Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2018

Koulut ja museot – miksi, missä ja miten niistä päätetään?

Oulun kaupunki on viime aikoina saanut julkista palautetta ja huomiota kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen eli Sikun palveluverkkoselvityksestä. Erityisesti museot ja kouluverkko ovat herättäneet keskustelua.

Palveluverkkoselvityksen tekeminen perustuu kaupunginhallituksen päätökseen ja on osa kaupungin muutosohjelmaa. Selvitystyö on käynnissä. Asiasta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kaupungin luottamushenkilöille ja kaupunkilaisille, mikä on osa avointa valmistelua.

Vaikka selvitystä ei ole vielä käsitelty eikä hyväksytty, yleinen käsitys on ollut, että päätöksiä ja linjauksia selvityksen pohjalta olisi jo tehty. Tällainen virheellinen käsitys on päässyt syntymään ehkä sen vuoksi, että kaupunki ei ole riittävän selvästi kertonut, kuinka palveluverkkoselvitystä käsitellään ja milloin se hyväksytään.

Kaupungin päätöksentekoa säätelee erityislainsäädäntö, kuntalaki ja kaupunginvaltuuston hyväksymä hallintosääntö. Hallintosäännön mukaan Sikun palveluverkkoselvitykseen pohjautuvasta palveluverkkosuunnitelmasta päättää kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Valtuuston linjauspäätös siis sitoo kaupunginhallituksen päätöksentekoa.

Sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää yksittäisten toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä palveluverkkosuunnitelman täytäntöönpanosta. Lautakunnan tulee tehdä päätöksensä siten, että ne noudattavat kaupunginhallituksen hyväksymää palveluverkkosuunnitelmaa ja kaupunginvaltuuston linjauspäätöstä.

Sikun palveluverkkoselvitys valmistuu helmikuun alussa, jonka jälkeen valmistelusta vastaavat viranhaltijat luovuttavat selvityksen kaupunginjohtajalle. Kaupunginhallitus pyytää selvityksestä tarvittavat lausunnot.

Kaupunginvaltuusto puolestaan tekee palveluverkkosuunnitelmasta uuden linjauspäätöksen. Uusi linjauspäätös tarvitaan, koska suunnitelma kattaa kaikki Sikun palvelut. Vastaavaa, kaikkia Sikun palveluja koskevaa linjauspäätöstä ei kaupunginvaltuusto ole vielä tehnyt.

Kun lausunnot on saatu ja kaupunginvaltuusto tehnyt linjauspäätöksen, päättää kaupunginhallitus palveluverkkosuunnitelmasta selvityksen, lausuntojen ja valtuuston linjauspäätöksen pohjalta.

Kun palveluverkkoselvitystä tehdään, on hyvä muistaa, että peruskunta ja sisäiset ja ulkoiset liikelaitokset investoivat Oulussa tänä vuonna lähes 151 miljoonalla eurolla. Investointikustannusten lisäksi on tärkeää huomioida myös investointien aiheuttamat käyttö- ja ylläpitokustannukset.

Samalla kun kaupunki rakentaa uutta ja peruskorjaa olemassa olevia tiloja, on tilojen käyttöä tehostettava. Toimintaympäristön muutos, palvelujen tarve, uudet toimintatavat sekä digitalisaatio vaikuttavat tilojen tarpeeseen ja määrään. Laaja ja muuttuva palveluverkko vaikuttaa asukkaiden asioimiseen ja joukkoliikenteen järjestämiseen. Jos tiloja poistuu käytöstä, on oltava myös suunnitelmat ja päätökset siitä, mitä vapautuville tiloille tehdään.

Kaupungin investoinnit perustuvat tarpeeseen kehittää palveluverkkoa, kouluverkkoratkaisuihin ja maankäytön toteuttamisohjelmaan sekä erillisinvestointien tarveselvityksiin ja hankesuunnitelmiin. Kaupunki rakentaa ja peruskorjaa tänä vuonna muun muassa liikuntatiloja ja -alueita, katuja, pääliikenneväyliä, venesatamia, valaistusta, puistoja, alikulkuja, sataman syväväylää, kunnallistekniikkaa, päiväkoteja, valmistuskeittiöitä, kouluja ja hyvinvointikeskuksia. Paljon siis tehdään peruspalvelujen hyväksi.

Manner-Suomessa on 295 kuntaa ja Ahvenanmaalla 16. Erilaisia kuntavertailuja tehdään runsaasti. Oulu on vertailuissa pärjännyt hyvin muun muassa peruspalvelukuntana. Erilaisissa kuntavertailuissa Oulu on aina kymmenen parhaan kunnan joukossa, joissakin vertailuissa jopa Suomen paras.

Kaupungilla on laaja palvelujen järjestämisvastuu. Oulu on kehittänyt omaa palvelutuotantoaan, perustanut yhtiöitä ja liikelaitoksia ja hankkinut palveluja yksityisiltä palvelutuottajilta. Omistajapoliittisilla linjauksilla kaupunginvaltuusto ohjaa ja seuraa toiminnan kehittämistä. Kaupunki on esimerkiksi kehittänyt hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja tuottamista kuuden hyvinvointikeskuksen perustamisella ja monituottajamallilla, mistä uuden maakunnan on hyvä jatkaa.

Oulun kaupungin pitää tehdä veto- ja pitovoimaa eli elinvoimaa lisääviä päätöksiä ja investointeja. Oulun kaupungin talouden pitäisi olla niin kestävä, että kaupunki voi tehdä peruspalveluja ylläpitäviä mutta myös kaupungin yritystoimintaa tukevia ja vauhdittavia investointeja.

Oulu tarvitsee yrityksiä ja työpaikkoja. Tämä edellyttää kaupungin investointitarpeiden ja olemassa olevien investointien jatkuvaa arviointia ja priorisointia. Tästä syystä me tarvitsemme myös Sikun palveluverkkosuunnitelman.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Kirjoitus on julkaistu myös sanomalehti Kalevassa 25.1.2018

 

Ei viekkaudella tai vääryydellä vaan virkavastuulla

Oulun muutosohjelman toteuttaminen sisältää sivistys- ja kulttuuripalvelujen palveluverkkoselvityksen. Johtoryhmätasolla on linjattu, että viranhaltijat valmistelevat kaksi vaihtoehtoista esitystä rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi. Lukioverkko on osa tätä kokonaisuutta.

Palautetta valmistelijoille on tullut jo tässä vaiheessa. Pääosin päättäjien reaktiot ovat olleet kannustavia, mutta osa ei voi hyväksyä ehdotuksia lukioverkon tiivistämisestä. Ehkä turhan vähälle huomiolle on jäänyt sekin seikka, että vaihtoehtoja on kaksi! Neljälle alueelle esitettävät vaihtoehdot ovat luettavissa Oulun kaupungin nettisivujen Palveluverkko-sivulla.

Merkittävä osa muutosohjelmaa on säästötavoite. ’Oulu haluaa säilyttää elinvoimansa rakenteellisten ratkaisujen avulla’. Mikäli näin ei toimita, vaihtoehtona on henkilöstömäärän vähentäminen sivistys- ja kulttuuripalveluista noin 100 henkilötyövuodella 2020 mennessä. Lukioiden osalta tarvittavat säästöt syntyisivät verkkoa tiivistämällä. Vaihtoehto 1 mukaan tavoiteltaisiin n. 1,4M€ säästöjä ja vaihtoehto 2 mukaan n. 600 000 euron vuotuisia säästöjä. Laskenta perustuu laajemman kurssitarjonnan yhteiseen käyttämiseen, ’lukioresurssituntien’ supistumiseen sekä ohuempaan hallintoon.

Oulun kaupungin lukioissa on vuosina 2013-17 vähennetty opetusta 270 kurssia, vaikka opiskelijamäärä on kasvanut 120:llä. Siis yhden pienen lukion verran! Vuoden 2018 talousarvio ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma eivät tuo helpotusta vaan säästötarvetta on ainakin 30 kurssin verran. Kun toimenpiteitä voidaan tehdä vasta syksyllä uuden lukuvuoden alkaessa, urakka tuplaantuu. Näin ei voi jatkua!

Myönnettävää on, että päätöksenteon valmistelu, tiedottaminen ja vaikutusten arviointi on vaativaa työtä. Edellisellä ’kierroksella’ tuli moitteita siitä, että asioita tuotiin keskeneräisinä tai liian erillisinä päättäjille pureskeltaviksi. Nyt tulee moitteita siitä, että asioita olisi jopa piiloteltu.

Voin vakuuttaa, että lukioverkko haluttiin tuoda keskusteluun osana kokonaisuutta juuri kansalaisraateihin, Oulun raateihin. Tällä haluttiin välttää se, että lukiokeskustelu hautaa kokonaisuuden. Kansalaisraadithan ovat merkittävä osa vaikutusten arviointia, jotka sitten jatkovalmistelussa huomioidaan.

Avoimuuden kannattajana ymmärrän, mikä vaikutus tiedotusvälineillä ja sosiaalisella medialla on. Tarkka päättäjä ja viranhaltija kuitenkin pitäytyy tosiasioissa. Vaihtoehto 1:n mukainen uuden lukion perustaminen Kaukovainiolle ei ole mikään ’jättilukio’ vaan n. 800 opiskelijan koulu, kuten muutkin keskusta-alueen lukiot jo nyt tai lähitulevaisuudessa. Vaihtoehto 2 taas tehostaa tilankäyttöä jo olevassa verkossa. Kummassakin vaihtoehdossa yhdistettäväksi ehdotetun Oulunsalon lukion henkilökunnan kanssa on järjestetty keskustelutilaisuus ennen ehdotusten julkaisemista.

Suuren ja pienen lukion eduista ja haitoista keskustellaan jatkuvasti. Voin väittää, että Oulun lukioissa opetusta, ohjausta, opiskelijahuoltopalveluja ja välittämistä suunnitellaan ja johdetaan tasapuolisesti hyvässä hengessä lukiokoulutuksen johtoryhmässä. En ole kuullut perusteltuja väitteitä jonkun olevan mainittavasti parempi tai huonompi. Kaikista nuorista pidetään hyvää huolta.

Lukiokoulutus on linjattu seudulliseksi palveluksi. Uusi lukiolaki tuonee lukio-opetukselle yhteistyövelvoitteen korkeakoulujen kanssa ja ylioppilaskirjoituksen painoarvo kasvaa. Nuoret valitsevat itse jatko-opiskelupaikkansa eikä heitä voi sijoittaa johonkin tiettyyn lukioon. Tähän peilaten hyvä olisi, että vetovoimaisuudessa ei syntyisi mainittavia eroja koulujen kesken ja ettei koulutuksen laatu kärsisi.

Kunnallisessa päätöksenteossa perusperiaate on tietenkin se, että viranhaltijat virkavastuulla valmistelevat ja päättäjät päättävät. Tämän souvin aikataulun mukaan palveluverkkoesitys luovutetaan kaupunginjohtajalle 5. helmikuuta.

Pekka Fredriksson,
Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja

Palveluverkkoselvityksen valmistumisajankohtaa täsmennetty 24.1.2018.

Väärää tietoa liikkeellä Oulun museokeskustelussa

Kierikin sali

Museot ja niiden tulevaisuus ovat puhuttaneet viime viikkoina Oulussa. Oulun yliopiston eläinmuseon kohtalosta keskusteltiin vilkkaasti syksyllä, ja muut museot nousivat esiin sen jälkeen, kun kaupungin verkkosivuilla julkaistiin diasarja Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitykseen liittyen. Diasarja ei selvästikään ole ollut tässä kohtaa paras tiedon jakamisen muoto – sen verran virheellistä ja puutteellista tietoa on keskusteluissa ollut liikkeellä.

Tässä muutama virheellinen käsitys ja asian oikea laita:

Kierikkikeskus ollaan ajamassa alas

Ei pidä paikkaansa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta on linjannut tämän vuoden käyttösuunnitelmassa, että Kierikkiä kehitetään voimakkaasti. Keskuksella nähdään olevan edellytyksiä nousta yhdeksi Oulun vetovoimatekijäksi. Se taas edellyttää, että niin Kierikin päärakennus ja kokoelma kuin kivikauden kylä ja kaivausalueet säilytetään.

Virheellinen käsitys on syntynyt todennäköisesti siitä, että palveluverkkoselvityksen väliraportissa mainitaan, että museokeskus Luuppi luopuisi Kierikin päärakennuksesta ensi vuoden alussa. Raportissa kyllä mainitaan myös, että kivikausikylän toiminta jatkuu, mutta ilmeisesti sitä ei ole riittävästi painotettu.

Nykyisin Kierikkikeskus on yli puolet vuodesta suljettuna. Kierikki kaipaa kehittämistä, ja on hyvä selvittää, löytyisikö yksityisen sektorin matkailu- ja palveluyrittäjiltä kiinnostusta asiaan. Se, että kaupunki luopuu Kierikin päärakennuksesta, ei tarkoita keskuksen alasajoa. Päinvastoin, toimenpiteillä on tarkoitus hakea Kierikille uusia kehittymismahdollisuuksia. Tulevaisuus näyttää, millainen konsepti Kierikkiin löydetään.

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmia aiotaan siirtää Vantaalle

Ei pidä paikkaansa. Oulussa on puutteelliset tilat niin sanotun olosuhdevalvotun aineiston säilyttämiseen. Koska tällaisten tilojen rakentaminen on helposti yli 10 miljoonan euron investointi, on järkevää selvittää olisiko jossain muualla sopivaa tilaa käytettävissä. Kovin monia erikoistiloja Suomeen tuskin kannattaa rakentaa. Oulu voisi toki olla yksi tällaisen aineiston sijoituspaikka ja tarjota säilytystilaa muillekin, jos niin päätetään ja tiloihin investoidaan.

Esineistö on säilytettävä asianmukaisesti, ja haluamme toimia tässäkin vastuullisesti. Siksi kuluvan valtuustokauden aikana pyrimme kehittämään yhdessä Museoviraston kanssa säilytystiloille pitkän aikavälin ratkaisun. Näin on linjattu sivistys- ja kulttuuripalveluiden tämän vuoden käyttösuunnitelmassa.

Oulun kaupunki aikoo luopua Pohjois-Pohjanmaan museosta

Tämäkin on virheellinen tieto. Siitä lähtien, kun museo- ja tiedekeskus Luuppi perustettiin, on tavoitteena ollut löytää jokin tila, johon voisimme yhdistää niin museot kuin Tietomaan. Näiden yhdistelmästä voisi tulla ainutlaatuinen historian, taiteen ja tieteen kokonaisuus, joka toimisi niin matkailullisena vetonaulana kuin kiinnostavana kohteena alueen asukkaille ja toimijoille. Muutama vuosi sitten tehtiin jopa suunnitelma, jossa tällainen kokonaisuus sijoitettiin nykyisen Tietomaan vieressä olevan parkkipaikan päälle. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan edennyt päätöksentekoon.

Nyt on pohdittu muun muassa vaihtoehtoa, jossa Luupin uusi toimitila rakentuisi Oulun Ratapiha-hankkeen yhteyteen. Joka tapauksessa pyrkimyksenä on kehittää kokonaisuutta, ei luopua museoista. Ainolan kiinteistön kohtalo selkiytyy, kun Luupin uudesta sijoituspaikasta saadaan päätöksiä. Esitys sijoituspaikasta on tarkoitus tehdä vielä tämän kevään aikana.

Palveluverkkoselvitys on lakkautuslista

Edelleen väärin. Monelle on ehkä jäänyt epäselväksi se, mikä palveluverkkoselvityksen tarkoitus on. Kokonaisuus on hankala hahmottaa ja viestiä, ja ihmisten arkipäivän palveluihin liittyvät asiat herättävät helposti tunteita. Jatkossa panostamme enemmän näiden asioiden viestimiseen.

Palveluverkkoselvitys liittyy toki tarpeeseen löytää säästöjä ja tasapainottaa kaupungin taloutta. Se ei kuitenkaan tarkoita yksiselitteisesti palveluiden heikentämistä. Leikkausten tekemiselle olisi helpompikin tie, jos antaisi niin sanotusti viikatteen vain heilua. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, ja nyt tavoitteena on löytää keinoja pitää yllä tai jopa parantaa kaupunkilaisten palveluja muuttamalla rakenteita ja toimintatapoja. Halvemmallakin voi saada hyvää, kun ratkaisuja mietitään ennakkoluulottomasti ja asiakaslähtöisesti.

Palveluverkkoselvitys luovutetaan kaupunginjohtajalle 5. helmikuuta. Viime viikkojen keskustelu on antanut varmasti monelle taholle eväitä tulevaan päätöksentekoon. Parhaillaan ovat käynnissä Oulun raadit, joissa esitellään aluekohtaisesti palveluverkkosuunnitelmia. Näissä tilaisuuksissa on mahdollisuus päästä keskustelemaan suoraan valmistelijoiden kanssa.

Katso tästä linkistä Oulun raatien aikataulut.

Mika Penttilä
sivistys- ja kulttuurijohtaja, Oulun kaupunki

Palveluverkkoselvityksen valmistumisajankohtaa täsmennetty 24.1.2018.