Avainsana-arkisto: hyvinvointi

Jottain tolokkua torppaamiseen

Remonttiryhmä pohti lukuisia esityksiä koskien ensi vuoden talousarvioesityksiä.

Hyvinvointipalvelujen osalta esitys pitää sisällään terveysasemien toiminnan muutoksia kohti matalamman kynnyksen palveluja. Osa terveysasemista toimii jatkossa hyvinvointikeskuksina. Oulu on jaettu maantieteellisesti neljään alueeseen, pohjoinen, eteläinen, itäinen ja läntinen.

Kun uutinen palveluverkon tiivistämisestä levisi, ihmisille eri alueella tuli paniikki. Itselleni on tullut mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Nytkö se meidän alueen terveysasema lähtee? Miksi lakkautetaan terveysasema juuri meidän alueelta? Jäämmekö nyt heitteille? Kuka meitä hoitaa? Mistä saamme palvelut jatkossa? Jopa sellaista on ilmassa, että asukasyhdistykset keräävät nimiä adressiin palvelujen säilyttämiseksi. Kukapa ei nimeänsä panisi!

Lienee kuitenkin tarpeen esittää tässä muutama ajatus, joka toivon mukaan hieman rauhoittaa kuntalaisia.

Kysykääpä itseltänne seuraavat kysymykset: kuinka monesti vuoden aikana olen käynyt terveysasemalla ja millainen mielikuva minulla itselläni on niiden toiminnasta? Saako omalle terveysasemalla kohtuullisessa ajassa aikoja sairaanhoitajalle tai lääkärille? Vai onko käynyt niin, että arvauskeskuksen maine on ajanut teidätkin hakemaan palveluja yksityiseltä tuottajalta?

Oulun taloustilanne ei kaipaa enää lisäselityksiä – voi vain todeta, että se on todella huono! Jos kotitaloudessa tulee tilanne, että rahat loppuvat, mitä silloin tehdään? Pysähdytään tietenkin miettimään, mitkä laskut pitää ehdottomasti hoitaa, mistä perheen arkitoiminnoista pitää ehdottomasti pitää kiinni ja mistä voidaan luopua kokonaan.

Tätä samaa ajattelua remonttiryhmä harrasti. Kuntalaisten palvelut pitää ehdottomasti hoitaa, mutta ne voidaan toteuttaa tuottamalla palveluja toisella tavalla. Ja napata euroja toimintaan niistä seinistä!

Terveysasemien vastaanottoaikojen saaminen ei ole todellakaan ollut kohdallaan. Kiireettömään vastaanottoon jono on minimissään kuukauden. Vika ei ole lääkäreissä eikä hoitohenkilökunnassa vaan systeemissä. Uskon vahvasti, että vahvistamalla nyt esitettyä kuutta hyvinvointikeskusta, saamme toimivammat yksiköt vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin.

Henkilökunta voi keskittyä jopa toiminnan kehittämiseen, sen sijaan, että jatkuvasti joutuu torppaamaan tulijoita, kun ei vastaanottoaikoja ole!

Uusille hyvinvointikeskuksille ollaan rakentamassa ajanvarauksetonta vastaanottoa. Kiimingin hyvinvointikeskuksessa tätä on pilotoitu jo jonkin aikaa ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Nyt samaa toimintamallia ollaan viemässä myös muihin hyvinvointikeskuksiin: Myllyojalle, Haukiputaalle, Tuiraan, Kaakkuriin, Kontinkankaalle. Parempaa vai mitä? Ennen roikut puhelimessa ja yritit saada puhelimessa apua ja aikoja, onnistumatta kuitenkaan.
Pirjo SirviöRajakylään, Kaijonharjuun, Höyhtyälle, Ylikiiminkiin, Yli-Iihin ja Oulunsaloon suunnitellaan hyvinvointipisteet. Sehän ei tietenkään tarkoita samassa laajuudessa annettavia palveluja kuin nykyisillä terveysasemilla. Mutta se tarkoittaa sitä, ettei alueen asukkaita jätetä pulaan, vaikka kulmakuntapoliitikot mitä muuta väittäisivät!

Remonttiryhmä linjasi jämäkästi, että ennen kuin yhtään aiottua suunnitelmaa eri aluiella toteutetaan, pitää olla suunnitelma siitä, mitä palveluja alueen hyvinvointipisteisiin jää. Tämä työ on käynnistynyt.

Joten nyt toivon malttia matkaan ja kuntalaisilta luottamusta siihen, että remonttiryhmä on esittämässä näitä toimenpiteitä vastuullisena ja tietoisena siitä, että kehittäminen pitää lähteä kuntalaisten palveluista – ei siitä, että seinät säilyvät tai entinen meno jatkuu eikä aikoja saada ja julkisen terveydenhuollon maine entisestään vaan huononee!

Marisemalla ja vanhasta kiinni pitämisellä ei tätä Oulua saada millään nousemaan.

Ottakaamme kehittämishaaste yhdessä vastaan. Laitetaan yhdessä meidän julkiset terveyspalvelut sellaiseen kuntoon, että kun koko valtakuntaa koskeva sote-uudistus vihdoin meidät tavoittaa, meitä suorastaan vingutaan tuotantokumppaneiksi muiden kuntien taholta!

Pirjo Sirviö,
SDP, Kaupunginvaltuutettu,
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo: AVAUS – Hyvinvoinnin kansalaislähtöinen palvelumalli

Hyvinvoinnin avaimet ovat kansalaisen hallussa. Uudistuvan palvelumallin keskeisiä lähtökohtia ovat asiakas- ja tarvelähtöisyys, kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen sekä valinnanvapaus. Tulevaisuuden palveluissa painottuu yhä enemmän sähköiset vaihtoehdot perinteisen kasvokkain ja puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi.

Uuden sukupolven sosiaali-, terveys- ja hyvinvointijärjestelmä edistää painopisteen siirtymistä ennaltaehkäisevään toimintaan. Yksilön hyvinvoinnin parantumisen lisäksi yhteiskunnan kustannukset alenevat. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansalaisilta nykyistä aktiivisempaa roolia.   

Ammattilaisten arjen työkalut on uudistettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiltä edellytetään monipuolista tietojen hyödyntämistä. Kansalaisen oikeus käyttää omia tietojaan itse tai yhdessä ammattilaisten kanssa on tehtävä helpoksi ja sujuvaksi. Joustavan ja tehokkaan toiminnan kehittämisen edellytyksenä on myös lainsäädännöllisten esteiden tunnistaminen ja korjaaminen.

Kehittämistyön keskeiset lähtökohdat
Palvelun laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta haetaan yhdistämällä julkiset ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palvelut toimiviksi palvelukokonaisuuksiksi.
Kansalaislähtöisen palvelun edellytyksenä on tietojen liikkuvuus. Se takaa potilas- ja asiakastietojen joustavampaa ja tarkoituksenmukaisempaa käyttöä uudenlaisissa palvelukokonaisuuksissa.

Kehittämisen toimintatavat
Palveluita kehitetään vastaamaan sekä käyttäjien tarpeita että palvelun toteuttajan tavoitteita. Kansalaislähtöisen ja käytännönläheisen suunnittelun varmistamiseksi järjestetään työpajoja ja visiointiseminaareja julkisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalveluiden ammattilaisille sekä alan yrityksille. Kuntalaisten näkemyksiä kuullaan kansalaisraadeissa ja sähköisten kanavien kautta.

Tietojärjestelmien kehittäminen
Tietojärjestelmien ja standardien pitää mahdollistaa saumaton yhteistyö julkishallinnon eri toimijoiden kesken. Julkishallinnon yhteisen tietohallinnon johtaminen tarvitsee tiivistämistä, yhteisen IT-arkkitehtuurin määrittämistä sekä julkisten tietovarantojen esteetöntä käyttöä. 

Millaisena Sinä näet tulevaisuuden hyvinvointipalvelut? Seuraa Avauksen blogeja ja osallistu keskusteluun.