Säästöjä seinistä vai sisällöistä?

Ensi vuoden talousarvion valmistelu on täydessä vauhdissa. Kaupunginvaltuusto on viime kesänä hyväksytyssä valtuustosopimuksessa antanut askelmerkit kolmelle seuraavalle vuodelle. Tavoitteena on saada talous tasapainoon niin, että kaupunki ei joudu ottamaan lisää velkaa velan päälle. Tämän vuoden tasoon verrattuna sivistys- ja kulttuuripalveluiden on etsittävä 20 miljoonan säästöt. Jos säästöt toteutettaisiin henkilöstöstä, tarkoittaisi se noin 450 työntekijän vähentämistä. Jokainen ymmärtää, että se ei ole mahdollista.

Sivistys- ja kulttuuripalveluissa pyritään katsomaan tulevaisuuteen pidemmällä perspektiivillä. Kuinka voimme välttää uusia investointeja, jotka jouduttaisiin toteuttamaan velkarahalla? Voidaanko palveluita järjestää uudella tavalla, esimerkiksi sähköisesti tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa? Laskennallisesti on selvitetty, että nykyisissä kouluissa olisi tilaa yli 2000 uudelle oppilaalle. Nämä pulpetit voidaan saada käyttöön huolellisella suunnittelulla.

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen laadun tae on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Päivähoidossa ja opetuksessa tämä korostuu erityisesti, jokaisen lapsen elämässä noin 190-210 päivänä vuodessa.

Kirjastopalvelut muuttuvat teknisen kehityksen myötä. Musiikkiaineiston lainaus on vähentynyt sitä mukaa, kun kuntalaiset ovat tottuneet hankkimaan musiikkia netistä. Sähkökirjan ja nettilehtien yleistymisen myötä yhä suurempi osa tiedosta on saatavilla kuntalaisen omalla koneella tai älypuhelimessa. Kirjastojen ja asukastupien palvelupisteiden tehtävät lähentyvät toisiaan kansalaisten olohuoneina, ne voisivat hyvin toimia yhteisissä tiloissa.

Kun rahaa on rajallisesti, on kuntalaisten kannalta kestävämpi ratkaisu etsiä säästöjä seinistä kuin sisällöistä. Palvelupisteitä joudutaan ehkä karsimaan, uusia investointeja on estettävä käyttämällä tehokkaasti nykyisiä tiloja, niin palveluissa kuin hallinnossakin.

Piia Rantala-Korhonen, apulaiskaupunginjohtaja

2 vastausta artikkeliin ”Säästöjä seinistä vai sisällöistä?

  1. Jussi Korhonen

    Sitten voisi tietenkin myös miettiä, että kuinka paljon tehdään riskisijoituksia erittäin epävarmoihin kohteisiin. Kuten nyt vaikkapa ydinvoimaan. Jos vaakakupissa ovat sijoitus tulevaisuuteen lasten ja sivistyksen kautta ja lottoaminen menneen vuosisadan teknologialla, on järki-ihmisen valinta helppo.

    Vastaa
  2. Jouko Kylmäoja

    Uskomatonta on, että säästöjä haetaan näinä nuorten syrjäytymisen aikoina lasten (alle 18-vuotiaiden) liikuntapaikkojen käyttämisen maksuttomuuden poistamisesta. Varma tapa saada lapsia ja nuoria pois urheiluseurojen talkoilla järjestämien ohjattujen toimintojen parista, vetämään keskaria vahvempia mömmöjä raitille. Hienoja päätöksiä, jonka välillisiä kustannuksia ihan taatusti pääsee Oulun kaupunki kustantamaan moninkertaisesti tulevaisuudessa.

    Samoin opetuksesta karsiminen on kuin pakkasella punttiin lirittämistä. Ainoa asia josta Suomi tunnetaan maailmalla on korkea koulutuksen laatu, ja nyt ollaan tuotakin talouden kivijalkaa karsimassa ja kaatamassa oikein toden teolla? Itse ainakin olen valmis vaikka maksamaan korkeampia veroja, jos tällä tuetaan lasten ja nuorten opetuksen ja liikunnan mahdollisuuksien turvaamista.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *