Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2014

Kaupungintalo ja Oulu10 monitilatoimistoiksi?

Kaupungin johto muutoksen kärjessä

Monitilatyöympäristössä on kuhunkin työtehtävään soveltuvia tiloja. Uusi työympäristö ja uudet työtavat lisäävät työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia. Totuttelun jälkeen aiempaa tiiviimpi kontakti työtovereihin on pelkästään myönteinen asia. Huoli työrauhasta on oikeutettu, mutta esimerkiksi erilaisilla työskentelytiloilla työrauha saadaan varmistettua.

 

Monitilatoimisto

Hahmotelma monitilatoimistosta (Workspace Oy). Klikkaa kuva suuremmaksi

Muutos on mahdollisuus

Työelämä on muuttunut niin, että omiin koppeihin sulkeutuminen ei enää oikein käy. Jo tänä päivänä suuri osa hallinnon väestä työskentelee enimmäkseen ihan muualla kuin omassa työpisteessään. Kokoukset, palaverit ja työmatkat jättävät esimerkiksi johdon työtilat ainakin 90-prosenttisesti tyhjilleen. Meillä ei ole siihen varaa.

Monitilatoimistossa kuhunkin työtehtävään on optimaaliset tilat: hiljaiseen työskentelyyn ja puheluihin, palavereihin ja neuvotteluihin, vuorovaikutteiseen ja niin edelleen. Osalla työntekijöistä työpiste voi olla kiinteä, osalla ei ole osoitettua työpistettä.

Kun emme sulkeudu lokeroihimme, vuorovaikutus toimiston väen kesken kasvaa, asiat sujuvoituvat, sähköposti vähenee ja väärinkäsitykset oikaistaan pikaisemmin. Monitilatyöympäristön etuja ovat myös työn paikka- ja aikasidonnaisuuden vähentyminen sekä uusien työtapojen (esimerkiksi videoneuvottelujen) myötä tapahtuva uusien työvälineiden käyttöönotto. Näiden tekijöiden myötä työn tekemisen mielekkyys ja henkilöstön hyvinvointi kasvavat. Hallinnon toiminta tehostuu ja kustannussäästöjä saadaan myös tilavuokrista.

Monitilatyöympäristöön liittyvistä haasteista merkittävin lienee henkilöstön sitoutuminen muutokseen: miten henkilöstö saadaan vakuuttumaan uudistuksen myönteisyydestä. Haasteena on myös kaupungin taloustilanne, joka asettaa rajoituksia tilojen muutostöille.

Kohtaamisia nokikkain ja etänä

Vuorovaikutteisuus on tulevaisuudenkin työssä tärkeää, jopa tärkeämpää kuin nykyisin. Joskus on välttämätöntä kommunikoida nokikkain kollegojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta on myös totuttava käyttämään monipuolisesti eri  kommunikaatiovälineitä. Vähitellen voimme hoitaa osan hitaasta ja raskaasta sähköpostiviestinnästä tehokkaampien välineiden kautta. Esimerkiksi Lyncin käyttö on meillä vielä alussa.

Ari Heikkinen

Ari Heikkinen

Kaupungilla on uudet etätyöohjeet, jotka mahdollistavat etätyön aiempaa sujuvammin. Kyse on paljolti esimiehen ja työntekijän yhteisen sävelen löytämisestä, jotta työtehtävät hoituvat ajasta ja paikasta riippumatta. Muutoksessa on muutenkin paljolti kyse esimiestyön onnistumisesta, sillä vanhakantaisen kontrollin sijaan on rakennettava luottamusta. Esimiehen ja työntekijän on yhdessä määritettävä työlle asetettavat tavoitteet ja yhdessä niitä sitten myös seurataan ja arvioidaan: kehityskeskustelujen merkitys nousee arvoon arvaamattomaan.

Oulun kaupungin johtoryhmä on näyttänyt monitilatyöympäristöprojektille vihreää valoa. Johtoryhmä käy huhtikuun lopulla läpi tarkennettuja suunnitelmia. Kunnianhimoisimpien aikataulujen mukaan jo vuoden 2015 alussa toteutetaan isoja muutoksia työskentelytavoissa ja tilojenkäytössä. Tämä aikataulu edellyttää päätöksiä jo kevään kuluessa. Muutoksen toteutus aloitetaan kaupungin ylimmästä johdosta ja konsernipalveluista, siis kaupungintalolta ja Oulu10:stä. Jatkossa projekti etenee Ympäristötaloon, hyvinvointipalveluiden ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden hallintoihin sekä liikelaitosten hallintoihin.

Ari Heikkinen,
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Oulun raadit toista kertaa

Oululaisilla on ollut nyt toista kertaa mahdollisuus osallistua vuorovaikutteisiin Oulun raateihin.

Oulun raati 26.3.2014

Oulun raadissa 26.3. viittomakielinen tulkkaus

Tänä vuonna raadit ovat keskittyneet sivistys – ja kulttuuripalveluihin. Oulun kaupungissa on käynnissä palvelumallin kehittäminen ja palveluverkkotyö, jotka tavoittelevat asiakaslähtöisiä palveluita kuntalaisille.  Palveluiden järjestämisellä toteutetaan kaupunkistrategiaa ja edistetään kuntalaisen hyvinvointia.

Oulun kaupunki haluaa vahvistaa kuntalaisten osallisuutta  ja ottaa huomioon kuntalaisten kokemusasiantuntijuuden palveluiden suunnittelussa. Palveluiden järjestäminen vaikuttaa monella sektorilla, siksi laaja-alaiset sivistys- ja kulttuuripalvelut ovat Oulu raatien aiheena.

Oulun raadeissa on keskusteltu tulevaisuuden palveluista: millaisia ovat päiväkodit, koulut, nuorisotalot, kirjastot ja liikuntapaikat. Raatien johtopäätökset kirjataan ylös ja toimitetaan päätöksenteon tueksi.  Raadeilla on siis todellista vaikuttavuutta.

Oulun raadit ovat yksi osa kuntalaislähtöisyyden lisäämistä ja kuntalaisen aseman vahvistamista palveluiden suunnittelussa.  Palveluiden kehittämisessä korostuvat käyttäjädemokratia, ennakoivat palvelut ja asukkaiden omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Tiukassakaan taloustilanteessa asukkaiden hyvinvoinnista ja elämisen laadusta ei tule tinkiä. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että lähipalvelut turvataan jatkossakin.

Viiden kunnan yhdistysmissopimus asetti tavoitteeksi alueeltaan moni-ilmeisen, viihtyisän ja houkuttelevan  verkostokaupungin. Siksi onkin tärkeää, että oululaiset ovat mukana rakentamassa meille parasta kaupunkia.

Tänään ehtii vielä osallistumaan Oulun raatiin kaupungintalolla. Videokoosteita raadeista ja lisätietoa löytyy raatien nettisivulta.

Riikka Moilanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Vahingosta viisastumisen talkoot

Kunta on meistä kuntalaisista tehty, meidän tarvitsemiemme palveluiden tuottamiseksi. Puhdasta vettä tulee hanasta, kirjastot ja kulttuurilaitokset tarjoavat elämyksiä, bussit kulkevat, tiet ja liikuntapaikat pidetään kunnossa, sairaat saavat hoitoa ja uusi polvi opetusta. Koko systeemi pyörii veronmaksajien yhteisellä rahoituksella.

Talouden taantuma on heittänyt kapuloitaan hyvin toimivan systeemin rattaisiin, äkkiä eivät rahat enää riitäkään kaikkeen tarpeelliseen. On otettu velkaa ja etsitty keinoja saada kustannukset kuriin. Palveluiden leikkaaminen osuu usein niihin, jotka ovat niistä kipeimmin riippuvaisia.

Voisiko säästöjä syntyä ilman, että se tekee kipeää? Kuntalehden mukaan kuntien työntekijöille tapahtui vuonna 2012 26 000 työtapaturmaa, joiden suorat kustannukset olivat 67 miljoonaa euroa ja välilliset kustannukset 250 miljoonaa. Tuskin kuntatyöntekijät ovat sen tapaturma-alttiimpia kuin muutkaan työssäkäyvät. Tapaturmia torjumalla voitaisiin sekä säästää rahaa että välttää inhimillistä kärsimystä.

Itselleni sattui työtapaturma pari vuotta sitten: vesilätäkkö toimiston eteisen lattialla lennätti ilmaan, ensimmäisenä maahan osunut peukalo revähti liitoksistaan. Sekunnin virheliikkeestä seurasi leikkaus ja kuuden viikon sairausloma. Työnantajalle kustannukset olivat suuret, yksikätinen elämä särkyineen ja rajoitteineen oli kurjaa. ja niin turhanaikaista: kunnon kuramatto eteisessä olisi imaissut kengistä ja sateenvarjoista valuneet vedet sisuksiinsa.

Ihmisen oppii virheistään, vahingosta viisastuu. Jos nämä sanonnat pitävät paikkansa, on meillä loistavat mahdollisuudet pistää pystyyn vahingosta viisastumisen talkoot ja ryhtyä oikein tosissamme keksimään keinoja tapaturmien, kaatumisten ja muiden joutavien onnettomuuksien estämiseen. Voimavarat voitaisiin sitten käyttää oikeasti tarpeellisiin ja välttämättömiin asioihin, jotka kuntalaisten hyvinvointia edistävät.

Piia Rantala-Korhonen, apulaiskaupunginjohtaja

Hyvinvointia verkossa

Sinikka Salo

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo

Helmikuun lopussa Barcelona huokui orastavaa kevättä. Tuhannet ammattilaiset ympäri maapallon matkasivat sinne maailman suurimpaan mobiilialan Mobile World 2014 -kongressiin.

Ensimmäistä kertaa historiassaan tapahtumassa oli myös oma osakokonaisuutensa terveydelle ja hyvinvoinnille. Sain kunnian olla heti avausosiossa kertomassa oululaisesta osaamisesta – oululaiset sähköiset hyvinvointipalvelut ovat maailman eturintamassa.

Erityisesti sähköinen omahoitoalustamme ja sen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat lajissaan harvinaisuus. Tavalliset kansalaiset suuressa osassa maailmaa voivat vain haaveilla mahdollisuudesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kroonisten sairauksien hallintaan sähköisten omahoitopalveluitten avulla.

Oululaisille se on arkipäivää. Erityisesti huikeasti lisääntyvät käyttäjämäärämme herättivät huomiota. Puhumattakaan siitä, että yli 65-vuotiaat ovat innokkaimpia omahoitopalveluittemme käyttäjiä. Hyvä me oululaiset!

Osaammeko kuitenkaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla tätä ainutlaatuista palveluamme, jonka saamme käyttöömme ilman erillistä maksua. Joko sinä olet kirjautunut käyttäjäksi? Oletko jo ottanut käyttöön hyvinvointisi arviointityökalut, liikunta- ja ravintopäiväkirjat, itsehoito-ohjeet?

Yritätkö varata aikaa terveydenhuollon ammattilaiselle juuri silloin, kun kaikki muutkin roikkuvat langoilla vai teetkö sen omahoitoalustan kautta mihin vuorokauden aikaan tahansa? Murehditko epätietoisuudessa laboratoriokokeittesi tuloksia vai tarkistatko ne heti seuraavana päivänä jälkeen omahoitopalvelusta?

Kehitämme koko ajan palvelua. Tulevaisuuden omahoitopalveluissamme liikunnan, terveellisten elintapojen ja hyvän mielen edistämisen uusiin ratkaisuihin on vain mielikuvitus rajana. Tärkeää on myös yhteisöllisyys. Sähköisten terveys- ja hyvinvointipalveluitten kehittäminen tuo oululaisille parempaa terveyttä ja hyvinvointia. Samalla se luo myös uusia työpaikkoja hyvinvointialan yrityksiimme.

Tsekkaa heti www.oulunomahoito.fi

Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja

Kevät virittää keskustelun

Matti Matinheikki

Matti Matinheikki

Kevät tekee sen aina, vai mitä? Tuntuu, että meistä jokainen saa uutta virtaa auringon ilmestyessä talven pimeän jälkeen. Keväällä myös kuntalaiskeskustelu käynnistyy yleensä aivan uusilla kierroksilla. Sama näkyy muuten paikallisessa mediassakin.

Mutta mitkä aiheet nousevat pinnalle? Itse en usko, että pelkästään kuntalaisten palvelut tai niiden taso. Melkoinen määrä oululaisista haluaa kuitenkin kaikesta huolimatta myös haaveilla tulevaisuudesta, ei ainoastaan miettiä päivän ongelmia.

Keväällä keskusteluun toivottavasti nousee: Mihin Oulussa saa tehdä korkeaa rakentamista? Millainen tapahtumapaikka Kuusisaaresta voitaisiin luoda? Miten kaupunki rakentuu asemanseudulle matkakeskuksen ympärille? Raitiovaunuista nyt puhumattakaan.

Ja tietenkin kesäkatu: Ollako vai eikö olla? Siis onko valokate vai lasikate kauppakeskuksen kesäkadulla. Suurimmalle osalle meistä matti meikäläisistä keskustelussa on ollut kohtuullisen paljon poruja ja vähän villoja. Paljon valoa sen läpi tulee joka tapauksessa.

Kaupunkikulttuuri käsitteenä on pop. Kunkin kahvipöydässä, oli se sitten kotona tai työpaikalla, niin on hyvä muistaa, että kaupunkikulttuuri syntyy viime kädessä yhteisön, kuntalaisten, toiminnasta ja tapahtumista kaupunkirakenteessa. Joten kaupunkiympäristön ja –rakenteen kehittyminen ei ole pikkujuttu. Eikö meidän olisi taas aika laatia arkkitehtuuripoliittinen ohjelma huomioiden yhteisöllisyys. Kuntalaisten aktiivisuus ja ennen kaikkea mahdollisuus vaikuttaa kaupunkimme yleisilmeeseen on nyt todella kouriin tuntuvaa.

Joten jos olette katsoneet vain kengän kärkiä, kannattaa nostaa katse ylös. Oulussa tapahtuu nyt paljon.

Matti Matinheikki, apulaiskaupunginjohtaja