Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2010

Viisausopin lajeista… ja vähän muustakin

Käytiin miehen kanssa elokuvissa katsomassa Havukka-ahon ajattelijaa.  Siinä sitä sai aimo annoksen maailmanmenon pohdintaa. Useat meistä, jotka ovat istuneet kuuntelemassa erilaisia esityksiä visioinnista ja strategioista ynnä muusta, ovat saaneet kuulla ainakin kerran seuraavan lainauksen Konsta Pylkkäsen, Pylkkerö Mooses Pessin sanoin, ajatuksista:

”Tavallaan maapallossa on liikaa viisautta, epäili Konsta luodollaan. –Sitä ei jakseta kaikkea käyttää. Viisausopin lajit on : kaukoviisaus. Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää…”

Olihan Konstalla vielä muitakin viisauden lajeja, kuten teoreettinen viisaus, käytännön viisaus ja jälkiviisaus (joka on se paras ja imelin laji… Tässä lajissa ihminen on viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…).

Nyt, kun Kaste-ohjelman toteutus on puolessa välissä, on jo malttamattomana ryhdytty odottamaan tuloksia. Herää kysymys, että katsellaanko taaksepäin liian aikaisin? Tavoitteethan on asetettu pitkälle tulevaisuuteen, joten kohtuullista olisi antaa hankkeille työrauha. Sille ei voi tietenkään mitään, että kahden-kolmen vuoden mittaiset hankkeet ovat armottoman lyhyitä. Hankkeiden käynnistymiseen menee ensin aikaa puoli vuotta, sitten toteutusta ehtii olla reilun vuoden verran, kun jo pitää ryhtyä valmistelemaan raporttia toteutuneesta. Tähän kiihkeätahtisuuteen Konstan Pylkkeröllä voisi olla joku viisaus sanottavanaan…

Oulussa järjestettiin viime viikolla Pohjois-Suomen alueellinen Kaste-ohjelman arviointityöpaja. Sen lisäksi ohjelman ulkoisesta arvioinnista vastaava Net Effect on kerännyt kyselyllä tietoa kunnista ja monilta muilta toimijoilta  ja tehnyt haastatteluja. On kiinnostavaa nähdä, mitä tuloksia arvioitsijat esittävät Kaste-ohjelmasta väliraportissa – ja aivan oikein, miltä tulevaisuus siinä valossa vaikuttaa. Miten Kaste-ohjelma jatkuu, säilyvätkö vai muuttuvatko nykyiset tavoitteet tämän nelivuotiskauden jälkeen? Saadaanko pidempikestoisia hankkeita ja miten tämä kaikki näyttäytyy konkreettisesti ihmisten arjen palvelujen parantumisena?

Kun on keskusteltu Kaste-ohjelman toteutuksesta, liikkeellä on ollut teoreettista ja käytännöllistä viisautta, mutta  olen ollut havaitsevinani myös pilkahduksia Konstan Pylkkerön jälkiviisauden lajista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä on tilaa kaikenlaiselle viisaudelle, mutta erityisesti kaukoviisaudelle, jotta maailmanranta olisi ihmiselle kevyempi kiertää…

ILMOJEN HALKI KÄY KASTE-SUUNNITTELIJAN TIE…

… ja mitä vanhalla laulunpätkällä on sitten tekemistä Kaste-suunnittelijan kanssa? Laulunpätkä tuli vain mieleeni siitä, kun eilen torstaina  istuin aamulla Oulunsalon lentokentällä ja odottelin myöhästyvää konetta(kaikkien firmojen koneet olivat siis tasapuolisesti myöhässä)  ja seurasin valtaisaa määrää muita kansamatkustajia.  Suomi on laaja maa ja täällä on käytettävä kaikkia mahdollisia kulkuvälineitä siirtyäkseen paikasta toiseen, myös suunnittelijan, ajattelin ja odotellessa aloin kirjoittamaan tätä toista blogiani.

Jotta tässä blogistina pääsen aina välillä jakamaan asiapitoistakin tietoa, on tämän kirjoituksen tavoitteena  antaa lukijoille  tässä blogissa lyhyt ”oppimäärä” Kaste-ohjelman organisoitumiseen … ja siihen keitä suunnittelijat ovat ja mitä he tekevät. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut ja valtioneuvosto on vahvistanut päätöksellään vuosille 2008-2011 KAnsallisen Sosiaali- ja TErveydenhuollon kehittämisohjelman = KASTE-ohjelma. Kyseessä on pitkän aikavälin ohjelma, jossa on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden suuntaviivat.

Toiseksi Kaste-ohjelman toimeenpanoa varten Suomi on jaettu viiteen alueeseen, joihin on nimitetty aluejohtoryhmä. Aluejohtoryhmä koostuu laajasta ja monipuolisesta joukosta eri toimijatahojen edustajia, joilla   on merkittävä tehtävä edistää Kaste-ohjelman toimeenpanoa omalla alueellaan.  Lisäksi toimeenpanoa varten on jokaiselle viidelle alueelle palkattu päätoiminen suunnittelija, jonka tehtävänä on toimia linkkinä sosiaali- ja terveysministeriön ja alueen toimijoiden välillä, pitää yhteyksiä ja välittää tietoa kuntiin, kuntayhtymiin, sairaanhoitopiireihin, koulutus- ja tutkimuslaitoksiin, alueellisiin viranomaisiin, kuten avit:t ja tekes, työterveyslaitos ja lisäksi pitää yllä yhteydenpitoa järjestöihin ja alan yrityksiinkin. Listaan kuuluu myös Kaste-hankkeiden ohjausta ja valmistelutyötä aluejohtoryhmälle jne. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista, mutta myös palkitsevaa työtä.

Ketä meitä sitten onkaan suunnittelijoina? Pohjois-Suomen alue (työpaikkani on Oulun kaupungissa) ulottuu karkeasti ottaen Keski-Pohjanmaalta Kokkolasta Pohjoisimpaan Lappiin Norjan, Ruotsin ja Venäjän rajalle ja Oulusta Kainuuseen suomineidon vyötäröllä. Etelä-Suomessa Espoossa Kristiina Kariniemi-Örmälällä, Länsi-Suomessa Turussa Mikko Pakarisella, Väli-Suomessa Tampereella Leena-Kaisa Nikkarisella ja Itä- ja Keski-Suomessa Kuopiossa Jouko Miettisellä – Miettisen Jouko – on aivan yhtä monimuotoiset ja laajat maantieteelliset alueet työkenttänään.  Yhteistä meille kaikille on työn tavoite, sisältö ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Kaste-sloganin sanoista löytyy  työmme ydin:

”Hyvinvointi ja terveys on yhteinen tavoitteemme”

Tammikuisena perjantain iltapäivän hetkenä tervehtien

Margit Päätalo

Ihan Kasteesta eli Kaste-tiedotusta joka lähtöön

Tätä päivää olen odottanut reilun kuukauden. Pidimme marraskuussa maakuntaliittojen Kaste-yhdyshenkilöiden kanssa kokousta ja pohdimme tiedottamista. Tiedättehän, että tiedottamista tarvitaan aina enemmän ja monimuotoisempaa kuin oletetaan. Yleensä, kun luulee tiedottaneensa asioista, joutuu toteamaan, että joku tietää joku ei, ja useimmiten ne, joiden pitäisi saada tieto nopeimmin, saavat sen viimeisenä.  Kokous sai itseni kannalta mullistavan käänteen, kun Ritva Lapin liitosta , hihkaisi (ihan videoteitse), että ala pitää blogia!  Eipä tainnut Ritva eivätkä muutkaan  arvata, että ottaisin moisen haasteen todesta. Siitä hetkestä alkoi asia kutkuttaa mieltä ja ryhdyin selvittelemään onko mahdollista ryhtyä blogistiksi, kuten termi kuulunee.

Miksi tällainen blogi tarvittiin? Tarkoitus ja toive on se, että Kaste-toiminta tulisi lähemmäksi niitä, jotka pistäytyvät Pohjois-Suomen Kaste-sivuilla hakemassa tietoa ja sieltä klikkaavat itsensä Oulun kaupungin blogi-sivulle. Tulla lähemmäksi merkitsee itselleni ja alkuperäisen Ritvan huudahduksen innoittamana sitä, että Kaste eli valtakunnallinen valtioneuvoston vuosille 2008–2011 vahvistama sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman toiminta näyttäytyisi astetta arkisempana ja ihmisiä lähempänä olevana ainakin blogini kautta.

Kaste-tiedottamisesta puheen ollen, aika konkreettista on siltä osin työni ollut Pohjois-Suomen Kaste-suunnittelijana nämä välipäivät, kun olen laittanut liikkeelle 100 tiedotetta postitse! Sen lisäksi, että kunnat ja kuntayhtymät ovat saaneet postissa tiedotetta, joka vaati huomattavan määrä osoitteiden päivittämistä, tarrojen kirjoittamista, monistamista ym, lähtee se vähintäänkin yhtä moneen eri osoitteeseen sähköpostitse. Tiedottamista Kaste-ohjelmasta on tarkoitus tuottaa uusilla ja vanhoilla keinoilla, mahdollisimman monipuolisesti.

Blogaajilla on oma vapautensa ja varmaankin käytän omaa vapauttani täysimääräisesti siinä, mistä aiheista kirjoitan ja milloin. Todella mielelläni otan vastaan kommenttejanne niin sosiaali- ja terveydenhuollosta yleensä kuin hankkeista. Kommentointi on mahdollista tällä blogisivulla. Otan myös ihan mielelläni vastaan sähköpostia ja erityisesti tehtäviini kuuluvana tulen kertomaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman painopisteistä ja meneillä olevasta Kaste-hanketyöstä sekä kuulemaan ajatuksianne sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyy lupaus mahdollisuudesta johonkin uuteen ja parempaan.

Gary Hamel  on todennut;
Me seisomme nyt uuden ajan kynnyksellä. Me tiedämme mielessämme, että uusi aika on jo käsillä. Emme ole varmoja pidämmekö siitä, koska me tiedämme, että tulevana aikana on mullistuksia, sekasortoa, onnistumisia ja epäonnistumisia ja nopeasti. Muutos on muuttunut. Tällä 21. vuosisadalla muutos on epäjatkuvaa / päättymätöntä, äkillistä ja kapinallista.

Menestyksellistä uutta vuotta 2010 toivottaen Margit Päätalo