Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo: AVAUS – Hyvinvoinnin kansalaislähtöinen palvelumalli

Hyvinvoinnin avaimet ovat kansalaisen hallussa. Uudistuvan palvelumallin keskeisiä lähtökohtia ovat asiakas- ja tarvelähtöisyys, kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen sekä valinnanvapaus. Tulevaisuuden palveluissa painottuu yhä enemmän sähköiset vaihtoehdot perinteisen kasvokkain ja puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi.

Uuden sukupolven sosiaali-, terveys- ja hyvinvointijärjestelmä edistää painopisteen siirtymistä ennaltaehkäisevään toimintaan. Yksilön hyvinvoinnin parantumisen lisäksi yhteiskunnan kustannukset alenevat. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansalaisilta nykyistä aktiivisempaa roolia.   

Ammattilaisten arjen työkalut on uudistettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiltä edellytetään monipuolista tietojen hyödyntämistä. Kansalaisen oikeus käyttää omia tietojaan itse tai yhdessä ammattilaisten kanssa on tehtävä helpoksi ja sujuvaksi. Joustavan ja tehokkaan toiminnan kehittämisen edellytyksenä on myös lainsäädännöllisten esteiden tunnistaminen ja korjaaminen.

Kehittämistyön keskeiset lähtökohdat
Palvelun laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta haetaan yhdistämällä julkiset ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palvelut toimiviksi palvelukokonaisuuksiksi.
Kansalaislähtöisen palvelun edellytyksenä on tietojen liikkuvuus. Se takaa potilas- ja asiakastietojen joustavampaa ja tarkoituksenmukaisempaa käyttöä uudenlaisissa palvelukokonaisuuksissa.

Kehittämisen toimintatavat
Palveluita kehitetään vastaamaan sekä käyttäjien tarpeita että palvelun toteuttajan tavoitteita. Kansalaislähtöisen ja käytännönläheisen suunnittelun varmistamiseksi järjestetään työpajoja ja visiointiseminaareja julkisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalveluiden ammattilaisille sekä alan yrityksille. Kuntalaisten näkemyksiä kuullaan kansalaisraadeissa ja sähköisten kanavien kautta.

Tietojärjestelmien kehittäminen
Tietojärjestelmien ja standardien pitää mahdollistaa saumaton yhteistyö julkishallinnon eri toimijoiden kesken. Julkishallinnon yhteisen tietohallinnon johtaminen tarvitsee tiivistämistä, yhteisen IT-arkkitehtuurin määrittämistä sekä julkisten tietovarantojen esteetöntä käyttöä. 

Millaisena Sinä näet tulevaisuuden hyvinvointipalvelut? Seuraa Avauksen blogeja ja osallistu keskusteluun.

3 vastausta artikkeliin ”Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo: AVAUS – Hyvinvoinnin kansalaislähtöinen palvelumalli

  1. Oulun Seudun Yksin-ja yhteishuoltajat ry

    10.09.2012

    Hei

    Miten Uusi Oulu on huomioinut psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten hyvinvoinnin kehittämisen yhden vanhemman perheitten osalta, joita nykyisessä Oulu kaupungin väestössä on n. 21%?

    Uuden Oulun alueen mielenterveys -ja päidenpalvelujen selvityksessä 30.3.2012, jossa on selvitetty mm. Uuden Oulun alueella väestön kasvu on nopeampaa kuin verrattuna maan 5:n suurempaan kaupunkiin. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt kaikilla mittareilla mitattuna. Miten Oulun kaupunki toteuttaa tämän käytännön tasolla, ettei lastensuojelun tarve lisääntyisi ja miten olemassa olevia perheitä tuetaan nykyisessä malleissa ja raameissa, koska lastensuojelun tarve on vain lisääntynyt?

    Myös teini-ikäisten huostaanotot ovat lisääntyneet. Nykyisin Uudessa Oulussa huostaanotossa alle 18-v lapsia on sijoitettu 1.1% eli n.460 alaikäistä lasta. Mistä tämä johtuu? Mitä ja miten varhaisentuen malleja, resursseja, jotka viedään perheitten arkeen tulevaisuudessa toteutetaan, jotta saataisiin nolla toleranssi huostaanottoihin?

    Toimeentulotuki on selvitysten ja tutkimusten mukaan Oulussa kohdentunut erityisesti alle 25-v, yhden vanhemman perheille ja yksinasuville, sekä työttömyys on koko maan korkein. Viides osa nuorista Oulussa voi huonosti ja erilaiset vakavat sosiaaliset ongelmat kasaantuvat, jotka aiheuttavat mm. masennusta, kutsunnoista karsiintumista, joita Uudessa Oulussa on koko maassa eniten ja yleisimmät syyt ovat mielenterveyden -ja käyttäytymishäiriöt. Selvitys tulokset Uuden Oulun alueen mielenterveys -ja päidenpalvelujen osalta ovat hälyttäviä.

    Mieli 2009-2015 painottaa kolmannen sektorin ja järjestöjen merkityksellisyyttä ennaltaehkäisevässä ja varhaisella puuttumisella. Näitä järjestöjä ylläpitää suurimaksi osaksi vapaaehtoiset työntekijät. Oulun seudun Yksin -ja yhteishuoltajat esim. v- 2011 teki n. 3500 h vapaaehtoistyötä mm vertaistukiryhmillä. Miten Uusi Oulu huomioi ja rakentaa yhteistyö resursseja kolmannen sektorin kanssa, ottaen huomioon suunnitelmassa Mieli 2009- ohjelman toteutuksena? Tänä vuonna saimme toukokuussa järjestöavustusta 1600 e . Mikä on 20% vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä vie vapaaehtoisten toimijoiden motivaation toimia vertaistukijana passiiviseksi ja haluttomaksi. Olisi ehdottoman tärkeätä, että tässä vaiheessa kaupunki tukisi vapaaehtoisten työtä, jotta palkatta työskentelyyn riittäisi motivaatiota jatkossakin. Vertaistuettaville yhdistys voisi järjestää toiminnallisiakin ryhmiä, jotka tukisivat ennaltaehkäisevänä keinona mielenterveyden -ja päihdeongelmien lisääntymistä Uudessa Oulussa esim. lastensuojelu ja huostaanottojen määrä saataisiin yhdessä pysäytettyä.

    On paljon tärkeitä asioita jotka jäi pois tästä kirjelmästä mm. sosiaalihuoltolain toteutus Oulussa miten se toteutuu lasten ja yhden vanhemman perheiden osalta, mutta palataan asiaan myöhemmin.

    Yhteistyö terveisin
    Oulun Seudun Yksin -ja Yhteishuoltajat ry
    Puheenjohtaja
    Aila Bärs

    Vastaa
  2. Maarit Raitio

    Hei, Sinikka. Minulla on hyvin paljon samanlaisia ajatuksia. Olisi hyvä keskustella. Sopisiko sinulle juoda porinakahvit jossakin rauhallisessa paikassa, vaikkapa Kanavarannassa kotonani. Terveisin Maarit

    Vastaa
  3. Maarit Raitio

    Hei, Sinikka!
    Sinulla on hyviä ajatuksia. Voisimmeko juoda porinakahvit jossain rauhallisessa paikassa.
    Terveisin Maarit Raitio puh. 040-7595345

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *