteuttamana. Ohjaus- ja johtoryhmiin on nimettynä varahenkilöt.

Entä sitten sote?

Parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vasta alkuvaiheissaan. Jos ja kun sote-järjestämislaki hyväksytään maaliskuussa, ensi vaiheen energia kohdistuu sopimusjuridiikkaan. Sen jälkeen koittavaan palvelujärjestelmän uudistukseen ehdin hyvin mukaan ja koen sen parhaaksi osaamisalueekseni.

Luonnollisesti suurella mielenkiinnolla odotan myös millaisia tehtäviä Oulun kaupungin uusi johtamisjärjestelmä tarjoaa paluumuuttajalle. Ainakin itse olen merkittävää kansainvälistä kokemusta ja verkostoa rikkaampi.

Kiitän hyvästä yhteistyöstä tavoitteidemme aikaansaamiseksi ja tulevaisuuden Oulun rakentamiseksi. Toivotan hyvää alkanutta vuotta 2015. Tuokoon se tullessaan enemmän ilon päiviä kuin surun hetkiä.

Sinikka Salo
Apulaiskaupunginjohtaja

Jottain tolokkua torppaamiseen

Remonttiryhmä pohti lukuisia esityksiä koskien ensi vuoden talousarvioesityksiä.

Hyvinvointipalvelujen osalta esitys pitää sisällään terveysasemien toiminnan muutoksia kohti matalamman kynnyksen palveluja. Osa terveysasemista toimii jatkossa hyvinvointikeskuksina. Oulu on jaettu maantieteellisesti neljään alueeseen, pohjoinen, eteläinen, itäinen ja läntinen.

Kun uutinen palveluverkon tiivistämisestä levisi, ihmisille eri alueella tuli paniikki. Itselleni on tullut mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Nytkö se meidän alueen terveysasema lähtee? Miksi lakkautetaan terveysasema juuri meidän alueelta? Jäämmekö nyt heitteille? Kuka meitä hoitaa? Mistä saamme palvelut jatkossa? Jopa sellaista on ilmassa, että asukasyhdistykset keräävät nimiä adressiin palvelujen säilyttämiseksi. Kukapa ei nimeänsä panisi!

Lienee kuitenkin tarpeen esittää tässä muutama ajatus, joka toivon mukaan hieman rauhoittaa kuntalaisia.

Kysykääpä itseltänne seuraavat kysymykset: kuinka monesti vuoden aikana olen käynyt terveysasemalla ja millainen mielikuva minulla itselläni on niiden toiminnasta? Saako omalle terveysasemalla kohtuullisessa ajassa aikoja sairaanhoitajalle tai lääkärille? Vai onko käynyt niin, että arvauskeskuksen maine on ajanut teidätkin hakemaan palveluja yksityiseltä tuottajalta?

Oulun taloustilanne ei kaipaa enää lisäselityksiä – voi vain todeta, että se on todella huono! Jos kotitaloudessa tulee tilanne, että rahat loppuvat, mitä silloin tehdään? Pysähdytään tietenkin miettimään, mitkä laskut pitää ehdottomasti hoitaa, mistä perheen arkitoiminnoista pitää ehdottomasti pitää kiinni ja mistä voidaan luopua kokonaan.

Tätä samaa ajattelua remonttiryhmä harrasti. Kuntalaisten palvelut pitää ehdottomasti hoitaa, mutta ne voidaan toteuttaa tuottamalla palveluja toisella tavalla. Ja napata euroja toimintaan niistä seinistä!

Terveysasemien vastaanottoaikojen saaminen ei ole todellakaan ollut kohdallaan. Kiireettömään vastaanottoon jono on minimissään kuukauden. Vika ei ole lääkäreissä eikä hoitohenkilökunnassa vaan systeemissä. Uskon vahvasti, että vahvistamalla nyt esitettyä kuutta hyvinvointikeskusta, saamme toimivammat yksiköt vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin.

Henkilökunta voi keskittyä jopa toiminnan kehittämiseen, sen sijaan, että jatkuvasti joutuu torppaamaan tulijoita, kun ei vastaanottoaikoja ole!

Uusille hyvinvointikeskuksille ollaan rakentamassa ajanvarauksetonta vastaanottoa. Kiimingin hyvinvointikeskuksessa tätä on pilotoitu jo jonkin aikaa ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Nyt samaa toimintamallia ollaan viemässä myös muihin hyvinvointikeskuksiin: Myllyojalle, Haukiputaalle, Tuiraan, Kaakkuriin, Kontinkankaalle. Parempaa vai mitä? Ennen roikut puhelimessa ja yritit saada puhelimessa apua ja aikoja, onnistumatta kuitenkaan.
Pirjo SirviöRajakylään, Kaijonharjuun, Höyhtyälle, Ylikiiminkiin, Yli-Iihin ja Oulunsaloon suunnitellaan hyvinvointipisteet. Sehän ei tietenkään tarkoita samassa laajuudessa annettavia palveluja kuin nykyisillä terveysasemilla. Mutta se tarkoittaa sitä, ettei alueen asukkaita jätetä pulaan, vaikka kulmakuntapoliitikot mitä muuta väittäisivät!

Remonttiryhmä linjasi jämäkästi, että ennen kuin yhtään aiottua suunnitelmaa eri aluiella toteutetaan, pitää olla suunnitelma siitä, mitä palveluja alueen hyvinvointipisteisiin jää. Tämä työ on käynnistynyt.

Joten nyt toivon malttia matkaan ja kuntalaisilta luottamusta siihen, että remonttiryhmä on esittämässä näitä toimenpiteitä vastuullisena ja tietoisena siitä, että kehittäminen pitää lähteä kuntalaisten palveluista – ei siitä, että seinät säilyvät tai entinen meno jatkuu eikä aikoja saada ja julkisen terveydenhuollon maine entisestään vaan huononee!

Marisemalla ja vanhasta kiinni pitämisellä ei tätä Oulua saada millään nousemaan.

Ottakaamme kehittämishaaste yhdessä vastaan. Laitetaan yhdessä meidän julkiset terveyspalvelut sellaiseen kuntoon, että kun koko valtakuntaa koskeva sote-uudistus vihdoin meidät tavoittaa, meitä suorastaan vingutaan tuotantokumppaneiksi muiden kuntien taholta!

Pirjo Sirviö,
SDP, Kaupunginvaltuutettu,
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja