Avainsana-arkisto: vuorovaikutus

Kotona Oulussa

Kohta neljä vuotta sitten muutin Espoosta Ouluun. Kaikki perusasiat olivat kunnossa: oululainen puoliso (töissä Helsingissä viikot, tosin), mielenkiintoinen työ, asunto, ei huolta toimeentulosta tai läheisten pärjäämisestä. Sydäntalven pimeys ja uusi ympäristö iski kuitenkin päälle työnpäivän jälkeen. En tuntenut juuri ketään, en ollut varma kelpaamisestani oululaiseen yhteisöön. Ehkä puheenikin kuulosti vieraalta, kuulin usein puhuttavan tullista tulleista ja junan tuomista. Tunsin vierauden tunnetta, vaikka olin muuttanut vain maan sisällä vajaat 600 km pohjoisemmaksi.

Olen monesti miettinyt, miten vaikeaa onkaan paeta sodan ja kriisien keskeltä, kun osa sukulaisista ja perheestä jää kestämättömiin olosuhteisiin. Oulun seudulta on lähdetty sankoin joukoin pakoon sekä sotaa että köyhyyttä ja työttömyyttä. Lähes joka suvussa on henkilöitä, jotka on lähetetty sotalapsiksi Ruotsiin, osa heistä jäi uusiin perheisiinsä pysyvästi. Meillä on kokemuspohjaa ymmärtää ihmisten hätää. Vuosi sitten turvapaikanhakijoiden virran käännyttyä Ouluun ihmiset näyttivät auttamisen halunsa ja lähimmäisenrakkautensa.

Nyt Oulussa valmistellaan uutta kotouttamisohjelmaa varmistamaan niiden ihmisten kotoutuminen Ouluun ja Suomeen, jotka ovat saaneet oleskeluluvan tai oleskeluoikeuden Suomessa. Heidän taustansa voivat olla moninaiset: kansainväliseen suojeluun oikeutettuja, pakolaisia tai heidän perheenjäseniään. Ulkomaalaislakia on tiukennettu ja yhä harvempi saa oleskeluluvan Suomessa, mutta Oulussa kotouttamisen piirissä olevien määrä on kasvanut.

Kotoutumisessa on kyse Suomeen muuttaneen ja täällä jo asuvien välisestä onnistuneesta vuorovaikutuksesta. Kotoutuminen turvaa maahanmuuttajille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin, mutta antaa kaikille mahdollisuuden rikastuttaa omaa kokemusmaailmaansa myös muiden kulttuurien avulla. Samasta syystä ihmiset yleensä matkustavat vapaa-aikanaan: on kiehtovaa kurkistaa vieraisiin kulttuureihin, maistaa niiden ruokia ja juomia, ottaa parhaat palat osaksi omaa arkea jatkossakin. Kahvi, tee, mausteet, monet hedelmät ja vihannekset, pizzat ja sushit ovat tänään niin arkisia, että emme aina ajattele niiden alkuperää.

Kotouttamisohjelmaan kirjataan ne asiat, joista kaupunki huolehtii omien palveluidensa avulla. Kotoutujat käyttävät lähtökohtaisesti samoja palveluja kuin muutkin oululaiset: päivähoitoa, koulua, terveyspalveluja, kirjastoa. Heitä koskevat Suomen lait ja asetukset. Palvelujen järjestämisessä on kuitenkin otettava huomioon esimerkiksi eri kielet ja uskonnot. Perusopetuksessa oppilaan on saatava oman äidinkielensä opetusta, terveyspalveluissa voi olla tarvetta tulkkipalveluille.

Kotouttamisohjelma laaditaan virkamiesten yhteistyöllä, mutta sen valmistelussa kuullaan tänne muuttaneita ja heidän kanssaan toimivia yhteisöjä. Jos palvelut halutaan saada hyvin toimiviksi, on viisainta kuunnella suoraan asiakkaita, heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan. Tiukan talouden aikana ei ole varaa huonosti järjestettyihin palveluihin, jotka eivät tuota toivottua tulosta.

Kaupungit palvelut eivät riitä kotouttamiseen. Tarvitaan myös yhdistyksiä ja muita yhteisöjä, koska kotoutuminen tapahtuu ihmisten kesken, eikä hallinnon päätöksillä. Kotoutuskoulutuksessa opiskelevien toiveena oli saada kummiperheitä, jotka auttaisivat arkisissa asioissa kuten ruokien löytämisessä kaupasta, suomalaisen ruoan valmistamisessa ja suomalaisten tapojen ymmärtämisessä. Kotoutumisessa tarvitaan meitä jokaista!

Piia Rantala-Korhonen
Kotouttamisohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja