Avainsana-arkisto: Digitalisaatio

Kaupunki innovaatioalustana – mistä on kysymys?

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala Kaikkialla vaikuttava digitalisaatio on megatrendi, jota emme voi ohittaa. Se muuttaa merkittävästi myös kaupunkien toimintaympäristöä, jossa verkostomaisella toiminnalla ja alustataloudella on yhä suurempi rooli.

Suurin osa tulevaisuuden alustoista, datalähteistä ja sensoreista keskittyy kaupunkeihin, joten kaupungit muuttuvat eturintamassa digitaalisiksi ympäristöiksi. Tulevaisuuden suomalaiset digitaaliset älykaupungit luovat meille alustan, jonka avulla voimme jalostaa ja hyödyntää kaupungissa syntyvää dataa vaikkapa tekoälyä hyödyntäen.

Yhteisellä kehitystyöllä eteenpäin

Suomen kuudella suurimmalla kaupungilla on ollut vuodesta 2014 alkaen yhteinen kaupunkikehittämisen strategia, 6Aika. Strategian tavoitteena on kehittää Suomeen entistä avoimempia ja älykkäämpiä palveluja ja luoda mahdollisuuksia liiketoimintaan ja sen myötä työllistymiseen.

6Aika –strategian toteuttamisessa jaetaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia ja luodaan ja edistetään avoimia toimintamalleja, jotka ovat kenen tahansa käytettävissä ja hyödynnettävissä. Välineinä ovat olleet muun muassa avoimet innovaatioalustat ja avoimen datan jakaminen.

Esimerkiksi Oulussa on 3D-kaupunkimallialusta, joka perustuu kaupungin paikkatietojärjestelmän tietoihin. Yhdistelemällä paikkatietodataa erilaisiin kuvantamismenetelmiin pystytään luomaan luotettava ja todentuntuinen 3D-kaupunkimalli, jota voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Mallin avulla voidaan esimerkiksi mahdollistaa kaupunkilaisten uudenlainen osallistuminen kaavoittamiseen tai sijoittaa suunnitteluvaiheessa oleva talo tontilleen tarkastelua varten. Oulun 3D-kaupunkimalli on saatavana avoimena datana, joten kuka tahansa voi päästä sen avulla tutustumaan kaupunkiin aivan uudella tavalla.

Helsingissä vastaavantyyppistä innovaatioalustojen hyödyntämistä tehdään Kalasataman nopeiden kokeilujen toimintamallin kautta. Espoossa on KYKY-tori, joka toimii oppimisympäristöjen kehitysalustana sekä koulujen ja yritysten kohtaamispaikkana. Turussa vierailukeskus Joki toimii innovaatio-osaamisen promootioalustana ja Tampereella Koklaamo arjen kaupunkiympäristön kehitysalustana. Vantaalla Ratkaisutehdas-toimintamalli hakee vastauksia kaupungin haasteisiin yhteistyössä yritysten kanssa.

Yhteistä näille kaikille on tavoite parantaa palveluja, kehittää liiketoimintaa ja edistää parhaiden käytäntöjen siirtymistä kaupungista toiseen. Kaupungit ja yritykset ovat tehneet yhdessä avoimia innovaatioalustoja, joiden avulla on saatu aikaan asiakas- ja asukaslähtöisiä palveluja.

Oulussa pidettiin kesäkuussa Kaupunki innovaatioalustana –tapahtuma osana 6Aika-strategiaa. Tapahtumassa käytiin läpi alustoja, toimintamalleja, työkaluja ja menetelmiä, joita on syntynyt niin Suomessa kuin maailmalla ja jotka ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Tapahtumassa esiteltiin muun muassa yrityksille suunnattu avoin innovaatioalusta, Citybusiness.fi –sivusto, joka kokoaa suurten kaupunkien kehitysympäristöt ja ekosysteemit samaan paikkaan asukkaiden, yritysten ja eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Samalta sivustolta löytyy myös innovaatioalustan toimijoiden käsikirja. Jaetuista toimintamalleista näkyvimmäksi on noussut Nopeat Kokeilut -toimintamalli, jonka sovelluksilla on eri kaupungeissa tehty yritysten kanssa kymmeniä yhteisiä kokeiluja.

Suomesta alustatalouden veturi

Yleensä alustoiksi mielletään globaalit jätit kuten Google, Amazon tai Facebook. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset nousta alustatalouden veturiksi. Meillä on erinomaista esineiden internet –osaamista ja olemme 5G- ja Oulussa jo 6G-teknologiassa edelläkävijöitä. Suomessa on myös korkeasti koulutettu ja hieman teknologiaan kallellaan oleva kansa.

Alustatalous ja tekoäly ovat hallituksen kärkihankkeita. Hallitus on asettanut tavoitteen, että Suomi luo globaalia alustataloutta. Ennuste on, että vuonna 2030 Suomen kansantaloudesta jo 30 prosenttia tulee alustataloudesta. Tavoite ja ennuste velvoittavat kuntia ryhtymään alustatalouden osaajiksi ja käyttäjiksi.

6Aika-strategian avulla kaupungit pyrkivät vastaamaan näihin haasteisiin. Kaupungin rooli muuttuu palvelun järjestäjästä ja tuottajasta yhä enemmän uusien palvelujen mahdollistajaksi. Suomen kuntien ja tulevien maakuntien tulisikin luoda kehittäjäverkosto, joka jakaa innovaatioita ja kannustaa toisilta oppimiseen ja kokemusten jakamiseen. Kysymys ei ole vain kuuden suurimman kaupungin sisäisestä toimintakulttuurista vaan koko maata koskevasta muutoksesta.

Alustatalous, jonka ilmentymiä kaupunkien innovaatioalustat ovat, on yhteiskunnallisesta muutoksesta nouseva toimintatapa. Varmaa on, että alustamaiset toimintamallit yleistyvät merkittävästi tulevaisuudessa, ja sen myötä syntyy uudenlaisia palveluja sekä uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä.

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja

Teksti on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 17.6.2018. Maanantaina 18.6. 6Aika-strategia palkittiin Brysselissä älykaupunkikehityksen eteen tehdystä esimerkillisestä työstä. Palkinnon myönsi ENTREPS eli The International Board of Entrepreneurs & Business People.

 ENTREPS palkitsee vuosittain parhaita käytäntöjä, aloitteita, henkilöitä ja saavutuksia sekä innovatiivisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ansaitsevat globaalia tunnustusta toiminnassaan. Aiemmin palkinnon ovat saaneet mm. Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton, Meksikon entinen presidentti Vicente Fox, yrittäjä Madi Sharma ja Harvard Business School.

 Lisäksi EU valitsi helmikuussa 6Aika-strategian koheesiopolitiikan 30. juhlavuoden esimerkkihankkeeksi Suomessa.

 

Perusopetuksen digitalisuuden nykytilan selvitysraportti on julkaistu

Perusopetuksen digitalisuuden nykytilan selvitysraportti julkaistiin helmikuun lopussa. Kyseinen selvitys toimii pohjana perusopetuksen digitaalisuuden kehittämissuunnitelmalle ja digistrategialle, jotka valmistuvat tämän kevään aikana.

Projektin selvitystyön aikana huomattiin, että perusopetuksen digitaalisuutta on kehitetty Oulussa hyvin. Tämän lisäksi on asioita, joiden edistämiseen on tärkeää keskittyä myös tulevaisuudessa. Verkkoyhteyksien toimivuudessa ja muun muassa päätelaitteiden määrissä on suurta hajontaa eri kouluyksiköiden välillä. Lisäksi huomattavalla osalla opettajista on haasteita opettaa niitä digitaalisia taitoja oppilailleen, jotka ovat merkittyinä kullekin vuosiluokkatasolle oppilaiden osaamistavoitteiksi. Kaupungin sisällä digitaalisuuteen liittyvää johtamista tulee selkeyttää niin koko sivistys- ja kulttuuripalveluiden kuin koulujen tasolla.

Koko raportti on luettavissa Oulun kaupungin sivuilla: https://www.ouka.fi/documents/64277/104162/Digiloikka2020_selvitysraporttii.pdf/c5b87f1a-e5b7-4f4e-ad7d-f8c5955298db

Terveisin,

Digiloikka-tiimi

Digiloikka 2020 -projekti kouluvierailuiden jälkeen

Viimeinen kouluvierailu pidettiin 13.10. Madetojan lukiossa ja Pohjankartanon koululla. Kokonaisuudessaan saimme etuoikeuden vierailla kouluvierailuiden aikana yhteensä 67 peruskouluyksikössä ja 11 lukiossa.

Projektin seuraavassa vaiheessa teemme projektitiiminä osittain päällekkäin kolmea eri tehtävää:

  • Raportoimme kirjallisesti nykytilan selvitystä peruskoulujen ja lukioiden digitaalisuudesta
  • Järjestämme osallistavia työpajoja, joissa kehitämme aineiston pohjalta perusopetuksen nykyistä tilannetta
  • Kirjoitamme kirjallista toimintaohjeistusta seuraaville askeleille, joiden kautta kaupungin digitaalisuutta voitaisiin lähteä perusopetuksessa kehittämään eteenpäin

Olemme saaneet perusopetuksen ja lukioiden kouluvierailuilta yli 120 nauhoitettua haastattelua (sekä rehtorit ja TVT-vastuuopettajat) ja 727 Walk in -työpajojen vastauslomaketta opettajilta. Odotamme vielä marraskuun viimeisenä päivänä valmistuvaa Opeka-kyselyn aineistoa, josta saamme luettavaksi ja analysoitavaksi arvioilta noin 700 peruskoulun opettajan vastaukset.

Kiitos jokaiselle koululle, jossa saimme vierailla ja kiitos jokaiselle rehtorille ja TVT-vastuuopettajalle, joka varasi aikaa haastatteluille. Seuraavaksi lähdemme viemään aineiston antia eteenpäin eri sidosryhmille kaupungin sisällä.

Projektissamme keväästä saakka mukana ollut Anne Koskela (kuvassa toinen oikealta) siirtyi sivistys- ja kulttuuripalveluiden sisällä uuteen projektiin lokakuun alusta. Projekti kantaa nimeä Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ja on osana laajempaa 6Aika-hanketta.

Annen projektin päätavoitteena on edistää käyttäjälähtöisten oppimisympäristöjen kehittymistä kuutoskaupungeissa. Hankkeessa rakennetaan hankepartnereille yhteinen viitekehys koskien yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, kaupunkien ja käyttäjien yhteiskehittämistä luomalla yhteiskehittämiselle toimivat ja selkeät toimintamallit. Tuloksena tavoitellaan myös uusia tai kehitettyjä fyysisiin tai virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja, tuotteita tai teknologioita. Näin yhteiskehittämisestä hyötyvät niin oppimisympäristöjen käyttäjät kuin ratkaisuja tuottavat yritykset.

Digiloikka 2020 ja Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ovat jo tehneet ja tulevat tekemään yhdessä asioita tulevien kuukausien aikana Oulun kaupungin koulujen digitaalisuuteen ja toimintakulttuuriin liittyen.

Tsemppiä ja menestystä Annelle uuteen projektiin!

Digiloikka 2020 -projektiimi
Anssi, Sara ja Ville

Rehtorihaastattelut osana kouluvierailuja

Kouluissa käydessämme haastattelemme aina TVT-vastuuopettajien lisäksi rehtorit. Osassa haastatteluissa on ollut mukana myös koulujen varajohtaja. Haastattelut aina nauhoitetaan, litteroidaan ja analysoidaan jokainen.

Tähän mennessä olemme pitäneet reilut 40 rehtorihaastattelua, ja kokonaisuudessaan vuoden aikana tulemme pitämään yhteensä noin 60 haastattelua koulujen johtajille.

Rehtoreita haastatellessamme olemme käyttäneet seuraavia kysymyskategorioita:

  • Johtaminen ja strategia
  • Resurssit
  • Opettajien työ
  • Käytännöt, normit, linjaukset
  • Yhteistyö ja tulevaisuuden tila

Haastattelut ovat kestäneet keskimäärin 32 minuuttia.

Rehtoreilla on ollut painavaa kerrottavaa koulujen digitaalisuuteen liittyen, ja esimerkiksi lukioiden osalta erityisesti sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistautuminen ovat vaikuttaneet merkittävästi koulujen työskentelyyn.

Kirjoitamme kaikkien vierailujen jälkeen lisää konkreettisista havainnoista, joita kouluilta on löydetty.

–Digiloikka 2020 -projektiimi
Anne, Anssi, Sara ja Ville

 

TVT-vastuuopettajat Digiloikka-projektin tietolähteenä

Digiloikka-tiimimme on vieraillut tänä syksynä jo 20:ssa kouluyksikössä. Kevään vierailut mukaan lukien Walk In -kyselyyn on osallistunut yhteensä 43 yksikköä.

Yhtenä tärkeänä osana kouluvierailuja on TVT-vastuuopettajien haastattelut. Projektin puitteissa haastatellaan jokaisesta Oulun koulusta yksi tai useampi TVT-vastuuopettaja. Haastattelussa käsitellään muun muassa opettajien digivalmiuksia ja osaamisen kehittämistä, TVT-vastuuopettajan toimenkuvaa, koulun laitekantaa, sekä tukipalveluiden toimivuutta.

Haastatteluiden avulla saadaan erittäin arvokasta tietoa koulun arjesta, tarpeista ja toimivista ratkaisuista digitalisuuden hyödyntämiseen liittyen. Haastatteluaineisto tulee olemaan olennainen osa selvitystyön raporttia. Olemme kiitollisia kaikille haastatteluihin osallistuneille!

Digiloikka 2020 -projektin eteneminen kesäkuukausina

Juhannus on takana, kouluissa syksyn suunnittelu pitkällä ja pian loppukin kouluhenkilökunta pääsee viettämään ansaittua kesälomaansa. Digiloikka 2020 -projektitiimi sijoittautuu porrastaen Oulu10:iin ja kesälaitumille.

Tavoitteemme kesälle on analysoida kaikki aineisto, jota olemme keränneet kevään aikana ja benchmarkata Suomen muiden kuntien parhaimpia käytänteitä digiloikan alueella. Keväällä pidimme yhteensä 44 haastattelua, joissa omissa haastatteluissaan rehtorit ja TVT-vastuuopettajat vastasivat koulujen arkeen liittyviin kysymyksiin, minkä lisäksi saimme Walk in -työpajoissa vastauksia yhteensä sadoilta eri opettajilta ja muilta kouluissa työskenteleviltä. Kaikki haastattelut ja Walk in -työpajojen vastaukset on litteroitu, ja kuten aiemmassa blogipostauksessamme viittasimme, tiettyjä teemoja alkaa jo selkeästi nousemaan esille. Niistä lisää syksyllä.

Projektitiimme on porrastaen lomalla kesän aikana, ja palaamme loputkin töihin elokuun alussa. Kouluvierailut starttaavat tiistaina 22.8. ja siitä lähtien meillä onkin syksylle sovittuna vierailut yhteensä yli 50 kouluyksikössä!

Kiitos kaikille yhteistyöstä, avoimuudesta ja laadukkaista sisällöistä kevään aikana.

Jatketaan syksyllä tästä mihin jäätiin.

Hyvää kesänaikaa kaikille!

–Digiloikka 2020 -projektitiimi
Anne, Anssi, Sara ja Ville