Avainsana-arkisto: hyvinvointipalvelut

Pohjois-Suomen sote-palvelut rakennetaan yhdessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ehdotus julkistettiin viikko sitten. Tuhti lakipaketti perusteluineen on ehtinyt jo kulua hiirenkorville asiantuntijoitten käsissä. Kansallisesta näkökulmasta uudistus on tarpeellinen. Lakiesityksen suuret linjaukset ovat hyvät ja kannatettavat. Mitä lakiluonnos voisi tarkoittaa oululaisen asukkaan kannalta?  Mikä muuttuu?

Lain vahva periaate on yhdenvertaiset palvelut. Jatkossa yhdenvertaisuutta ei kuitenkaan tarkasteltaisi Oulun kaupungin rajojen sisällä, vaan koko Pohjois-Suomen asukkaitten kesken. Uusi pohjoinen sote-alue ulottuun Suomi-neidon päälaelta Keski-Pohjanmaa lakeuksille ja Pohjois-Pohjanmaalta Kainuun korpiin. Varmaa on, että palvelut muuttuvat asukkaiden näkövinkkelistä. Joillakin ne paranevat ja toisilla ne huononevat.

Keskustelu Oulun kaupungintalolla

Pohjois-Suomen yhteistä sote-linjausta mietittiin Oulun kaupungintalolla

Sote-alueen kuntayhtymällä on merkittävä päätösvalta koko Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten toteutuksesta. Riskinä on miten yhdenvertainen palveluitten laatu- ja palvelutaso varmistetaan nostamatta kustannuksia pilviin. Todennäköisesti osalla kuntia kustannukset nousevat ja osalla laskevat, kun palveluihin tarvittava rahoitus kootaan sote-alueelle.

Oulun kaupunki käyttää tänä vuonna lähes 600 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niiden laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden linjauksista päättää nyt 67 oululaista kaupunginvaltuutettua. Jatkossa oululaisten ääntä ylimmässä päätöksentekoelimessä sote-alueella edustaa muutama oululainen luottamushenkilö. Kuuluuko kunnan ja kuntalaisen ääni uudessa mallissa? On hyvä, että uusi laki edellyttää nykyistä vahvempaa aitoa, suoraa kuntalaisten kuulemista.

Uudistuksen jälkeen palvelujen tuotantovastuu on kuntien tai kuntayhtymien vastuulla. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena ovat mahdollisimman selkeät katkeamattomat palveluketjut. Periaate on hyvä. Sujuvat palvelut, joissa asiakasta ei pompotella, tuovat toimintaan tehokkuutta ja kustannusten laskua.

Palveluita voidaan tuottaa kunnallisena omana toimintana, niitä voidaan ostaa järjestöiltä ja yksityisiltä tai asiakkaalle voidaan antaa palveluseteli. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vastuutetaan niin asukkaat itse kuin sote-toimijat yhdessä kunnan muiden ammattilaisten kanssa. Lakiesitys ei anna selkeää vastausta siihen, voiko Oulun kaupunki olla jatkossa yksin palvelujen tuottajana. Muodostuuko Pohjois-Pohjanmaalle yksi, kaksi tai useampia palveluita tuottavaa organisaatiota? Mikä taho vastaa yliopistosairaalan palveluista? Muutokset tarkoittavat tuhansille työntekijöille työnantajan vaihtumista.

Lausuntoaikaa on 14.10.2014 asti. Nyt on aika vaikuttaa lakiluonnokseen. Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen kunnat ovat aloittaneet yhteiset keskustelut. Uuden palvelurakenteen on määrä olla toiminnassa 1.1.2017. Kaikki ei ole silloin valmista – uudistusprosessi tulee viemään useita vuosia ennen kuin sille asetetut tavoitteet on lunastettu. Jatkossa kuntien välinen yhteistyö tulee ratkaisemaan Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluitten kokonaisuuden.

Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja
Hyvinvointipalvelut

Hyvinvointia verkossa

Sinikka Salo

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo

Helmikuun lopussa Barcelona huokui orastavaa kevättä. Tuhannet ammattilaiset ympäri maapallon matkasivat sinne maailman suurimpaan mobiilialan Mobile World 2014 -kongressiin.

Ensimmäistä kertaa historiassaan tapahtumassa oli myös oma osakokonaisuutensa terveydelle ja hyvinvoinnille. Sain kunnian olla heti avausosiossa kertomassa oululaisesta osaamisesta – oululaiset sähköiset hyvinvointipalvelut ovat maailman eturintamassa.

Erityisesti sähköinen omahoitoalustamme ja sen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat lajissaan harvinaisuus. Tavalliset kansalaiset suuressa osassa maailmaa voivat vain haaveilla mahdollisuudesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kroonisten sairauksien hallintaan sähköisten omahoitopalveluitten avulla.

Oululaisille se on arkipäivää. Erityisesti huikeasti lisääntyvät käyttäjämäärämme herättivät huomiota. Puhumattakaan siitä, että yli 65-vuotiaat ovat innokkaimpia omahoitopalveluittemme käyttäjiä. Hyvä me oululaiset!

Osaammeko kuitenkaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla tätä ainutlaatuista palveluamme, jonka saamme käyttöömme ilman erillistä maksua. Joko sinä olet kirjautunut käyttäjäksi? Oletko jo ottanut käyttöön hyvinvointisi arviointityökalut, liikunta- ja ravintopäiväkirjat, itsehoito-ohjeet?

Yritätkö varata aikaa terveydenhuollon ammattilaiselle juuri silloin, kun kaikki muutkin roikkuvat langoilla vai teetkö sen omahoitoalustan kautta mihin vuorokauden aikaan tahansa? Murehditko epätietoisuudessa laboratoriokokeittesi tuloksia vai tarkistatko ne heti seuraavana päivänä jälkeen omahoitopalvelusta?

Kehitämme koko ajan palvelua. Tulevaisuuden omahoitopalveluissamme liikunnan, terveellisten elintapojen ja hyvän mielen edistämisen uusiin ratkaisuihin on vain mielikuvitus rajana. Tärkeää on myös yhteisöllisyys. Sähköisten terveys- ja hyvinvointipalveluitten kehittäminen tuo oululaisille parempaa terveyttä ja hyvinvointia. Samalla se luo myös uusia työpaikkoja hyvinvointialan yrityksiimme.

Tsekkaa heti www.oulunomahoito.fi

Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja

Ikäihmisten suusta: seuraa, liikkumista ja lähipalveluja

Ikäihmisille tärkeitä asioita ovat liikkuminen ja sosiaaliset kontaktit. Miten tuemme ikäihmisille tärkeitä asioita ja toimintakykyä, jos apuvälineiden kanssa liikkuminen yleisiin kulkuneuvoihin on vaikeaa ja se aiheuttaa turvattomuutta? Rollaattorin saaminen bussiin keskiovesta ei välttämättä käy käden käänteessä ja kun hankaluudet eivät siihen lopu, vaan sen jälkeen täytyy vielä selvittää tiensä maksamaan kyytinsä ja palata omalle paikalleen. Aina ei voi edes olla varma, että rollaattori mahtuu kyytiin mukaan. Mitä jos ei edes tiedä, mitä apuvälineitä on tarjolla ja mistä niitä saa?

Lähipalvelua helposti
Peruspalvelut täytyy olla lähellä ja saman katon alla. Päivittäisen asioinnin lisäksi ikäihmiset hoitaisivat mielellään samassa paikassa myös muut asiat. Kauppakeskukset tuntuvat olevan in, kauppa-asioiden lisäksi siellä hoituvat myös apteekkiasiat ja sosiaaliset kontaktit, mutta missä ovat hyvinvointipalvelut? Terveyspalvelut siellä ja sosiaalipalvelut täällä, palvelut ovat hajautuneena ympäri kaupunkia.

Lähikauppiaan merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan. Kauppias huomaa, jos tuttu asiakas ei ole pistäytynyt ja muistaa myös ystävällisesti kysyä kun tavataan taas kaupassa. Huolehtiminen lämmittää ikäihmisen mieltä ja tuo turvaa.

Ikäihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, joten apua ja tukea tarvitaan ja usein sitä antavat omaiset ja ystävät. Usean ikäihmisten omaiset asuvat kaukana ja ystävät ovat jo iäkkäitä. Miten hoidetaan yhteydenpito kaukana asuviin lapsiin ja lapsenlapsiin, ja turvataan myös iäkkään ystävän jaksaminen?

Ikäihmiset haluavat osallistua ja ottaa vastuun omasta hyvinvoinnista, he ovat itse oman elämänsä ja tilanteensa asiantuntijoita. Miten turvaamme ikäihmisille mielekkään elämän ja kotona asumisen mahdollisimman pitkään?

Jos kaikki maailman mahdollisuudet olisivat käytössäsi, miten sinä ratkaisisit esitetyt kysymykset?

Kirjoittaja: Riikka Hirvasniemi, Avaus-hanke, projektipäällikkö.

Kirjoittaja on kirjoittanut tekstin ikäihmisten asiakasraatien perusteella. Osallistu keskusteluun kommentoimalla.

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo: AVAUS – Hyvinvoinnin kansalaislähtöinen palvelumalli

Hyvinvoinnin avaimet ovat kansalaisen hallussa. Uudistuvan palvelumallin keskeisiä lähtökohtia ovat asiakas- ja tarvelähtöisyys, kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen sekä valinnanvapaus. Tulevaisuuden palveluissa painottuu yhä enemmän sähköiset vaihtoehdot perinteisen kasvokkain ja puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi.

Uuden sukupolven sosiaali-, terveys- ja hyvinvointijärjestelmä edistää painopisteen siirtymistä ennaltaehkäisevään toimintaan. Yksilön hyvinvoinnin parantumisen lisäksi yhteiskunnan kustannukset alenevat. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansalaisilta nykyistä aktiivisempaa roolia.   

Ammattilaisten arjen työkalut on uudistettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiltä edellytetään monipuolista tietojen hyödyntämistä. Kansalaisen oikeus käyttää omia tietojaan itse tai yhdessä ammattilaisten kanssa on tehtävä helpoksi ja sujuvaksi. Joustavan ja tehokkaan toiminnan kehittämisen edellytyksenä on myös lainsäädännöllisten esteiden tunnistaminen ja korjaaminen.

Kehittämistyön keskeiset lähtökohdat
Palvelun laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta haetaan yhdistämällä julkiset ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palvelut toimiviksi palvelukokonaisuuksiksi.
Kansalaislähtöisen palvelun edellytyksenä on tietojen liikkuvuus. Se takaa potilas- ja asiakastietojen joustavampaa ja tarkoituksenmukaisempaa käyttöä uudenlaisissa palvelukokonaisuuksissa.

Kehittämisen toimintatavat
Palveluita kehitetään vastaamaan sekä käyttäjien tarpeita että palvelun toteuttajan tavoitteita. Kansalaislähtöisen ja käytännönläheisen suunnittelun varmistamiseksi järjestetään työpajoja ja visiointiseminaareja julkisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalveluiden ammattilaisille sekä alan yrityksille. Kuntalaisten näkemyksiä kuullaan kansalaisraadeissa ja sähköisten kanavien kautta.

Tietojärjestelmien kehittäminen
Tietojärjestelmien ja standardien pitää mahdollistaa saumaton yhteistyö julkishallinnon eri toimijoiden kesken. Julkishallinnon yhteisen tietohallinnon johtaminen tarvitsee tiivistämistä, yhteisen IT-arkkitehtuurin määrittämistä sekä julkisten tietovarantojen esteetöntä käyttöä. 

Millaisena Sinä näet tulevaisuuden hyvinvointipalvelut? Seuraa Avauksen blogeja ja osallistu keskusteluun.