Avainsana-arkisto: tulevaisuuden palvelut

Pohjois-Suomen sote-palvelut rakennetaan yhdessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ehdotus julkistettiin viikko sitten. Tuhti lakipaketti perusteluineen on ehtinyt jo kulua hiirenkorville asiantuntijoitten käsissä. Kansallisesta näkökulmasta uudistus on tarpeellinen. Lakiesityksen suuret linjaukset ovat hyvät ja kannatettavat. Mitä lakiluonnos voisi tarkoittaa oululaisen asukkaan kannalta?  Mikä muuttuu?

Lain vahva periaate on yhdenvertaiset palvelut. Jatkossa yhdenvertaisuutta ei kuitenkaan tarkasteltaisi Oulun kaupungin rajojen sisällä, vaan koko Pohjois-Suomen asukkaitten kesken. Uusi pohjoinen sote-alue ulottuun Suomi-neidon päälaelta Keski-Pohjanmaa lakeuksille ja Pohjois-Pohjanmaalta Kainuun korpiin. Varmaa on, että palvelut muuttuvat asukkaiden näkövinkkelistä. Joillakin ne paranevat ja toisilla ne huononevat.

Keskustelu Oulun kaupungintalolla

Pohjois-Suomen yhteistä sote-linjausta mietittiin Oulun kaupungintalolla

Sote-alueen kuntayhtymällä on merkittävä päätösvalta koko Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten toteutuksesta. Riskinä on miten yhdenvertainen palveluitten laatu- ja palvelutaso varmistetaan nostamatta kustannuksia pilviin. Todennäköisesti osalla kuntia kustannukset nousevat ja osalla laskevat, kun palveluihin tarvittava rahoitus kootaan sote-alueelle.

Oulun kaupunki käyttää tänä vuonna lähes 600 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niiden laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden linjauksista päättää nyt 67 oululaista kaupunginvaltuutettua. Jatkossa oululaisten ääntä ylimmässä päätöksentekoelimessä sote-alueella edustaa muutama oululainen luottamushenkilö. Kuuluuko kunnan ja kuntalaisen ääni uudessa mallissa? On hyvä, että uusi laki edellyttää nykyistä vahvempaa aitoa, suoraa kuntalaisten kuulemista.

Uudistuksen jälkeen palvelujen tuotantovastuu on kuntien tai kuntayhtymien vastuulla. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena ovat mahdollisimman selkeät katkeamattomat palveluketjut. Periaate on hyvä. Sujuvat palvelut, joissa asiakasta ei pompotella, tuovat toimintaan tehokkuutta ja kustannusten laskua.

Palveluita voidaan tuottaa kunnallisena omana toimintana, niitä voidaan ostaa järjestöiltä ja yksityisiltä tai asiakkaalle voidaan antaa palveluseteli. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vastuutetaan niin asukkaat itse kuin sote-toimijat yhdessä kunnan muiden ammattilaisten kanssa. Lakiesitys ei anna selkeää vastausta siihen, voiko Oulun kaupunki olla jatkossa yksin palvelujen tuottajana. Muodostuuko Pohjois-Pohjanmaalle yksi, kaksi tai useampia palveluita tuottavaa organisaatiota? Mikä taho vastaa yliopistosairaalan palveluista? Muutokset tarkoittavat tuhansille työntekijöille työnantajan vaihtumista.

Lausuntoaikaa on 14.10.2014 asti. Nyt on aika vaikuttaa lakiluonnokseen. Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen kunnat ovat aloittaneet yhteiset keskustelut. Uuden palvelurakenteen on määrä olla toiminnassa 1.1.2017. Kaikki ei ole silloin valmista – uudistusprosessi tulee viemään useita vuosia ennen kuin sille asetetut tavoitteet on lunastettu. Jatkossa kuntien välinen yhteistyö tulee ratkaisemaan Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluitten kokonaisuuden.

Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja
Hyvinvointipalvelut

Oulun raadit toista kertaa

Oululaisilla on ollut nyt toista kertaa mahdollisuus osallistua vuorovaikutteisiin Oulun raateihin.

Oulun raati 26.3.2014

Oulun raadissa 26.3. viittomakielinen tulkkaus

Tänä vuonna raadit ovat keskittyneet sivistys – ja kulttuuripalveluihin. Oulun kaupungissa on käynnissä palvelumallin kehittäminen ja palveluverkkotyö, jotka tavoittelevat asiakaslähtöisiä palveluita kuntalaisille.  Palveluiden järjestämisellä toteutetaan kaupunkistrategiaa ja edistetään kuntalaisen hyvinvointia.

Oulun kaupunki haluaa vahvistaa kuntalaisten osallisuutta  ja ottaa huomioon kuntalaisten kokemusasiantuntijuuden palveluiden suunnittelussa. Palveluiden järjestäminen vaikuttaa monella sektorilla, siksi laaja-alaiset sivistys- ja kulttuuripalvelut ovat Oulu raatien aiheena.

Oulun raadeissa on keskusteltu tulevaisuuden palveluista: millaisia ovat päiväkodit, koulut, nuorisotalot, kirjastot ja liikuntapaikat. Raatien johtopäätökset kirjataan ylös ja toimitetaan päätöksenteon tueksi.  Raadeilla on siis todellista vaikuttavuutta.

Oulun raadit ovat yksi osa kuntalaislähtöisyyden lisäämistä ja kuntalaisen aseman vahvistamista palveluiden suunnittelussa.  Palveluiden kehittämisessä korostuvat käyttäjädemokratia, ennakoivat palvelut ja asukkaiden omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Tiukassakaan taloustilanteessa asukkaiden hyvinvoinnista ja elämisen laadusta ei tule tinkiä. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että lähipalvelut turvataan jatkossakin.

Viiden kunnan yhdistysmissopimus asetti tavoitteeksi alueeltaan moni-ilmeisen, viihtyisän ja houkuttelevan  verkostokaupungin. Siksi onkin tärkeää, että oululaiset ovat mukana rakentamassa meille parasta kaupunkia.

Tänään ehtii vielä osallistumaan Oulun raatiin kaupungintalolla. Videokoosteita raadeista ja lisätietoa löytyy raatien nettisivulta.

Riikka Moilanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Ikäihmisten suusta: seuraa, liikkumista ja lähipalveluja

Ikäihmisille tärkeitä asioita ovat liikkuminen ja sosiaaliset kontaktit. Miten tuemme ikäihmisille tärkeitä asioita ja toimintakykyä, jos apuvälineiden kanssa liikkuminen yleisiin kulkuneuvoihin on vaikeaa ja se aiheuttaa turvattomuutta? Rollaattorin saaminen bussiin keskiovesta ei välttämättä käy käden käänteessä ja kun hankaluudet eivät siihen lopu, vaan sen jälkeen täytyy vielä selvittää tiensä maksamaan kyytinsä ja palata omalle paikalleen. Aina ei voi edes olla varma, että rollaattori mahtuu kyytiin mukaan. Mitä jos ei edes tiedä, mitä apuvälineitä on tarjolla ja mistä niitä saa?

Lähipalvelua helposti
Peruspalvelut täytyy olla lähellä ja saman katon alla. Päivittäisen asioinnin lisäksi ikäihmiset hoitaisivat mielellään samassa paikassa myös muut asiat. Kauppakeskukset tuntuvat olevan in, kauppa-asioiden lisäksi siellä hoituvat myös apteekkiasiat ja sosiaaliset kontaktit, mutta missä ovat hyvinvointipalvelut? Terveyspalvelut siellä ja sosiaalipalvelut täällä, palvelut ovat hajautuneena ympäri kaupunkia.

Lähikauppiaan merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan. Kauppias huomaa, jos tuttu asiakas ei ole pistäytynyt ja muistaa myös ystävällisesti kysyä kun tavataan taas kaupassa. Huolehtiminen lämmittää ikäihmisen mieltä ja tuo turvaa.

Ikäihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, joten apua ja tukea tarvitaan ja usein sitä antavat omaiset ja ystävät. Usean ikäihmisten omaiset asuvat kaukana ja ystävät ovat jo iäkkäitä. Miten hoidetaan yhteydenpito kaukana asuviin lapsiin ja lapsenlapsiin, ja turvataan myös iäkkään ystävän jaksaminen?

Ikäihmiset haluavat osallistua ja ottaa vastuun omasta hyvinvoinnista, he ovat itse oman elämänsä ja tilanteensa asiantuntijoita. Miten turvaamme ikäihmisille mielekkään elämän ja kotona asumisen mahdollisimman pitkään?

Jos kaikki maailman mahdollisuudet olisivat käytössäsi, miten sinä ratkaisisit esitetyt kysymykset?

Kirjoittaja: Riikka Hirvasniemi, Avaus-hanke, projektipäällikkö.

Kirjoittaja on kirjoittanut tekstin ikäihmisten asiakasraatien perusteella. Osallistu keskusteluun kommentoimalla.