Kuntien työllisyyspalvelut, miten Oulussa?

Vuoden 2015 alusta kuntien vastuut työttömyydestä ovat kasvaneet. Työllisyyden edistämiseksi tarvitaan koulutus-, hyvinvointi- ja työllisyyspalveluita, mutta ennen kaikkea tarvitaan työpaikkoja. Taantumatalouden aikana uusien työpaikkoja ei synny samassa vauhdissa kuin normaalitilanteessa, puhumattakaan kasvutalouden kaudesta.

TyökokeiluOulussa on kuitenkin määrätietoisesti tehty työtä muun muassa uusien start up yritysten, kansainvälisen ja erityisesti Pohjoisen yhteistyön syntymiseksi. Tuloksia alkaa jo näkyä ja tulevaisuuteen katsotaan Oulussa valoisin mielin.

Kasvun aika ei ole ehkä kuitenkaan vielä aivan heti. Suuri työvoimavaranto, joka Oulussa on monien ammattiosaajien kuin nuoren työvoimankin osalta, tarvitsee palveluita ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Pitkään työttömänä olleiden osalta tarvitaan usein jo työkykyäkin edistäviä asioita.

TE –toimiston työvoimakoulutustarjonta on pyrkinyt kehittymään vastaamaan paremmin erilaisten työnhakijoiden koulutustarpeita ja omaehtoisella opinnoilla, joita työttömyysturvalla voi opiskella, pääsee moni työtön täydentämään ehkä kesken jäänyttä tutkintoaan. Nuorten aikuisten ja entisten nuorten osaamisohjelman koulutustarjonnalla voi suorittaa puuttuvia ammatillisia opintoja. Työkokeilun kautta moni nuori pääsee kokeilemaan eri aloja käytännön työpaikoilla tai pitkään työttömänä ollut parantamaan mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

Kunta osallistuu työllisyyden edistämiseen sekä työllistämällä että tarjoamalla työllisyyttä edistäviä palveluita, kuten työkokeilumahdollisuuksia sekä kaupungin eri palvelualueilla että liikelaitoksissa. Vuosittain Oulun kaupunki työllistää yli tuhat pitkäaikaistyötöntä ja nuorta ympäri vuoden ja kesätyöllistämisen piirissäkin on vuoittain noin tuhat koululaista ja opiskelijaa. Kaupungin kesätyösetelin avulla työllistyi viime kesänä 3622 nuorta. Yritysten työllistämistä tuettiin 85 henkilön osalta, heistä 51 oli oppisopimustyösuhteessa. Yhteisöille myönnettiin kuntalisää 885 kertaa, joista oppisopimustyösuhteeseen 138 henkilön työllistämiseksi. Kaupunki satsaa siis todella paljon sekä taloudellisesti että palveluiden muodossa työllistämiseen.

Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat osa kunnallisia työllisyys- ja sosiaalipalveluita. Oulussa kuntouttavan työtoiminnan palveluiden piirissä vuonna 2014 oli 925 eri henkilöä. Työttömyyden pitkittyessä palvelun määrällinen tarve kasvaa koko ajan. Tarvitaan mielekkäitä työtehtäviä, tarvitaan koulutuksellisia elementtejä ja tarvitaan hyvinvointia tukevaa toimintaa.

Oulussa jokainen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa kaupungin liikuntapalveluihin oikeuttavan passin, jolla hän pääsee veloituksetta käyttämään liikuntapalveluita, kuten uimaan ja kuntosalille. Monien kuntouttavan työtoiminnan ryhmien kokonaisuuksiin kuuluu myös osallistuminen ohjattuun liikuntatoimintaan. Myös ravintoasioihin kiinnitetään huomiota ja usean ryhmän sisältönä onkin ruuan laittoa. Niin ikään atk-taitojen tai vaikkapa maahanmuuttajilla suomen kielen harjaantumiseen kiinnitetään huomiota.

Nämä moninaiset esimerkit ovat osia asioista, joita Oulussa pyritään kytkemään kuntouttavan työtoiminnan sisältöihin yhdessä mahdollisimman mielekkäiden työtehtävien kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan tarjontaan pyritään löytämään mielekkäitä avustavia työtehtäviä sekä kaupungin omasta toiminnasta että kaupungissa toimivien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Oulussa viime vuonna työllisti ja oli kaupungin kanssa työllistämisen yhteistyössä 124 eri yhteisöä ja yhdistystä.

Tässä yhteydessä on aihetta kiittää kaikkia näitä sekä kaupungin sisällä että yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat mukana tässä yhteisessä ponnistuksessa, joka jatkuu, sillä haasteet ovat kovat edelleen. Kuluvana vuonna tarvitaan vielä lisää sitä samaa yhteishenkeä ja oululaista luovuutta, jolla jo nyt on saatu paljon aikaan. Suuri kiitos, että olette mukana!

Seija Mustonen
Työllisyyspalveluiden päällikkö
Oulun kaupunki

Aleksinkulmassa uutta ja vanhaa

Aleksinkulma siirtyi hallinnollisesti hyvinvointipalveluista konsernipalvelujen yhteisötoiminnalle vuodenvaihteessa. Muutosta käyttäjät tuskin juuri ovat huomanneet, sillä tilojen käyttö on pysynyt pääsääntöisesti entisellään.

AleksinkulmaAleksinkulma on kaupungin 1990-luvulla tehtyjen linjausten mukaan tarkoitettu oululaisille eläkeläis-, vammais- ja veteraanijärjestöille kohtaamis- ja kokoontumispaikaksi. Tilojen käyttö näille järjestöille on maksutonta. Aleksinkulmassa kokoontuvista yli 6o järjestöstä tai toimijasta yli 30 on eläkeläisjärjestöjä, 12 veteraani- ja 12 vammaisjärjestöjä sekä noin kymmenkunta muuta yhdistystä tai toimijaa. Vuosittainen kävijämäärä on yli 50 000.

Jotain sentään muuttuu, toivottavasti kaikkien kannalta myönteiseen suuntaan. Aleksinkulman tilat ovat nyt varattavissa myös eri yhdistysten sekä yksityishenkilöiden käyttöön arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Kokousten ja erilaisten tapahtumien lisäksi tilat soveltuvat moninaisiin juhlatilaisuuksiin. Vuosien varrella tiloissa on järjestetty mm. karonkka, hää-, syntymäpäivä- ja joulujuhlia.

Uutta ovat myös vaalitilaisuudet, joita kevään mittaan eri puolueet ja ehdokkaat Aleksinkulmalla järjestävät. Nähdäänpä siellä maahanmuuttoaiheinen vaalipaneelikin 16.3.2015 klo 17.00!

Yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa Aleksinkulmassa työnsä helmikuussa aloittaa Honkapirtin tapaan ”talotalkkari” joka vastaa tilavarauksista, asiakaspalvelusta ja ohjauksesta. Tavoitteena on myöhemmässä vaiheessa käynnistää mm. tilojen siivoukseen ja ylläpitoon suunnattu kuntouttava työtoiminta – yhteistyö kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa on hedelmällistä!

Aleksinkulmassa on nykyisellään käytössä 12 kokoustilaa joihin kävijöitä mahtuu 10-150 henkilöä ja rakennuksessa on otettu huomioon esteetön kulkeminen. Tilava jakelukeittiö tarjoaa käyttäjille erinomaiset toimintamahdollisuudet. Kellaritiloissa sijaitsevassa askartelutilassa olevat kaksi posliininpoltto-uunia ovat tilassa kokoontuvien harrastajien ahkerassa käytössä.

Aleksinkulmasta lisää, muun muassa tilavaraukset hoituvat osoitteessa www.ouka.fi/aleksinkulma

Honkapirtti ratsastaa jälleen

Honkapirtin tulevaisuudesta käytiin vääntöä syksyllä 2013. Kiinteistön ylläpito ja hallinnointi siirtyi hyvinvointipalveluilta vuoden 2014 alusta konsernipalveluiden yhteisötoiminnalle ja työllisyyspalveluille. Vuoden kokemusten jälkeen ratkaisu näyttää ehdottoman oikealle, sillä Honkapirtti kukoistaa ja on saanut aikamoisen ehostuksen sisätiloihinsa kuluneen vuoden aikana.

Honkapirtillä työskentelee arkipäivisin oma ”pirttitalkkari” Reino Turpeenniemi, joka hoitaa tilavuokraukset ja ohjaa myös työtoiminnan siivousryhmää.

Talossa toimii arkipäivisin työllisyyspalveluiden kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä. Yksi ryhmä tekee tiloissa pintaremonttia, ja toinen ryhmä mm. huolehtii tilojen siivouksesta päivittäin. Kuntouttavassa työtoiminnassa myös valmistetaan ohjaajan kanssa aamupalaa ja Marttojen kanssa lounasta. Kahtena päivänä viikossa toiminnan sisältö on liikunta- ja ravitsemuspainotteinen. Honkapirtillä aloitellaan myös urheilu- ja vapaa-ajanvälinelainaamon toimintaa.

Honkapirtillä toimii useita eri yhdistyksiä. Viikoittain tiloissa toimii noin 24 eri yhdistystä tai tahoa. Talon yläkerrassa olevassa liikuntasalissa toimii useita eri urheilijaryhmiä muun muassa karaten- ja taekwondonharrastajia, Oulun seudun Setlementti sekä useita sählynpelaajaporukoita. Alakerrassa olevassa juhlasalissa, kokoushuoneessa ja keittiössä toimivat mm. Patelan Martat, MLL:n perhekahvila ja Pateniemen eläkeläiset.

Vakiovuorojen kävijämäärä on noin 12 000 vuodessa (laskettu perustuen syksyn 2014 kävijämäärään). Tiloja vuokrataan myös yksityiskäyttöön erityisesti viikonloppuisin esim. syntymäpäiviä tai häitä varten.

Oulun Raadit tänä keväänä kaupungintalolla

Oulun Raadit ovat kaikille kuntalaisille avoimia keskustelutilaisuuksia. Raatien tarkoituksena on vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista kunnan pitkän aikavälin tavoitteisiin sekä palvelujen järjestämiseen. Oulun raadit ovat vuorovaikutteisia tilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista. Keskustelujen anti viedään päättäjille tiedoksi.

Tänä keväänä Oulun raadit järjestetään maaliskuun aikana. Kahtena edellisenä keväänä olemme järjestäneet neljä alueellista tilaisuutta, joissa on ollut etukäteen valittu aihe ja aiheesta keskustelemassa johtavia viranhaltijoita.

Tänä vuonna Oulu raadit toteutetaan hieman eri tavalla. Tilaisuuksia on kolme, ja ne kaikki järjestetään kaupungintalon juhlasalissa. Alustavat päivämäärät Oulu raatien ajankohdiksi ovat:

  • 12.3.2015 klo 18.00 Työllisyys ja yrittäjyys
  • 19.3.2015 klo 18.00 Kaupunkikulttuuri
  • 26.3.2015 klo 18.00 Hyvinvointi, terveys ja liikunta

Tilaisuuksien ohjelma ja sisältö hahmottuvat lähiviikkojen aikana.

Ari Heikkinen
konsernipalvelujen hallintojohtaja

Facebook, Twitter, LinkedIn, Instagram, mitä niitä nyt on

Some eli sosiaalinen media tulee vastaan kaikkialla, missä viestinnästä puhutaan. Tai viestintää tehdään.

Sosiaalisen median käyttö on osa myös Oulun kaupungin toimintaa ja viestintää. Eri viestintäkanavien välillä on yhteys: kanavat muodostavat kokonaisuuden. Sosiaalisen median hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallisuutta, aktiivista osallistumista ja henkilöresursseja sekä säännöllistä päivittämistä. Somen palvelut tukevat kaupungin strategiaa – sosiaalisen median kanavat ovat osa Oulun kaupungin asiakaspalvelua. Jotta se tulisi sanottua mahdollisimman yksinkertaisesti ja suoraan, alleviivaan: kaupungin työntekijät käyttävät sosiaalista mediaa töissä työntekoon.

Oulun kaupunki Instagramissa

Oulun kaupunki Instagramissa

Sosiaalinen media eroaa perinteisestä joukkoviestinnästä muun muassa siinä, että käyttäjät eivät ole vain vastaanottajia, lukijoita, vaan voivat myös kommentoida, tutustua toisiin, merkitä suosikkeja, jakaa sisältöjä jne. Lukija on itse aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja. Toiminta tuottaa lisää sosiaalisuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä.

Somea leimaa jatkuva muutos: uusia kanavia ja tapoja tulee koko ajan. Someviestinnän luoteeseen kuuluu nopeus ja avoimuus – yksi viesti voi tavoittaa nopeasti laajan joukon ihmisiä. Tässä muutoksessa ja nopeassa viestinvälityksessä Oulun kaupunki pyrkii olemaan mukana.

Oulun kaupungin toimijat voivat hyödyntää somea muun muassa:

  • kuntalaisille tiedottamisessa
  • asiakaspalvelussa ja neuvonnassa
  • kuntalaisten ja eri asiakasryhmien kohtaamisessa ja ohjauksessa, esim. verkossa tehtävä nuorisotyö
  • kuntalaisten ja viranhaltijoiden välisessä asioinnissa
  • päätöksenteon tukena ja keskustelun herättäjänä, ideoiden keräämisessä ja ns. joukkoistamisessa, esimerkiksi johto kertoo valmistelussa olevista asioista somessa
  • tapahtumamarkkinoinnissa
  • kuntalaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen aktivoinnissa
  • positiivisen mielikuvan luomisessa ja maineenhallinnan tukena.

Oulun kaupunki toimii sosiaalisessa mediassa tällä hetkellä mm. näillä foorumeilla:

Lisäksi eri toimialoilla, virastoilla ja laitoksilla on omia some-kanaviaan, joilla he tavoittavat omat asiakkaansa. Puhumattakaan nuorisotyöstä, jota tehdään laajalti sosiaalisen median kautta.

Missä roolissa Oulun kaupungin työntekijät voivat toimia sosiaalisessa mediassa? Rooli riippuu käytettävästä ympäristöstä ja työn tavoitteista.

  • virkarooli, kaupunginjohtaja, nuorisotyöntekijä
  • organisaation edustaja, esim. Oulun kaupunginkirjasto
  • omalla nimellä, esimerkiksi verkostoitumisessa

Sosiaalisen median toimivuutta organisaation näkökulmasta arvioidaan jatkuvasti. Käyttäjien osallistuminen, aktiivisuus ja sitouttaminen on tärkeää. Jos jokin kanava ei toimi, sen käytön voi myös lopettaa. Joskus jonkin some-kanavan käyttö voi hiipua, silloin on järkevää ottaa tilalle joku toimivampi kanava.

Niin, avasin eilen Twitter-tilin, jossa olen nimenomaan työroolissani konsernipalvelujen hallintojohtajana @arieheikkinen.

Ari Heikkinen
konsernipalvelujen hallintojohtaja

Oululaista osaamista maailmalle

 

Sinikka Salo

Sinikka Salo

Uusi vuosi alkoi kohdaltani mielenkiintoisesti. Olen ottanut vastaan kutsun toimia Euroopan Unionin asiantuntijana Kosovossa. Tulen toimimaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) palkkaamana Team Leaderinä EU-hankkeessa.

Hankkeen tarkoituksena on jatkaa EU:n siviilikriisinhallintatyötä ja eurooppalaisen ihmisoikeusjuridiikan toteutumista Kosovossa ja avustaa kosovolaisen oikeuslääketieteen kehittämistä.  Hanke edistää rauhaa Länsi-Balkanilla ja Kosovon EU-integraatio pyrkimyksiä.

Kosovon vuonna 2008 hyväksytty perustuslaki pohjautuu presidentti Martti Ahtisaaren työhön. On kunnia saada oululaisena osaajana jatkaa tuon työn konkretisointia.  Tämä tehtävä Länsi-Balkanilla tulee antamaan minulle ja puolisolleni myös kiintoisan matkan kulttuuriin, joka on uniikki yhdistelmä albanialaista, eurooppalaista, turkkilaista ja slaavilaista kulttuuria.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulen olemaan virkavapaalla tammikuun loppupuolella reilun viikon ja maaliskuun alusta ensi vuoden helmikuun puoleen väliin lähes koko ajan.  Luonnollisesti tämä tulee vaikuttamaan hyvinvointipalveluitten apulaiskaupunginjohtajan tehtävien toteutumiseen.  Monta tärkeää asiaa on kesken erityisesti Oulun tulevaisuuden elinvoiman rakentamisen suhteen. Olemme onnistuneet hyvin luomaan merkittävää edistymistä hyvinvoinnin ja teknologian innovaatioiden ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä sote-ICT:n uudistamisen suhteen niin kansainvälisten kuin kansallisten partnereitten kanssa. On selvää, ettei niistä kaikista samalla tavoin voi joku muu vastuuta ottaa omien töittensä ohella.

Sijaisjärjestelyt hoituvat lähtökohtaisesti johtosäännön mukaisesti. Valmisteluvastuulleni kuuluvat valtuustokauden isot asiat ovat parhaillaan päätöksessä: palvelujen järjestämisohjelma ja palveluverkko päätetään helmikuun kaupunginhallituksessa. Talousarvio 2015 ja valtuustokauden lopun taloussuunnitelma on juuri päätetty joulukuussa. Operatiivinen arki sujuu niiden viitoittamana ja hyvinvointipalveluitten johdon ja henkilöstön toteuttamana. Ohjaus- ja johtoryhmiin on nimettynä varahenkilöt.

Entä sitten sote?

Parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vasta alkuvaiheissaan. Jos ja kun sote-järjestämislaki hyväksytään maaliskuussa, ensi vaiheen energia kohdistuu sopimusjuridiikkaan. Sen jälkeen koittavaan palvelujärjestelmän uudistukseen ehdin hyvin mukaan ja koen sen parhaaksi osaamisalueekseni.

Luonnollisesti suurella mielenkiinnolla odotan myös millaisia tehtäviä Oulun kaupungin uusi johtamisjärjestelmä tarjoaa paluumuuttajalle. Ainakin itse olen merkittävää kansainvälistä kokemusta ja verkostoa rikkaampi.

Kiitän hyvästä yhteistyöstä tavoitteidemme aikaansaamiseksi ja tulevaisuuden Oulun rakentamiseksi. Toivotan hyvää alkanutta vuotta 2015. Tuokoon se tullessaan enemmän ilon päiviä kuin surun hetkiä.

Sinikka Salo
Apulaiskaupunginjohtaja

Hyvä lämmin hellä

Pari viikkoa sitten Kaleva uutisoi, että Oulun kaupunki tarjoaa jatkossa kahdet kahvit päivässä henkilöstölleen, mutta samalla karsii muita etuisuuksia. Ihan hyvässä jutussa jäi minulta huomaamatta virhe, joka tuli tekstissä vieläpä minun sanomanani. Jutussa väitin, että pikkujouluja ei enää vietettäisi.

JoulupallotEi se nyt tietenkään niin ole. Pikkujouluja ei kukaan ole lakkauttamassa, ne ovat hyvä perinne työpaikan yhteisöllisyyttä vahvistamassa. Ei.

Kaupunki suurena erilaisista yksiköistä koostuvana työnantajana kuitenkin tahtoo yhtenäistää työntekijöiden etuisuuksia koko organisaatiossa. Tässä kohtaa kyse on työnantajan osuuden rajaamisesta pikkujoulujen kustannusten hoitamisessa. Jatkossa työnantaja ei maksa juomia eikä ruokia, mutta voi osallistua kohtuullisiin tila- ja ohjelmakustannuksiin. Ja se motiivi ei ole säästöt, vaan työntekijöiden tasavertaisuus.

Säästöjäkin etuisuuksia säädellessä voi tulla, mutta se olennainen on rakentaa reilua työyhteisöä, jossa eri yksiköissä työskentelevillä ei olisi räikeitä eroja henkilöstöetuuksissa. Valitettavasti siinä voi joissakin tapauksissa käydä niin, että pitkään nautittu etu osalta porukkaa poistuu, kun vaihtoehtona tasapuoliseksi kohteluksi oleva edun laajentaminen koskemaan kaikkia työntekijöitä koituisi aivan liian kalliiksi tai olisi muuten toteuttamiskelvoton ratkaisu. Tähän tapaan toimii valmisteltu henkilöstön pysäköinnin uudistus, joka on monelle arka paikka.

Kaikesta huolimatta kaikille kaupunkikonsernissa työskenteleville rauhaisaa joulun aikaa ja menestyksekästä vuotta 2015!

Ari Heikkinen
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Ei minun vastuullani vai onko sittenkin…

Kunnan, ja sitä myöten meidän jokaisen työntekijän tehtävänä on palvelujen tarjoaminen tai niiden tarjoamisen mahdollistaminen kuntalaisille. Muistammeko tämän ja muistutammeko tästä itseämme riittävän usein?

Kuntatyö on työtä, jolla on merkitys. Osoittaako se tapa, millä työtä teemme tämän todeksi?

”Ei kuulu minulle, vastuu on muualla”. Toimimmeko näin? Uskallammeko tarvittaessa jopa hypätä rajojen yli?

Kysymys on asenteesta. Hyppäänkö reviirini ulkopuolelle ja hoidan asian? Vai olenko työnkuvani vanki. Poiminko roskan vai jätänkö sen siistijälle? Viestitänkö puutteen sille, joka osaa asian hoitaa, silloin kun en itse pysty? Vai annanko asian olla? Huolettomuus ja joustamattomuus ei voi olla toimintatapamme.

Syyskuussa järjestettiin esimiehille Tsemppi-tilaisuus, jossa teemana oli kokeileva kehittäminen. Asiasta kertomassa ja innostamassa oli yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki. Hänen keskeisiä ajatuksiaan ovat: kummastele, uskalla ajatella riittävän isosti ja pienesti.

Kyseenalaista entisiä toimintatapoja, etsi uusia näkökulmia. Kokeile. Kokeilut onnistuvat aina. Joko syntyy se, mitä pitikin tai sitten syntyy ymmärrys, ettei asia ainakaan niin onnistu.

Tee asioita eri tavalla kuin muut. Tee samoja asioita eri tavalla kuin muut.

Tähän ajattelutapaan sisältyvät nopeat ja pienet kokeilut. Ei tarvita isoja kehittämisryhmiä ja pitkiä raportteja. Oikea asenne, rohkea ajattelu ja oikeus myös epäonnistua. Näistä kevyistä kokeiluista voi syntyä suuria innovaatioita.

Paras ymmärrys siitä, mitä kannattaisi ja miten kannattaisi tehdä, on siellä, missä työ tehdään. Viisaus ei välttämättä löydy neuvotteluhuoneista tai kehittämiskabineteista.

Ja aivan konkreettinen esimerkki ja esitys. Tehdään pieniä nopean toiminnan joukkoja, jotka huolehtisivat esim., että kaupunkiviihtyvyyteen liittyvät monesti pienet ja helpot, mutta näkyvät asiat tulisivat saman tien ja joustavasti hoidetuksi? Pitkään vinksallaan ollut valaisinpylväs oikaistaan, kaadettu penkki nostetaan, töhrityt paikat siivotaan. Ei tarvitsisi selvittää kenen reviiriin kuuluu. Siinä toki voisi joutua rikkomaan jopa ns. hallintokuntarajoja, mutta homma tulisi hoidetuksi.

Tämä on vain esimerkki. Monesta muustakin toiminnasta löytyy vastaavaa. Yksinkertaista, helppoa, mutta näkyvää muutosta. Ei muuta kuin toimeksi. Kuka ottaakaan vastuun…

 Unto Lehtonen, henkilöstöjohtaja

Kuuluuko kuntalaisen ääni?

Olen toiminut kohta kolme vuotta Oulussa hyvinvointijohtajana vastuullani sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuluneina vuosina on ollut taloudellisesti tiukkaa ja olemme joutuneet tekemään sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia sopeuttaaksemme menoja valtuuston meille antamaan budjettiraamiin.

Menokehitystä on saatu kuriin, mutta uusia toimenpiteitä tarvitaan edelleen Palvelumalli 2020 linjausten ja talousarviossa vuodelle 2015 esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Olemme uudistamassa sosiaali- ja terveyspalveluja saman katon alle hyvinvointikeskuksiin. Kiimingin hyvinvointikeskus on käynnistynyt tämän vuoden maaliskuussa. Kontinkankaan hyvinvointikeskus avaa ovensa kuntalaisille tammikuussa 2015. Uudistuksen tavoitteena on parempi ja nopeampi asiakaslähtöinen hoito ja palvelu osaavan henkilöstön toimesta.

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Saan kuntalaisilta palautetta meidän palveluista sekä sähköpostitse että puhelimitse. Myös luottamushenkilöiltä ja erilaisissa kuntalaistilaisuuksissa tulee palautetta siitä, mikä meidän palvelujärjestelmässämme toimii ja mikä vaatii kehittämistä. Ihmisiä puhututtaa mm. palveluiden saatavuus, vastaako kukaan järjestelmässämme asiakkaan hoidon kokonaisuudesta ja miten kyseiseen henkilöön saa yhteyden.

Hyvinvointikeskusten – ja pisteiden suunnittelussa meillä on ollut mukana aktiivisia kuntalaisia. Esimerkiksi Kiimingin hyvinvointikeskuksen suunnittelussa viisitoista eri-ikäistä kuntalaista täytti palvelupäiväkirjaa kahden viikon ajan. Palvelupäiväkirjan avulla kartoitettiin kuntalaisten arjen moninaisia palvelutarpeita, jotka eivät liittyneet pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näiden perusteella arvioitiin mm. sitä kuinka suuri tarve henkilöllä on julkisen sektorin tuottamien palveluiden käyttöön tai toisaalta kuinka isoa roolia sosiaalinen verkosto näyttelee henkilön elämässä. Samalla saimme arvokasta tietoa siitä, minkälaisia asiointimalleja toivotaan. Perinteisen paikalla asioinnin lisäksi halutaan myös yhä enemmän sähköisiä palveluja.

Kuntalaiset arvostavat ennen kaikkea palvelujen toimivuutta ja luotettavuutta. He kokevat tärkeiksi kohtaamisen kasvotusten, henkilökohtaisen ja ihmisläheisen palvelun. Toisaalta arvostetaan toimivia sähköisiä palveluja niiden ajallisen ja fyysisen riippumattomuuden vuoksi. Sähköisten palveluiden tulisi olla helppokäyttöisiä ja näppäriä. Harjaantuneet käyttäjät ovat valmiita myös mutkikkaampiin sähköisiin palveluihin.

Keskeinen viesti meille oli, että palveluja ei tule suunnitella pelkästään kuntalaisten iän, sukupuolen tai asuinpaikan suhteen vaan ryhmitellen eri asiakastarpeita. Paljon palveluja tarvitseville on tärkeä, että asiakas saa nimetyn omahoitajan tai asiakasvastaavan, joka sovittaa palvelut yhteen. Vähän palveluja käyttävä ”itsepalvelija” haluaa toimivat ja kattavat sähköiset palvelut.

Toki näinkin suuressa lähes 200 000 asukkaan kaupungissa, on mahdotonta osallistaa kuntalaisia samalla tavalla palveluja uudistettaessa. Onneksi meillä on useita mahdollisuuksia kuulla kuntalaisten ääntä. Kuntalaisten kokemuksiin perustuvaa tietoa on koottu muun muassa otakantaa.fi – sivustolla, alueellisissa yhteistyöryhmissä sekä järjestöjen kanssa käydyssä vuoropuheluissa. Myös sote-uudistuksen valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kuntalaisten osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Palveluja tulisi suunnitella ja kehittää yhdessä niiden käyttäjien kanssa. Oulussa on siitä jo hyviä kokemuksia!

Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvointijohtaja

Pyörällä pääsee –vai pääseekö?

Viime viikolla ympäristötalolla pidettiin työpaja, jossa pohdittiin Oulun keskusta-alueen pyöräily- ja kävelyolosuhteiden kehittämistä. Työpaja liittyi parhaillaan laadittavaan Oulun keskustan kevyenliikenteen olosuhteiden kehittämiseen tähtäävään kokonaissuunnitelmaan, jonka pitäisi valmistua ensi kesään mennessä. Oulussa pyöräillään paljon ja Oulun pyöräilyolosuhteet ovat monella tavalla hyvät, mutta keskustan pyöräilyolosuhteet ovat monin paikoin ongelmalliset ja kehitystä ei ole viime aikoina hirveästi tapahtunut.

Työpaja oli todella antoisa ja tarpeellinen. Keskustan kevyenliikenteen ja erityisesti pyöräilyn olosuhteet kaipaavat parantamista ja kokonaisvaltaista suunnittelua. Suurimpana ongelmana keskusta-alueen pyöräilyssä nousi esiin keskustan etelä-pohjois- ja itä-länsisuuntaisten sujuvien ja selkeiden pyöräreittien puute. Muina ongelmina esiin nousi mm. pyöräreittien yleinen epäjatkuvuus, erillisten pyöräkaistojen puute, reittien puutteelliset merkinnät, suojateiden liian korkeat reunakiveykset ja liian vähäiset pyöräpysäkit keskustassa ja aseman seudulla.

Samantyyppisiä ongelmia on noussut esiin myös ohjelmatyön pohjaksi tehdystä avoimesta nettikyselystä. Kyselyssä nousi myös esiin kevyenliikenteen kannalta ongelmallisia paikkoja keskustassa, joista mainittakoon esimerkiksi Saaristonkatu. Samoja ongelmia nostivat ihmiset esiin myös facebook-keskusteluissa.

Odotan tulevalta kehittämissuunnitelmalta paljon. Toivon sen tuovan konkreettisia ehdotuksia kevyenliikenteen ja erityisesti pyöräilyn olosuhteiden nopeaksikin parantamiseksi. Pyöräilyolosuhteiden parantaminen ja selkeyttäminen palvelisi myös kävelyolosuhteita, sillä nyt ongelmana ovat usein kävelyreiteillä villisti suihkivat pyöräilijät.

Aina muutosten ei tarvitse olla edes isoja, mutta niillä voi olla iso vaikutus liikkumisen sujuvuuteen. Toisaalta odotan suunnitelmalta myös laajempaa ja strategisempaa näkemystä keskustan liikenteen pitkän aikavälin kehityssuunnasta. Oulun kaupungin tavoitteena on lisätä kevyenliikenteen osuutta ja vähentää yksityisautoilua. Miten tätä tavoitetta tuetaan keskustan liikennejärjestelyjen isolla kuvalla? Voidaanko esimerkiksi kävelykatualuetta laajentaa? Voidaanko joitain katuja rauhoittaa autoliikenteeltä kevyelle liikenteelle? Mihin rakennettaisiin keskustan läpikulkeva pyörien ”highway”? Voitaisiinko Ouluun rakentaa Hollannista tuttuja pyöräkatuja ja voisiko kevyttä liikennettä priorisoida joillain kaduilla autoliikenteen yläpuolelle? Tarvitaanko kaupunkiin pyörien kallioparkki, eli keskitetty keskustan pyöräpysäköintialue?

Kaikkea ei ratkaista kuitenkaan työn alla olevalla suunnitelmalla. Työpajasta lähti myös selkeä viesti lainsäätäjille siitä, että yksisuuntaisilla kaduilla pitää voida mahdollistaa kahdensuuntainen polkupyöräily lain sitä estämättä. Myös parhaillaan työn alla olevaan kaupungin rakennusjärjestykseen toivottiin riittävän sitovia ja laajoja pyöräpysäköintinormeja erityisesti keskustakortteleille. Ohjelmat, lait ja normit eivät sinällään kuitenkaan vielä paranna keskustan pyöräilyolosuhteita, vaan tarvitaan resursseja ja toimenpiteitä suunnitelmien toteensaattamiseksi. Oulu on pyöräilykaupunki, mutta pyöräilyn tukemiseksi tarvitaan puheiden lisäksi myös tekoja.

Hanna SarkkinenResurssien ja tekojen lisäksi tarvitaan myös asennemuutoksia, tarvitaan asennetta jotta aamulla
lähdetään liikkeelle auton sijaan pottumoottorin voimalla ja asennetta, että liikenteessä noudatetaan yhteisiä sääntöjä ja liikutaan muita kulkijoita kunnioittaen. Asennetasolla meillä lähes kaikilla on peiliin katsomisen paikka ja muutokset voi aloittaa heti.

P.S. Niin ikään viime viikolla pidetyssä nuorten vaikuttajapäivässä keskusteltiin mm. kevyenliikenteenväylien kunnossapidosta. Nuoret olivat erityisen huolissaan kevyenliikenteen väylien talvikunnossapidosta ja talvipyöräilyn olosuhteista. Nuorten viesti päättäjille ja virkamiehille oli se, että koska pyöräily on ympäristöystävällistä ja terveellistä ja kaikki eivät voi edes ajaa autoilla, niin pyöräilyolosuhteista täytyy pitää huolta. Fiksuja nuoria, heitä meidän kannattaa kuunnella.

Hanna Sarkkinen
Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu

Hallinnon monitilatoimistoprojekti etenee – johdon pilotti alkaa tammikuussa

Oulun kaupungin johtoryhmä näytti maanantaina vihreää valoa Kaupungintalolla aloitettavalle monitilatoimistopilotille. Joulukuun puolivälin ja tammikuun alkupuolen välillä toteutettavat tilojen ja kalustuksen muutokset mahdollistavat kaupungin johdon siirtymisen uudenlaiseen toimintatapaan, jossa luovutaan omista työhuoneista ja tehostetaan tilojen käyttöä.

– On hienoa, että muutos hallinnon toimintatavoissa ja tilankäytössä voidaan aloittaa kaupunginjohdosta, sillä juuri johtajien työhuoneet ovat olleet kaikkein vähimmällä käytöllä. Oma arvioni on, että olen kokouksissa ja palavereissa muissa tiloissa kaupungintalolla tai aivan muualla yli 90 % työajastani. Aivan samoin kuin minullakin, yleisesti kaupunginjohtajistolla tuntuu olevan eniten aikaa istua oman työpöytänsä ääressä normaalin virka-ajan ulkopuolella – silloin eivät sihteerimme ole paikalla. Niinpä on perusteltua testata, miten työhuoneiden jakaminen sujuu niin kollegoiden kuin sihteerienkin kanssa.

Pilotin ei ole tarkoitus olla pitkä, vaan jo helmikuun jälkeen tehdään arviointia siitä, miten homma on toiminut. Tarkoitus on, että jokainen pilottiin osallistuva saa halutessaan vaikka päivittäin merkitä muistiin kokemuksensa ja ajatuksensa – ja kaikki palaute käydään huolella läpi! Vasta pilotin arvioinnin jälkeen maaliskuussa tehdään pidemmälle meneviä ratkaisuja siitä, missä muodossa monitilaprojektia toteutetaan eteenpäin.

Tavoitteet monitilaprojektille ovat sinänsä ennallaan, ja niin Kaupungintalolla, Oulu10ssä kuin Ympäristötalossakin toimivat projektiryhmät saavat jatkaa työtään. On hyvä pitää mielessä, että projektin ainoana tavoitteena ei ole suinkaan kustannussäästöt, vaikka niilläkin on toki merkitys. Aivan olennainen asia on hallinnon työskentelytapojen muuttaminen. Johtavissa ja asiantuntijatehtävissä toimivien työskentely on jo pitkään ollut liikkuvaa, ajasta ja paikasta riippumatonta. Työ kulkee mukana mobiilien työvälineiden myötä. Työtilojen ja muiden työhön liittyvien järjestelyjen, kuten esim. langattomien verkkojen ja mobiililaitteissa toimivien sovellusten pitää tukea yhteisöllistä ja liikkuvaa työtapaa.

Yhteisöllinen tilojenkäyttö puolestaan vaatii meiltä kaikilta opettelua ja ennakkoluulotonta asennetta – jossakin määrin yksityisyydestä joudutaan tinkimään, mutta tilalle saadaan työtovereiden seuraa ja luontevia kohtaamisia pitkin työpäivää!

Projektin keskeinen tavoite talouden näkökulmasta on kaupungin palvelualojen ja liikelaitosten hallinnon tilankäytön tehostamisella saavutettavat merkittävät tilakustannussäästöt. Ulkoisissa vuokratiloissa on tällä hetkellä hyvinvointipalvelujen, sivistys- ja kulttuuripalvelujen, Oulun Serviisin, Oulun Tilakeskuksen ja BusinessOulun hallintotiloja. Kaikkine kuluineen näistä tiloista maksetaan pari miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan meillä on omia tiloja tyhjilläänkin. Silti ensisijainen tavoite on saada hallintojen toiminnot mahtumaan Kaupungintalolle, Oulu10:in ja Ympäristötalolle, joissa tarvitaan toimintatapojen muutosta, jotta kaikki niihin mahtuisimme – meidän on esim. kyseenalaistettava yhden hengen työhuoneet ylipäätään, vaikka tiukasta linjasta sitten joutuisimmekin esim. tuon pilotin arvioinnin myötä hiukan tinkimään!

Tässä lyhyesti hallintotilojen suunnitelmien tilanne nyt:

  • viestintä sekä konsernipalvelujen kehittämisen palvelualueen toiminnot siirtyvät Oulu10:stä syksyllä 2015 Kaupungintalolle
  • hyvinvointipalvelujen hallinto siirtyy Oulu10:iin ja sen ulkoisista vuokratiloista luovutaan vuoden 2015 loppuun mennessä
  • Serviisin toiminnot siirtyvät Ympäristötaloon vuoden 2016 syksyyn mennessä. Tilakeskuksen osalta asia selviää kevään 2015 aikana
  • sivistys- ja kulttuuripalvelujen hallinnon ja BusinessOulun osalta tarkemmat päätökset ratkaisuista tehdään kevään 2015 kuluessa, mutta kaupungin omiin tiloihin siirrytään joka tapauksessa vuoden 2017 aikana

Vetäytymistila-, puhelinkoppi-, kalusto- ja sermiratkaisuilla pyritään varmistamaan työhyvinvointi ja työrauha kaikille. Yhtään seinää ei pilotissa siirretä tai puhkaista. Pilotin kustannusarvio on suuruusluokkaa 55 000 €, koostuen lähinnä sähkö- ja ilmanvaihtoteknisistä töistä ja pienistä rakennusteknisistä muutoksista.

Aineistojen säilytys, vaatekaapit yms. -käytännön kysymyksiä ratkotaan pilottiin valmistauduttaessa erikseen. Myös melua, kopinaa jne. häiriötekijöitä vähentäviä akustisia ratkaisuja pohditaan. Ja koko käytävän yhteiset pelisäännöt tarvitaan – kussakin huoneessa niitä voidaan soveltaa eri tavoin.

Blogikirjoituksen julkaisun jälkeen hallintotilaprojektin toteutus on muuttunut siten, että pilotti toteutetaan kaupungintalolla eri alueella ja noin kaksi kuukautta suunniteltua myöhemmin.

 Ari Heikkinen
Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Jottain tolokkua torppaamiseen

Remonttiryhmä pohti lukuisia esityksiä koskien ensi vuoden talousarvioesityksiä.

Hyvinvointipalvelujen osalta esitys pitää sisällään terveysasemien toiminnan muutoksia kohti matalamman kynnyksen palveluja. Osa terveysasemista toimii jatkossa hyvinvointikeskuksina. Oulu on jaettu maantieteellisesti neljään alueeseen, pohjoinen, eteläinen, itäinen ja läntinen.

Kun uutinen palveluverkon tiivistämisestä levisi, ihmisille eri alueella tuli paniikki. Itselleni on tullut mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Nytkö se meidän alueen terveysasema lähtee? Miksi lakkautetaan terveysasema juuri meidän alueelta? Jäämmekö nyt heitteille? Kuka meitä hoitaa? Mistä saamme palvelut jatkossa? Jopa sellaista on ilmassa, että asukasyhdistykset keräävät nimiä adressiin palvelujen säilyttämiseksi. Kukapa ei nimeänsä panisi!

Lienee kuitenkin tarpeen esittää tässä muutama ajatus, joka toivon mukaan hieman rauhoittaa kuntalaisia.

Kysykääpä itseltänne seuraavat kysymykset: kuinka monesti vuoden aikana olen käynyt terveysasemalla ja millainen mielikuva minulla itselläni on niiden toiminnasta? Saako omalle terveysasemalla kohtuullisessa ajassa aikoja sairaanhoitajalle tai lääkärille? Vai onko käynyt niin, että arvauskeskuksen maine on ajanut teidätkin hakemaan palveluja yksityiseltä tuottajalta?

Oulun taloustilanne ei kaipaa enää lisäselityksiä – voi vain todeta, että se on todella huono! Jos kotitaloudessa tulee tilanne, että rahat loppuvat, mitä silloin tehdään? Pysähdytään tietenkin miettimään, mitkä laskut pitää ehdottomasti hoitaa, mistä perheen arkitoiminnoista pitää ehdottomasti pitää kiinni ja mistä voidaan luopua kokonaan.

Tätä samaa ajattelua remonttiryhmä harrasti. Kuntalaisten palvelut pitää ehdottomasti hoitaa, mutta ne voidaan toteuttaa tuottamalla palveluja toisella tavalla. Ja napata euroja toimintaan niistä seinistä!

Terveysasemien vastaanottoaikojen saaminen ei ole todellakaan ollut kohdallaan. Kiireettömään vastaanottoon jono on minimissään kuukauden. Vika ei ole lääkäreissä eikä hoitohenkilökunnassa vaan systeemissä. Uskon vahvasti, että vahvistamalla nyt esitettyä kuutta hyvinvointikeskusta, saamme toimivammat yksiköt vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin.

Henkilökunta voi keskittyä jopa toiminnan kehittämiseen, sen sijaan, että jatkuvasti joutuu torppaamaan tulijoita, kun ei vastaanottoaikoja ole!

Uusille hyvinvointikeskuksille ollaan rakentamassa ajanvarauksetonta vastaanottoa. Kiimingin hyvinvointikeskuksessa tätä on pilotoitu jo jonkin aikaa ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Nyt samaa toimintamallia ollaan viemässä myös muihin hyvinvointikeskuksiin: Myllyojalle, Haukiputaalle, Tuiraan, Kaakkuriin, Kontinkankaalle. Parempaa vai mitä? Ennen roikut puhelimessa ja yritit saada puhelimessa apua ja aikoja, onnistumatta kuitenkaan.
Pirjo SirviöRajakylään, Kaijonharjuun, Höyhtyälle, Ylikiiminkiin, Yli-Iihin ja Oulunsaloon suunnitellaan hyvinvointipisteet. Sehän ei tietenkään tarkoita samassa laajuudessa annettavia palveluja kuin nykyisillä terveysasemilla. Mutta se tarkoittaa sitä, ettei alueen asukkaita jätetä pulaan, vaikka kulmakuntapoliitikot mitä muuta väittäisivät!

Remonttiryhmä linjasi jämäkästi, että ennen kuin yhtään aiottua suunnitelmaa eri aluiella toteutetaan, pitää olla suunnitelma siitä, mitä palveluja alueen hyvinvointipisteisiin jää. Tämä työ on käynnistynyt.

Joten nyt toivon malttia matkaan ja kuntalaisilta luottamusta siihen, että remonttiryhmä on esittämässä näitä toimenpiteitä vastuullisena ja tietoisena siitä, että kehittäminen pitää lähteä kuntalaisten palveluista – ei siitä, että seinät säilyvät tai entinen meno jatkuu eikä aikoja saada ja julkisen terveydenhuollon maine entisestään vaan huononee!

Marisemalla ja vanhasta kiinni pitämisellä ei tätä Oulua saada millään nousemaan.

Ottakaamme kehittämishaaste yhdessä vastaan. Laitetaan yhdessä meidän julkiset terveyspalvelut sellaiseen kuntoon, että kun koko valtakuntaa koskeva sote-uudistus vihdoin meidät tavoittaa, meitä suorastaan vingutaan tuotantokumppaneiksi muiden kuntien taholta!

Pirjo Sirviö,
SDP, Kaupunginvaltuutettu,
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja