Kuuluuko kuntalaisen ääni?

Olen toiminut kohta kolme vuotta Oulussa hyvinvointijohtajana vastuullani sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuluneina vuosina on ollut taloudellisesti tiukkaa ja olemme joutuneet tekemään sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia sopeuttaaksemme menoja valtuuston meille antamaan budjettiraamiin.

Menokehitystä on saatu kuriin, mutta uusia toimenpiteitä tarvitaan edelleen Palvelumalli 2020 linjausten ja talousarviossa vuodelle 2015 esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Olemme uudistamassa sosiaali- ja terveyspalveluja saman katon alle hyvinvointikeskuksiin. Kiimingin hyvinvointikeskus on käynnistynyt tämän vuoden maaliskuussa. Kontinkankaan hyvinvointikeskus avaa ovensa kuntalaisille tammikuussa 2015. Uudistuksen tavoitteena on parempi ja nopeampi asiakaslähtöinen hoito ja palvelu osaavan henkilöstön toimesta.

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Saan kuntalaisilta palautetta meidän palveluista sekä sähköpostitse että puhelimitse. Myös luottamushenkilöiltä ja erilaisissa kuntalaistilaisuuksissa tulee palautetta siitä, mikä meidän palvelujärjestelmässämme toimii ja mikä vaatii kehittämistä. Ihmisiä puhututtaa mm. palveluiden saatavuus, vastaako kukaan järjestelmässämme asiakkaan hoidon kokonaisuudesta ja miten kyseiseen henkilöön saa yhteyden.

Hyvinvointikeskusten – ja pisteiden suunnittelussa meillä on ollut mukana aktiivisia kuntalaisia. Esimerkiksi Kiimingin hyvinvointikeskuksen suunnittelussa viisitoista eri-ikäistä kuntalaista täytti palvelupäiväkirjaa kahden viikon ajan. Palvelupäiväkirjan avulla kartoitettiin kuntalaisten arjen moninaisia palvelutarpeita, jotka eivät liittyneet pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näiden perusteella arvioitiin mm. sitä kuinka suuri tarve henkilöllä on julkisen sektorin tuottamien palveluiden käyttöön tai toisaalta kuinka isoa roolia sosiaalinen verkosto näyttelee henkilön elämässä. Samalla saimme arvokasta tietoa siitä, minkälaisia asiointimalleja toivotaan. Perinteisen paikalla asioinnin lisäksi halutaan myös yhä enemmän sähköisiä palveluja.

Kuntalaiset arvostavat ennen kaikkea palvelujen toimivuutta ja luotettavuutta. He kokevat tärkeiksi kohtaamisen kasvotusten, henkilökohtaisen ja ihmisläheisen palvelun. Toisaalta arvostetaan toimivia sähköisiä palveluja niiden ajallisen ja fyysisen riippumattomuuden vuoksi. Sähköisten palveluiden tulisi olla helppokäyttöisiä ja näppäriä. Harjaantuneet käyttäjät ovat valmiita myös mutkikkaampiin sähköisiin palveluihin.

Keskeinen viesti meille oli, että palveluja ei tule suunnitella pelkästään kuntalaisten iän, sukupuolen tai asuinpaikan suhteen vaan ryhmitellen eri asiakastarpeita. Paljon palveluja tarvitseville on tärkeä, että asiakas saa nimetyn omahoitajan tai asiakasvastaavan, joka sovittaa palvelut yhteen. Vähän palveluja käyttävä ”itsepalvelija” haluaa toimivat ja kattavat sähköiset palvelut.

Toki näinkin suuressa lähes 200 000 asukkaan kaupungissa, on mahdotonta osallistaa kuntalaisia samalla tavalla palveluja uudistettaessa. Onneksi meillä on useita mahdollisuuksia kuulla kuntalaisten ääntä. Kuntalaisten kokemuksiin perustuvaa tietoa on koottu muun muassa otakantaa.fi – sivustolla, alueellisissa yhteistyöryhmissä sekä järjestöjen kanssa käydyssä vuoropuheluissa. Myös sote-uudistuksen valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kuntalaisten osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Palveluja tulisi suunnitella ja kehittää yhdessä niiden käyttäjien kanssa. Oulussa on siitä jo hyviä kokemuksia!

Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvointijohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *