Avainsana-arkisto: Oulun Vesi

Pintaveden käsittelykapasiteettia on lisättävä

Oulun Vesi tuottaa talousveden 150 000 ihmiselle päivittäin Oulun kantakaupungin alueelle käyttämällä raakavetenä Oulujoen vettä. Asutuksen lisäksi on  merkittäviä kohteita, joille huoltovarmuuden kannalta jatkuva häiriötön vedenjakelu on elintärkeää.   Kahden laitoksen puhdistuskapasiteetit ovat nykyisellään kulutushuippujen aikana kokonaisuudessaan käytössä. Puhtaan veden riittävyys tulee pystyä varmistamaan kaikissa tilanteissa myös tulevaisuudessa. Häiriöttömän vedenjakelun varmistamiseksi vedentuotantokapasiteetin lisääminen on välttämätöntä.

Kurkelanrannan vesilaitos on rakennettu vuonna 1954 ja Hintan vesilaitos vuonna 1974. Laitoksien käsittelyprosesseja on vuosikymmenien aikana kehitetty, mutta vesilaitosten iästä johtuen molempien vesilaitosten perusparannus on välttämätöntä toteuttaa tulevaisuudessa.   Vakava ja pidempiaikainen häiriö toisessa laitoksessa vaarantaa vedensaannin, koska yhden laitoksen kapasiteetti ei riitä turvaamaan vedentarvetta. Laitoksilla ei ole myöskään mahdollista tehdä saneeraustoimenpiteitä vedentuotannon häiriintymättä. Kummankaan vesilaitoksen noin vuoden kestävää perusparannusta ei ole mahdollista käynnistää ennen lisäkapasiteetin rakentamista. Uuden laitosyksikön tulee turvata riittävä tuotantokapasiteetti myös tilanteissa, joissa toisella päävesilaitoksella tehdään perusparannusta.

Valmistuneessa Hintan vesilaitoksen laajennussuunnitelmassa on esitetty suuntaviivat ja perusteet laitoksen kehittämiseen pitkälle  tulevaisuuteen. Hinttaan on rakennettava uusi vesilaitosyksikkö vanhan rinnalle, joka lisää puhdistuskapasiteettia 20 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Lisäksi tarvitaan lisää puhdasvesiallastilaa nykyistä vesilaitosta varten.

Laitosyksikön suunnittelussa korostuu toiminnallisuus ja toimintavarmuus. Prosessitilojen sijoittamisella välittömästi nykyisten tilojen yhteyteen  saavutetaan toiminnallisia hyötyjä mm. pumppauksiin, energiakulutukseen, tilantarpeisiin, liikenneyhteyksiin ja prosessiohjaukseen.  Uuden laitosyksikön prosessi on pääpiirteissään vastaava kuin nykyisillä laitoksilla ja sitä ohjataan yhteisestä valvomosta. Uuden laitosyksikön valmistuttua pintavesilaitosten yhteiskapasiteetti on riittävä tulevien vuosikymmenien kasvavaa tarvetta ajatellen. Uutta laitosyksikköä  ja allasrakenteita ei ole mahdollista sijoittaa länsipuoliselle puistoalueelle siten, että nykyisen laitoksen ja Oulujoen välinen ranta-alue voitaisiin säilyttää.

Hintan vesilaitoksen nykyinen tontti on lähes täyteen rakennettu. Uuden vesilaitosyksikön ja allastilojen   rakentaminen Hintan vesilaitoksen yhteyteen edellyttää asemakaavan muutosta, kiinteistöjen lunastusta  ja maanhankintaa, jolla laajennetaan Hintan vesilaitoksen tonttia sekä puistoon että joenrantaan. Asemakaavaprosessi jatkuu tämän suunnitelman valmistuttua. Oulun pintavesilaitosten kehittämisedellytyksien turvaaminen  on  keskeistä koko kantakaupungin vedentuotannon ja –hankinnan kannalta.   

Jouni Lähdemäki
Oulun Vesi

Vesihuoltoala oli kuntaliitoksen voittaja

Suomea pidetään yhtenä vesihuollon mallimaista, missä vesijärjestelmät ovat laadukkaita, kattavia ja turvallisia. Harvassa maassa voi turvallisin mielin juoda vettä suoraan hanasta ja muovijätettä aiheuttavan pulloveden käyttö on marginaalista. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistus on maailmanlaajuisestikin huippuluokkaa.

Suomessa vesihuoltolaitoksia on 1 500, joista suurin osa on pieniä vesiosuuskuntia. Tästä määrästä huolestuneena vesihuollon tulevaisuuden organisointia on selvitetty ministeriön tilaamassa tutkimuksessa, ja sen perusteella vesilaitosten yhdistämiseen on kannustettu.

Selvityksen mukaan erityisesti pienillä vesilaitoksilla toimintaa uhkaavat vanhentuvien verkostojen kasvava korjausvelka, kun varoja saneerauksiin ei ole ollut heikon talousresurssin takia. Myös pienet henkilöstöresurssit ja ilmastonmuutoksesta johtuvien sään ääri-ilmiöiden voimistuminen lisäävät toiminnan riskejä.  

Vesihuollon rakennemuutos toteutui Oulussa luontevasti kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2013 alussa. Vesiyhtiöitä lakkautettiin ja viisi kuntien omaa vesilaitosta yhdistettiin Oulun Veteen, josta hyötyjinä olivat pienimmät vesilaitokset.

Yhdistyminen valmisteltiin huolella, ja parhaita toimintatapoja pyrittiin hyödyntämään.   Toimialan asiantuntemus saatiin laajemmin käyttöön ja toimintaa voitiin tehostaa veden käsittelylaitosten ja verkoston ylläpitotoiminnoissa, asiakaspalvelussa, laskutuksessa ja projektienhallinnassa. 

Suuria säästöjä saavutettiin myös varallaolojen yhdistämisessä.  Oulussa vesihuollon maksut ovat pysyneet edullisina ja ovat 30 prosenttia alle maan keskiarvon, eikä maksuja ole korotettu neljään vuoteen.

Suuren laitoksen osaamis- ja talousresurssit ovat mahdollistaneet verkostojen aluesaneerauksia, ja pohjaveden käsittelylaitoksia on laajasti uudistettu vedenhankinnan varmistamiseksi muun muassa Ylikiimingissä, Haukiputaalla ja Yli-Iissä. Kiimingin laitossaneeraukset on parhaillaan käynnissä.

Automaatiota ja verkostonhallintaa on myös parannettu ja voidaan aidosti todeta, että vesihuollon toimintavarmuus on yhdistymisen jälkeen oleellisesti parantunut tehtyjen investointien ansiosta koko Oulun alueella. Siitä saavat asiakkaat nauttia joka päivä.  

Turhan usein kuulee eri tahojen kertovan kuntaliitoksen mukanaan tuomista heikennyksistä, mutta vesihuollossa voidaan kaikkien sanoa olleen voittajien puolella.

Jouni Lähdemäki
Johtaja, Oulun Vesi