Koulut ja museot – miksi, missä ja miten niistä päätetään?

Oulun kaupunki on viime aikoina saanut julkista palautetta ja huomiota kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen eli Sikun palveluverkkoselvityksestä. Erityisesti museot ja kouluverkko ovat herättäneet keskustelua.

Palveluverkkoselvityksen tekeminen perustuu kaupunginhallituksen päätökseen ja on osa kaupungin muutosohjelmaa. Selvitystyö on käynnissä. Asiasta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kaupungin luottamushenkilöille ja kaupunkilaisille, mikä on osa avointa valmistelua.

Vaikka selvitystä ei ole vielä käsitelty eikä hyväksytty, yleinen käsitys on ollut, että päätöksiä ja linjauksia selvityksen pohjalta olisi jo tehty. Tällainen virheellinen käsitys on päässyt syntymään ehkä sen vuoksi, että kaupunki ei ole riittävän selvästi kertonut, kuinka palveluverkkoselvitystä käsitellään ja milloin se hyväksytään.

Kaupungin päätöksentekoa säätelee erityislainsäädäntö, kuntalaki ja kaupunginvaltuuston hyväksymä hallintosääntö. Hallintosäännön mukaan Sikun palveluverkkoselvitykseen pohjautuvasta palveluverkkosuunnitelmasta päättää kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Valtuuston linjauspäätös siis sitoo kaupunginhallituksen päätöksentekoa.

Sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää yksittäisten toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä palveluverkkosuunnitelman täytäntöönpanosta. Lautakunnan tulee tehdä päätöksensä siten, että ne noudattavat kaupunginhallituksen hyväksymää palveluverkkosuunnitelmaa ja kaupunginvaltuuston linjauspäätöstä.

Sikun palveluverkkoselvitys valmistuu helmikuun alussa, jonka jälkeen valmistelusta vastaavat viranhaltijat luovuttavat selvityksen kaupunginjohtajalle. Kaupunginhallitus pyytää selvityksestä tarvittavat lausunnot.

Kaupunginvaltuusto puolestaan tekee palveluverkkosuunnitelmasta uuden linjauspäätöksen. Uusi linjauspäätös tarvitaan, koska suunnitelma kattaa kaikki Sikun palvelut. Vastaavaa, kaikkia Sikun palveluja koskevaa linjauspäätöstä ei kaupunginvaltuusto ole vielä tehnyt.

Kun lausunnot on saatu ja kaupunginvaltuusto tehnyt linjauspäätöksen, päättää kaupunginhallitus palveluverkkosuunnitelmasta selvityksen, lausuntojen ja valtuuston linjauspäätöksen pohjalta.

Kun palveluverkkoselvitystä tehdään, on hyvä muistaa, että peruskunta ja sisäiset ja ulkoiset liikelaitokset investoivat Oulussa tänä vuonna lähes 151 miljoonalla eurolla. Investointikustannusten lisäksi on tärkeää huomioida myös investointien aiheuttamat käyttö- ja ylläpitokustannukset.

Samalla kun kaupunki rakentaa uutta ja peruskorjaa olemassa olevia tiloja, on tilojen käyttöä tehostettava. Toimintaympäristön muutos, palvelujen tarve, uudet toimintatavat sekä digitalisaatio vaikuttavat tilojen tarpeeseen ja määrään. Laaja ja muuttuva palveluverkko vaikuttaa asukkaiden asioimiseen ja joukkoliikenteen järjestämiseen. Jos tiloja poistuu käytöstä, on oltava myös suunnitelmat ja päätökset siitä, mitä vapautuville tiloille tehdään.

Kaupungin investoinnit perustuvat tarpeeseen kehittää palveluverkkoa, kouluverkkoratkaisuihin ja maankäytön toteuttamisohjelmaan sekä erillisinvestointien tarveselvityksiin ja hankesuunnitelmiin. Kaupunki rakentaa ja peruskorjaa tänä vuonna muun muassa liikuntatiloja ja -alueita, katuja, pääliikenneväyliä, venesatamia, valaistusta, puistoja, alikulkuja, sataman syväväylää, kunnallistekniikkaa, päiväkoteja, valmistuskeittiöitä, kouluja ja hyvinvointikeskuksia. Paljon siis tehdään peruspalvelujen hyväksi.

Manner-Suomessa on 295 kuntaa ja Ahvenanmaalla 16. Erilaisia kuntavertailuja tehdään runsaasti. Oulu on vertailuissa pärjännyt hyvin muun muassa peruspalvelukuntana. Erilaisissa kuntavertailuissa Oulu on aina kymmenen parhaan kunnan joukossa, joissakin vertailuissa jopa Suomen paras.

Kaupungilla on laaja palvelujen järjestämisvastuu. Oulu on kehittänyt omaa palvelutuotantoaan, perustanut yhtiöitä ja liikelaitoksia ja hankkinut palveluja yksityisiltä palvelutuottajilta. Omistajapoliittisilla linjauksilla kaupunginvaltuusto ohjaa ja seuraa toiminnan kehittämistä. Kaupunki on esimerkiksi kehittänyt hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja tuottamista kuuden hyvinvointikeskuksen perustamisella ja monituottajamallilla, mistä uuden maakunnan on hyvä jatkaa.

Oulun kaupungin pitää tehdä veto- ja pitovoimaa eli elinvoimaa lisääviä päätöksiä ja investointeja. Oulun kaupungin talouden pitäisi olla niin kestävä, että kaupunki voi tehdä peruspalveluja ylläpitäviä mutta myös kaupungin yritystoimintaa tukevia ja vauhdittavia investointeja.

Oulu tarvitsee yrityksiä ja työpaikkoja. Tämä edellyttää kaupungin investointitarpeiden ja olemassa olevien investointien jatkuvaa arviointia ja priorisointia. Tästä syystä me tarvitsemme myös Sikun palveluverkkosuunnitelman.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Kirjoitus on julkaistu myös sanomalehti Kalevassa 25.1.2018

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *